"Niin sattuipa ehtoolla, kerran,Näin neijon, jonk silkiss' oil peä;Mä hoastatin vähäisen verran,Sain tietää kust' kotoisin hään. —Hään asuu … kah, maltappas aikoo!Siin kolkassa — Sanonko jo?Pong pongtuli, pongtuli… No,En sanoisik vaikka" — — —
"Ja kallella, kanteleen kanssa,Mä jänkytin jälestä juur';Voan neitoni, viekkauellansak,Hään luikastiin porttihin suun.Voan ikeän kuin siihen hään seisaht',Jo tulipa rutkalek muu —Pong pongtuli, pongtuli— Huuh!Mun syän se keikaht'."
"Hään ärjäis: 'mun tyttöni heitäk'!Ja samassa korvallein pain;Hään kiljais: vai vieläkös väität'?Ja silloin jo toisellen sain, —Niin siinä hään seisoi ja potki,Ja koplotti hameet, ja muut —Pong pongtuli, pongtuli… Huut'!Kaikk', sorttana, sotki."
"Mitäspämä taisinka muuta,Kuin kapsuttaa kanteleen peäll';Ma soitin, vaikk' suruiks' käv' suutain,Ja murehtin muutakin teäll'. —Vie hitollen, mokoma leikki!Sen, piru, jo kynsiisek vei…Pong pongtuli, pongtuli… Ei-pä syntynyt,Heikki!"
"Hään vei multa tyttöni, roisto,Sen konnanpa korventaa sois'n;Hään haukkui mun 'lurjuksi' — oiskoTuo kumma, jos henkiltä poisMa ottaisin semmoisen miehen,Joka minun kultani vei —Pong, pongtuli, pongtuli— Hei!Pois läksinpä tiehein."
N:o 35.[45]
Annikka.
(Fredmans Testamente, N:o 164)."Fattig gumma, med svafvelstickor och flinta, lefver ibland de" etc.
Ämmä kurja nyt pussin seljässään pitää,Keppi käessään, eikä syömistä mitään —Annikka, niin olen voan,Polemeija,Vaivaloinen kulkiissaan,Pyteheija.
Olin nuorra kaunis, rikoisa neitto,Nyt oun vanha ja ruma-näköinen heitto,Kumarran, ja rukoilen…Polemeija;Apuakin anelen.Pyteheija.
Annikka ompa vanha piikaki aina,Seihtenkymmenes vuosi peätäni painaa;Enkä jaksak eneän —Polemeija,Soisin hautaan peäsevän,Pyteheija.
Kaiken päivän mä laulan virsiä teällä,Aattelenki tuon pahan perkeleen peälle.Nenän niistän sarvestain,Polemeija;Tapan täitä voatteestain,Pyteheija.
Lakki musta, ja harvoin huivilla nähty,Lasi-silmät, ja tasku tilkuista tehty —Virsussani vipelen,Polemeija;Niinkuin neätten kultainen,Pyteheija.
Kerätä rihmoja, tuoppia pestä,Kuulla kyöpelin pojat, kuinka hyö vestää —Käyvä sauvalla tuskin neän,Polemeija;Aina itken mihin mään,Pyteheija.
Vanha mummupa toivoo lykkyä teillen,Onneksenneki koko huonetilan näillen.Soisin teillen mielellään,Polemeija;Onnellisen elämän,Pyteheija.
Tapa moailman hyvin tarkasti tutki,Eläk hiljain, ja siviästi, kuin muutki —Ja kuin vanhaks' kerran ois,Polemeija;Niin nukuk kauniisti pois!Pyteheija.
N:o 36.[46]
Susanna.
(Omistettu Suomen tyttärillen).
(Fredmans Sång, N:o 41)."Joachim, uti Babylon, hade en hustru Susanna" etc.
Joakim, sill' olipa niinKaunokas vaimo,Susanna—Ukko vanha :,:Osais nuorihin. —Joakimitek oli hurskainen mies,Yaimonsak siviäki — sempä mä ties'…Antoi panna :,:Viinaa vanhan e'ess'.
Vaimoonsakpa ma kiitän viel',Muistiksi muillenki aina —Laskuis laina, :,:Joka seisoo siell'!Juokaamme siis veikot, ja laulakaa myös!Piijat ja pojat — niin vaimo kuin mies. —Niin tuo vanha :,:Konstin kyllä ties'.
Ukkopa, kuuluisa rahoistaan,Ruokitti vieraita aina;Niin tuo vaina :,:Lievitt' lahjojaan.Rouvansak, kaunis ja soria, tuoKosijat kävivät aina sen luo…Mieleis painaa :,:Otak nyt ja juo!
Kuulkaasta, veikkoiset, kuinkapa tuoLystisti kävi sen kanssa:Uijessansa :,:Riensivät sen luo…Kaksipahan ukkoo ne hiihtivät sinn' —Kauneus loisti kuin rakkauskin.Kahtoissansa :,:Mielittelihin,
Lammikko lehossa löytyikin,Siinäpä virui suvella —Oamuisella :,:Läks'Susannasinn' —Koivutpahan kasvoivat rannoillahan —YksinSusannasiell' uiskeli voan.Lainehella :,:Pesi poveitaan.
Korvessa kulkivat, piilten, tuoll',Kaksipa koirasten-silmää…Saivat ilmin :,:Kuss' oil vaimon-puol'.Toinenpa toisellen sanoopi niin:"Päivä on puolessa, lähek kotiin!"Kumpainenki :,:Viekastelihin.
Kylläpä mielensäk tunnetaan myö —"Hyvä ois valmista ottaa"…Niinpä totta :,:Aattelivat hyö.Silmänsäkpä petti —Susannapa, niinLukotti porttinsak lujasti kiin;Soisik jotta :,:Oisik yksin siin.
Niin oli asiat — vihtoinpa vainPeäsiSusannajo näistä, —Vaimoväistä :,:Kuulun voiton sai.Ottakaa pullonne! juokaamme myö —Kaunihit vaimotki — voitukoon hyö!Vähä heistä, :,:Juokeeppas nyt työ.
N:o 37.[47]
Partalan ristiäisihin.
(Fredmans Epistel, N:o 57)."Allting är riktigt klareradt och gjordt! Betsla din Brunte" etc.
Kaikki on oikeen, jo laitoksissaan,Valjaistak ruunais; ja piippuisi iskek!Voitelek soappais! — "Ne on voijessaan"! —Suihteisi orihis suuhunki pistäk!Arvaatkos minnek nyt lähteä sun täytyy?Talossa tässä jo varpaisia…Kuhunkiin taloon, kuin kylässä löytyy.Kiiruusti lennäk, ja ilmiksi soa!Kappas ruunain, kuin se keikkuu —Selkä-liinais, noin! — kass niin!Ruoskais myöski, kuules veikko,Sijok häntä vyöhöisi kiin!Astuppas tilariin! Oletkos päissä?Lykkyä reisulleis! — Selväkös hään?Kuules kuin piiska jo läiskää sen käissä,Kuinka hään kiljuupi, telmätessään —Avuksi Jumala! (Tromb.)"Hyväst' nyt! mään", — (Tromb.)Viinasta humala, (Tromb.)Kannusti hään. (Tromb.)
OutappasMuovitsija keänneppäs tänn' —Palajak takaisin! maltappas, uotaklKuuleppas, kultainen, ryypeäppäs sen!Maistappas oltta, ja kaljaani, suotta. —Muorin toi parasta panemaa lienee,Jotapa keitettiin Ristiäiseks';Siitten niin uljaassa puvussais riennäkKuhtumaan kummiksi! — soatpa nyt täst'!Tuoss' on! Millen toipa tuntuu?"Aika hyveä! Niinpähän voan;Tuop' oil ruoka, jok' oil kunto,Peästi vatsan vaivoistahan. —Soakeli soikoon! jo lupaan ja vannonLähteäksein täyttä laukkua voan;Enkä moar kahok — ei kiveen, ei kantoon —Hyvästi veikot!" Nyt puhaltuaan —Hyvästi, hyvästi! (Tromb.)"Kiitosta suon!" — (Tromb.)Ajappas uhosti! (Tromb.)Jouvuppas nuon! — (Tromb.)
MaltappasMuovits, ja suurusta syök!"Ei! — Nyt mä, kiiäten, lennän kuin lintu". —Muovitsei kuulek; voan piiskalla lyöHevoistaan. Koirakin vieressään vinku. —Muori hään huusi, ja tervehti siinä…Muovitsvoan karkais jo nelisin pois —"Puristak seäriäis kupeiseen kiini!Keärippäs lakkiisi liinakin toi! —Ruoska vielä kurjan kuului…Sieväst'…" Niin — jo tuli hään tänn';Ruuna, tuikki musta muulloin,Valui voahtena valkoinen.Muovitshään selässään horjuu ja löyhkää,Tervehti pulloja, missä voan näki;Ruoskitti hevonsak, yökkäis ja röyhkäis —Puottipa tilarin — minkäspä teki?"Suutun jo veikkonen — (Tromb.)Kaivaapi miel'; (Tromb.)Laiskempaa luuskaa en (Tromb.)Nähnytkään viel'." (Tromb.)
Muori hään tervehtää, pyyteä sun myösJoutumaan. Lapseni kunniaks', — liijanKuhuppas kummiksi vaimo ja mies,Uhoimmat urot ja pulskimmat piijat —Älvös mun akkaani soimatko siinä!Älvös mua ihtiä pilkkana piek —Poika, mun näköinen, ompa moar' niini!Tehty on teällä — niin saakeli viek! —Silmänsäkki multa maistaa,Mieli aivan yksi, kun…Jopa noukkansakki paistaa,Punertaapi niinkuin mun.Kummiksi käskeppäsLehkolan Kaisa!Lipsalan Liisa, — josJoutsankisais —Ajappas riskist', ja huuvak kujaissa,Ammuppas, pamautak, pistuolillais!Huiskutak, hatullais, (Tromb.)Hurraa, hurraa — (Tromb.)Viinanki ratilla (Tromb.)Vivahuttaa. (Tromb.)
N:o 38.[48]
Pitoihin kuhtuminen.
(Fredmans Sång, N: o 12)."Venus, Minerva, Mars bland de djerfva" etc.
Venus, Minerva,Mars, voiton Herra!Niinpä kuin liekki sie leimahtat, hoi!Pallas ja Klio,Runolan piijat,Jupiter, Pluto, Apollokintoi — — —Mainiot, aimot,Miehet ja vaimot,Kaikki kuin taivoihin mahtua voi!
Kunniaksenne!Tulkeepas tänne —Näihinki pienihin pitoihin vaan!Jospa ma saisin,Tai uskaltaisin,Kuhtua Teijätki, jalouessaan — —Ruuvat on huonot,Mitk' olen tuonut —Rokka, ja rieska — ei paistiakaan.
Bakkuspakeksi —Ajohon läksi …Vaunuillaan mäni hään matkohillaan;Febusei voinut,Vaikk' oisik koennut —Ukko oil ummessa, vaivautuaan.JaMelpomeneTauvissaik lienee,Koska ei jaksanut vastatakaan.
Juno, hään yskäis —Niinpä hään lystäisSaunassa käyväkseen kylvettämään.Mitäs mä taisin? —Armaspa naisiVastappäin hipaisi tervehtämään.Tyytyä täytyy —Semmoista löytyy — —Voikoon, ja eläköön, armias hään!
Huoltakos luulen,Vaikka ma kuulenJott' ei ouk taivaasta apuakaan.Bakkus, Kupido,Kiitänpä niitä, —Kuin mull' on Teitä, ei pakkoakaan.Vähäppäs muusta,Suuresta su'usta,Jopama nukkua levolla saan.
N:o 39.[49]
Kolehmaisen kuolemasta.
(Fredmans Epistel, N:o 58)."Hjertat mig klämmer, sorgligt jag stämmer qvinten på min fiol" etc.
Musta on mielein,Kankia kielein —Surkutteloopi suu,pling, plang!Tuskain on tuima,Kulkuin on kuiva —Murhek on vielä muu!pling, plang!Kahtokeepas, tuolla, pöyvän takaa —Kolehmainenjopa kuollut makaa;Hään kuin aina ennen oli vakaa.Klingeli, plingeli, klingeli, plang.
Kauhistun, neätse!Pöyvänki peässäPullonsak tyhjän neän,pling, plang!Seinällä riippuuMassi ja piippu —Kolehmainenkuollut hään!pling, plang!Nurkassapa, tuolla penkin alla,Makoo ilot — pitkin lattialla,Sarvet, torvet, huilut — kaikkialla.Klingeli, plingeli, klingeli plang.
Kolkutan teällä,Akkunan peällä —Ei löyvyk yksikään,pling, plang!Kallellaan kannu,Pullo ja pannu —Minkäs mä tuolla neän?pling, plang!Olvet kaikk' on moahan läikähtänyt,Tynnöri, kuin ankkuir — kuitiks' männyt. —Kuolo, kurko, sen on tyhjäntännyt.Klingeli, plingeli, klingeli plang.
No, niinkuin näyttää,Tuoni jo käyttääKiirensäk perästäin;pling, plang!Sillä en jouvak,Laskuain nouvak —Kohta ma kuolen, näin,pling, plang!Jeäkääs hyväst'! Työ kuin tätä kahtoo;Viinan-kielto olkoon nyt, jos tahtoo —Kolehmainjo taivaass' olla mahto.Klingeli, plingeli, klingeli plang.
Peä pohmelossa.(i)
(Toisen jatkoksi).
Viritän virttäin —Ihteni hirtän,Itkuss' on ilo suur'.pl. pl.Vaikia vaivaKalloni kaivaa,Peätäni särköö juur'.pl. pl.Eikä löyvyk apuakaan jostaik —Tuokee, veikot, peähän parannosta!Niin mä teijät kiittelen ja kostan.kl. pl. kl. pl.
Povessain polttaaViina, ja olttaHalajaa minun peän'.pl. pl.Keijuiset riehuu,Lenteä ja liehuu —Minnekkäs minä mään?Voi mun sy'äin, voi mun sielu rukka!Muinon loistit niinkuin vuohen-kukka —Nyt on viinat saattanut sun hukkaan.kl. pl. kl. pl.
Mitäs mä laulan?Kuiva on kaulain —Tuokeeppas tännek — tuon!pl. pl.Jolla ma huuhtan,Suurustan suutain —Josta ma kerran juon!pl. pl.Hyvä lanko — laitak laskut täynäk!Tuoppas tännek voita, leipeä, säynäk —Eikös siitten laulut laillen käynek?kl. pl. kl. pl.
Nyt mull' on mielein!Kevyt on kielein,Viinat jo murhein vei, —pl. pl.Jos ma nyt saisinVaimon, niin naisin —Ottaisin eukon, hei!pl. pl.Huoleet huoneestain ma sillen heittäis',Itek viljasta ma viinan keittäis',Jolla murheet kaikki muka peittäis'.kl. pl. kl. pl.
Pulloss' on puutos,Mieless' on muutos,Isäntä kulta, hoi!pl, pl.Missäs on maljais?Kallis on kaljais,Josta ma toanoin join,pl. pl.Virvoitak minut viinallais vielä!Eläk sie tuota, kultainen, kielläk —Elkeätte, veikot, seisko mun tiellä!kl. pl. kl. pl.
Tuhlajat tunkii,Juomarit suinkiViereeni veteäiksen;pl. pl.Varkaat ja vorot,Riijat ja torat,Välillen veljeisten,pl. pl.Onnetoin ma olen tähän tullut!Viinallenki olen tullut hullu —Hyväst' veikot, hyvästi mun pulloin.kl. pl. kl. pl,
N:o 40.[50]
Tanssistapa tappeluhun.
Kapakassa, Katajan-nokassa.
(Fredmans Epistel, n:o 64). "Fäll dina ögon, och skäms nu din tossa, Komma på baler, och intet ha skor" etc.
Etkös sie häpiäk, tullakseis tännek?Vieraissa käyvä, — ei kenkissäkään. (Fin.)Uskallat vainenki tanssihin männä,Herrojen parissa käyttäittämään!Muovitssarvensak soittaapi hään — (V:llo.)Niinpä mä neän! (V:llo.) (DC.)Sarvetki, noi, (Corno.)Kauniisti soi; (Corno.)Muovitski, siellä, (V:llo.)Puhaltaa vielä (V:llo.)Piippuunsak iskeepi tuluksillaan.Sauvunsak juopi, (V:llo.)Pullonsak tuopi — (V:llo.)Hyrsynki nahkaansak mahtuutti vaan.
Lienapakellonsak piiloon jo pistää —Huivinsak varastit puo'istapa! — (Fin.)Nurkista naiset, ja sulhot kujista —Toisenne toveriks' ottakaha!Muovits, tartuppas viuluisik kiin! (V:llo.)Soitak! Kass niin — (V:llo.) (DC.)Yks' meri-mies (Corno.)Tanssiipi myös — (Corno.)Ruotsista lienee? (V:llo.)Lempopas tiene! (V:llo.)Leukansak leviä, pulloillaan suu;Kouransak — vahvat, (V:llo.)Noamansak — ahvat (V:llo.)Poltti, ett' päivättyi mustaksi juur'.
Mikäpä tyttö tuon sylissään istuu?Joka siin' keikkuu ja ketkistäiksen — (Fin.)Tänäin hään tanssii, ja öylöinpä pistiTappurat vokkiinsak, ketreäkseksen.Huomena viijään jo oikeuteen — (V:llo.)Kapineineen. (V:llo.) (DC.)Sarveisi paan (Corno.)Voiteiseen, vaan. (Corno.)Tuoppas tänn' sahtii! (V:llo.)Nouvappas tahtii! (V:llo.)Merimies tanssiipi, keikuttaa vaan.Pieppäs nyt suutais! (V:llo.)Luskutan luutais — (V:llo.)Peijakas vieköön! sun muruiksi soan.
Voihtet ne välkkyy! — Jo pyörtyyvät neijot;"Kepit, ja miekat, ma murskuksi saan" — (Fin.)Silmissä sinelmät, mustelmat häjyt,Kasvotki veressä, turvoksisaan.Muovitspakahteloo, akkunastaan, (V:llo.)Kuutamaa, vaan; — (V:llo.) (DC.)Sarvet — ne soi… (Corno.)Pullon jo toi! (Corno.)Rakkauen vuoksi (V:llo.)Astui hään luoksi — (V:llo.)Rohkeesti, uhosti, — tahtova ois.Rakkaus palaa, (V:llo.)Viinansak valaa. (V:llo.)Poliisit tuloo, jo — joutukaa pois!
N:o 41.[51]
Tanssiloista.
Kirjoitettu ylhäisemmillenki kansan seävyillen.
(Fredmans Epistel, N:o 29)."Movits tag dina pinnar På templets höga tinnar" etc.
Muovitspa, jouvuk tännek!Kiiruusti, kuules, lennäk —Klang, kalikoita,Plang, palikoita,Klang, plang, klang, plang!Rumpuisi pistäk tuonek —Auki onFröjanhuonek!Klang, seisok siellä —Plang, soitak vielä!Klang, plang, klang, plang!Neittopa huiskaa huivillaan poveheitaan…Rumputtelek vaan! (Timp.)Palikalla paan, — (Timp.)Ja silmäilek neitoja, hunttuloissaan!Herratpa kävelöövätten kannuksisaan,Rinnassa risti, silkissä sukkaisissaan —Nauraissaan, (Timp.)Hoastaissaan. (Timp.)Hattu kainalossa,Silmät vaimoloissa,Parahastaan. :,:
Naisia naurattaavat —Kylmästä haukoittaavat,Klang, reuhattelek!Plang, peuhattelek —Armotpa arat aina,Klang, plang, klang, plang!Silmänsäk maahan painaa —Klang, rumpun päälläPlang, jyskäk teällä;Klang, plang, klang, plang!Kuinkas nyt jaksat kultainen? "Hyvästipä!"Rumpail lyöpi vaan, (Timp.)Paiskaa nahkahan — (Timp.)Niin tuoppas tänn' herkut ja hippehitaan!Herrapa, kulta-hellollaan, neitsyyen veiAittaan; ja siellä sillen jo kokkaisen tei.Vikkeläst', (Timp.)Sukkelast', (Timp.)Soattoipa hän piijanLihavaksi, liijan —Ain' varpahast'. :,:
Voi, mitkä häjyt juonet!Häpäisit ilon huoneet —Klang, soittajoita!Plang, moittajoita —Klang, plang, klang, plang!Huilutpa viheltäävät,Neittoja viehettäävät.Klang, piika itkee,Plang, ilo pitkä —Klang, plang, klang, plang!Miksipä piika itkeepi? Jopa hään neäMiten pettäjä, (Timp.)Valan jättäjä, (Timp.)Jo, nurkassa, toistapa sylissään pi'ää.Puottipa kauno-kukkansak, — hitto sen vei!Helmus oli haaskattu. — Herrat sen tei. —Piika huus': (Timp.)"Voi, pahuus! (Timp.)Ei ouk uskomista,Ei kunniallista!Pettyy jo uus'." :,:
N:o 42.[52]
Hollimiehet.
Myrskylässä.
(Fredmans Sång, N:o 29)."Grannas Lause, klang på lyran! Låt oss dänga, flänga", etc.
NoapurinpaLaurisoittaa, —KeikutellaanHeikki!SotkekSimokorttiloita!Valttia jo sain —"Viisi silmää tuoppas tännek!"Tommisen jo veiki —"Eikös sull' ouk valttii eneän?"Tuotapa ma haen. —"Olli, mitäs seisoot siinä —Eikös sull' ouk viinaa"?Kuules tyttö,Maija-Stiina,Tuoppas tuoppi, hoi!Kuules kuinka rahat helkkyy —Vasket kauniist' välkkyy,"Pekka, valjastappaa sälkö,JonkaPoavotoi!"
"Siekös partais tuoppiin kastat?Pyyhippäs nyt suutais"!Kyyt-mies huutaa: "joutukasta…Kyytiin, pojat, hei"!Muistikseini, juoppasMaikki—Voiteleppas kuutais!"Lähtekee nyt kyytiin kaikki!"— Senkös tännek vei! — —"Ristopieppäs ruunais kiini!Tappii ei ouk siinä. —Ajappas nytJussi, niiniMinkä ottoo voi!"Annappas nyt varsan juosta!"Mikko, tuoppas ruoska!"Rukkaseis ne makoo tuossa —"Portti, auki, hoi!"
Kirsti, tanssii keikuttelek —Ollinaurattaapi. MitäsLiena, veikottelek?Tahvopullon tuop';Mattihoastoi häpäisesti —Kirstituskan soapi;Lassilauloi hätäisesti, Soitteloo ja juop'. "Rinkiin, pojat, joutukaatte! Tahtii noutakaatte — Tanssia nyt koittakaatte! Kaikki polskan luo". — Elkeäpäs nyt tansik eneän… Jopa joutui tännek Herrat Helsinkistä. — Lennäk! Ryyitäänpä nuo. —
N:o 43.[53]
Joakon-päivänä olvelassa.
(Fredmans Epistel, N:o 78). Knapt Jeppe hant ur gluggen gå in, Trumslagarn knappt hant lyfta på pinn, etc.
EiPekkavielä ovesta peäs',Eik' rumpail tuskin rumpuunsak — neäts!KuinPulliainen— jopa sarvellaan,Oil varoissaan. —Ja tuskin tulta hiiluksen peäll',Kuin viulu vinkui, kujissa teäll'.ToiPulliainensoittelipa niinJott' kuoltais siin'.JaTorvelainen, toruessaan,Ovella seisoi, ja pillitti vaan. —Hään sormilla soitti, ja temppunsak täytt',Ja nyrkkinsäk juoturill' näytt'.MuttAmpiain, toi ahnakas mies.Se suuttua suhahti — sempämä ties'!Hään manaisi meitä kaikk' helvettiin…Löi oven kiin.
Ei ykskään hiiskaht' kujissa teäll' —Viel' kissaik istui pankonsak peäll',Ja päiveä vasten irvisteli häänIkeniään.Viel' laiturissa, laivohillaan,Ei kipparitkaan, arvoillaan,Viel' housujansak jalkoihinsak saa,Jo noustessaan. —Ei tuuli liikaht' köysiä siell' —Niin varhain jotta vartiat viel'Ei nähnyt kuin ilmat jo selkeni teäll',Ja tirrit lens' mastojen peäll'. —Niin aikaisin jott'Pulliain— vaiJo ryypyn, tahi kaksi, jo sai;Ja sanalla sanottu — kello jo oilNuon puoli kolm.
Voi, pahuus! kuin toiPulliainhuus' —"Sen vieköön! — kaluin oil aivan uus'!"Kyll' oisi soittan't — mutta eipä häänKyennytkään.Vaikk' sarvi oli soma, ja uus'Vaskesta tehty, läpimet kuus',Niin eipä tuo antan't eäntelemisen —"Sanoppas sen!"JaPursiainki, turkihissaan,Tuo karva-silmä seisoili vaan,Ja vannoipa silmänsäk kourahan, niin —Jo tarttuvan Juoturiin kiin.ToraisaMatti, suutuksissaan,Kiroilipa kaikki jo soitelmiaan. —Hään paiskaisi pillinsäk seinähän päin,Kuin suuttui näin.
Mutt Eukko, sill' oil toinen jo miet' —Hään meitä hyvinä pitäisi viel';Antoipa oltta ja leipä-palaisen-ki miehellen.Ja kosk' onJoakkotänäin, vaan —JaJoakkoon koira, sen to'istan ma!Niin Eukkopa kullenkin ryypyksen sai.Ma kumarrain!Sen muistiksipa vielämä join,Mä kostelin häntä, jo torveni toin.Niin vointukoon mummuni rauhassa voan.Ja hallitkoon kapakassaan!Hurraa, Emäntä! kunniakseis —Vaan miesi on koira, — ja sekin on tos'…Hurraa! ja hurraa! hänen kunniaksi —Jeäk hyvästi!
N:o 44.[54]
Jeä-hyväiset.
Kesä-lämpöisenä, suurustellessaan, Tapiolan ruohistossa.
(Fredmans Epistel, N;o 82)."Hvila vid denna källa! Vår lilla frukost vi framställa." etc.
Rupeeppas heinikossa!Ja otak kontistamme, jossaLie viinaa, purakossa —Ja jotaik eineeks' uskon mie.Jo tuossa pullot paistaa! —Ja viinaa heiss' on monellaista;Otappas nyt ja maistaMikäpä heistä paras lie!Ottakaa Työ,Jopa nyt ruohikossa —Juokaa, ja — syö!Istuitek heinikossa —Tähänpä ruetaan nyt myö!Jo ruetaan nyt myö. — (Corno.)
Katospa kuin on koria —Ja tämä paikka — aivan soria,Toi lehto, nuori, noria…Jo viherteäpi ihana.Lehvät, ne lipattaapi,Kuin heihin tuulet puhaltaapi —Varjonsak alla soapiMyö istuitella suojassa.Otappas jaTämä pulloisi korjaa!Juuvaanpahan. — —Katospa kuin on koria,Ja tämä paikka ihana!On aivan ihana. (Corno.)
Käkikin istuu puussa,Ja kukkuu, tuolla, salmen suussa;Kiurutki lenteä tuossa —Ylähällä taivaassa.Talossa renkit puivat,Ja kalat rannoillen jo uivat, —Jo suot ja maat on kuivat —Ja nuoret nurmet ihanat.Kohtapa seat,(Ehkä tässäkin kuussa)Moa-omenat. —Käki jo istuu puussa,Ja tuopi suen sanomat.Tuop' suen sanomat. (Corno.)
Jo ruohot kaikki voivat,Ja tuomikot — ne kukkiloivat,Sarvetki jopa soivat,Ja iloitteloo koko moa.Oriit ja tammat hirnuu, —Ja torpan tyttö voita kirnuu. —Viilpytty sillä on hirmu,Ja muniakin jonkun sa'an.Pihassapa…Jopa siihenki toivatLeheksia. —Nyt ruohot kaikki voivat,Ja hajottaavat lemunsa. —Hajottaa lemunsa. (Corno.)
Jo neito, toimessansak,Levittelööpi ruokiansak,Marjoja maijon kanssa,Ja muna-voita tarjoo hään.Kass kuin hään, tuolla, miehuu —Ja, lusikoillaan, liukkaast' liehuu;Kahvitki jopa kiehuu…Ja piirakoitansakkin neän.SyyväänpähänNytki tuomisiansak!Mielellähän…Neitonen, toimessansa —Hään eipä jouvak kiireistään.Ei jouvak kiireistään. (Corno.)
Soittakaa veli-kullat,Kosk' on tuttuin tännek tullut;Laulatkee niinkuin hullut —Ja reuhatkaa, ja riemuitkaa!Jo suurus-pulloin halaan,Ja ryypyn peälle ruoka-palan,Toisen — syötyä kalan.Viinan tilkkaa maistellaan!Otetahan,Hänen muistikseen, pullot —Juokaa nyt vaan!Soittakaa veli-kullat…Ja ollaanpa nyt riemuillaan!Ja ollaan riemuillaan. (Corno.)
Viimeeks' mä kiitän Teitä!Ja soan jeä-hyväkseni heitteä;Elkeä unohtak meitä,Sulo, armas, kultani!Nyt toas meill' ero tulee,Ja mullaks' muuttuvani luulen —Jo Tuonettaren kuulenKyselevän perästäni.Tok', kuitenki —Ennen kuinpa tuo peitteäMun silmäni…Viimeiks mä kiitän Teitä,Hyvästi nyt mun kultani!Hyvästi mun kultani. (Corno.)
N:o 45.[55]
Pioista poislähtiissämme.
(Fredmans Sång, N:o 21),"Så lunka vi så småningom från Bacchi tempel och tumult". etc.
Niin hiihtäkäämme hiljalleen,Ja jouvumm' juominkista pois!Kyll' viinoa ois viljoin viel',Niin paljon kuin myö jois'. —Voan heitäk, veikko, jeä-hyväis'!Ja kiiruhtak nyt kesken pois;Sill' kuolo luitais kuoppaan veis',Niin pian kuin vaan sois'.Joski hautais tuntuu syvällen —Tuoss' on viina-ryyppy, otak sen!Otak kaksi, kolmet, perättään,Niin kuolet mielellään.
Ja sieki nuori nauro-suu,Ja puna-poski sulhais-mies —Ja tuoki vanha vaivaisuus,Joll' hauta jo on e'ess' —Ja toipa, joll' on viekas kiel',Ja tuoki, joll' on viisas peä,Ja häänki, joll' on vähä miel' —Ei ykskään tähän jeäk!Josko hautais tuntuu syvällen, etc.
Vaikk' sanot Luojalt' iuovuiksi,Viinasta viisauttais tuot —Ja jouvut muka juovuksiin,Niin usseen kuin sa juot.Ja sieki! Runo-niekka, hoi!Joka niin viisaan virren teit —Jo tuoni kantelettais toi,Ja virttäis hautaan vei. —Joski hautais tuntuu syvällen, etc.
Ja sieki, joka soarnassais,Et oikeen opik toimella;Vaan joka soarnat soalistais,Kaikella voimalla —Ja Työki, jok' et kuulla voi.Vaan viinoo liijaks' liikuttaa —Jo kuolo sullen sanan toi,Ja kirstuis kiiruhtaa!Joski hautais tuntuu syvällen, etc.
Kait, tuossa mejän Tuomari!Kuin sait mun viina-sakoillen;Vaikk' olet itek juomari,Ja armas akoillen. —Ja tuokin ruma Ruununmies!Sie varkaat kaikki varoitat;Vaikka sa itek, ehkä ties,Ruunua varastat.Joski hautais tuntuu syvällen, etc.
Ja sie kuin roajat laittelet,Ja sairaat kaikki terveiks' tiet,Ja tauvin luita taittelet,Vaikk' kuolemaks'ki lie —Sie olet monta TuonelaanJo jouvuttanut myrkylläis,Ja olet ennen aikojaanTappanut veljiäis.Joski hautais tuntuu syvällen, etc.
Ja toipa, sota-sulhainen!Joka pavossa moatak sois' —Kuuleppas, hyvä kultainen,Karaisek luontohois!Ja sie, kuin tyttölöitä hait,Ja juoksit jouten kaiket yöt —Ja josta naiset nauron sait,Kuin tunnettiin sun työt — —Joski hautais tuntuu syvällen, etc.
Ja toiki kaunis kauppias,Jonk' suu on suloinen ja suur',Ja joka out niin laupias,Vaikk' olet viekas juur' —Sie oot jo monta pettänyt,Ja veijannut kuin kelpo mies —Ja kunniaisi jättänyt,Kussa sa voiton ties't!Joski hautais tuntuu syvällen, etc.
Ja sieki, jok'et puolta piek,Kuin toista pahoin soatetaan;Ja vaikka itek syypeä liet,Jos oikeen oatellaan. —Ja sie, kuin oot niin kuuluisa,Ja pitäät kunniaisi suur' —Ja kuitenk', kaikkein luullessa,Out' kelvotoinen juur'!Joski hautais tuntuu syvällen, etc.
Ja sieki, joka verassaOot ylpiä ja pöyhkiä —Ja tuoki, joka velassaOn köyhin köyhiä —Ja toiki saita, joka oisNiin ahnas aina rahan peäll' —Tyhjennäppäs nyt kukkarois!Jo tarvitaan sua teäll'.Joski hautais tuntuu syvällen, etc.
Ja sie kuin muita moittelet,Ja toista panettelet vaan —Kass' nyt sun kuolo koitte'ee,Ja suutais tuketaan!Ja sieki, joka luulla voit,Ja toisell' pahan sanan sait —Ja toiki, joka kontin toit,Kas nyt sie olet vait!Joski hautais tuntuu syvällen, etc.
Jaa — kaikki kateet, tulkaa tänn'!Ja kastakaatte kulkunne! —Jos teill' on vihat välillänn',Niin tuohon (X) sulkoon ne!Vaan kunniata näyttäkeeNyt tällen, perheen-miehelle!Ja teijän velkaa täyttäkeeHyvällä mielellä —Joski hautais tuntuu syvällen, etc.
Myö kostelemm' ja kiitämmeIsäntee, ja Emäntee, myös!Ja vielä kerran siittenkinYlistetään sun työs' —Nyt pois jo hiljain hiihtämme,Niin heitetään näin kelpo kest' —Ja viimen juomm' ja kiitämme:Hyvästi nyt! soas täst'!Jo tuoni meillen sanan tuo!Sill' puistamm' pullomme, ja juomm';Ja juo, ja juo, ja juo, ja juo!Niin kauvan kuin hään suo.(xx)
N:o 46.[56]
Vanha Jussi.
Juottilassa istuissaan.
(Fredmans Sång, 214)."Gamle bror Jockum, Klang vid denna rågan! Hur mår din lilla son?" etc.
Kuulespa Jussi! — miten nyt on laita?Kuinkas sun akkais, armas, voi?"Kiitänpä nöyrästi! — Kuka sanoo taitaa?…Tuossapahan! — En sanook voi.Jaa, jaa, jaa! mun murhein on suuri!…Mierukkapa minäik. — Viekäs hään!Kaikkipa kummallen jo näytteä — —Hitto hänen mieltäns' täytteä". —Äläk ouk tuosta milläänkään! :,:
Mitäspä siitten mieltäisi nyt kaivaa? —Vai toruuttenko toisinaan? —"Ei! kuin ne tuosta puheet kerran saivat,Niin mullen aina nauretaan.Tuossapa neän tuon koiran-silmä!Toinenki tuossa muka pilkka-suu. —Suutunpa kyllä! Jos ma voisin,Hiijen helvettiin ne soisin!"Vähäppäs tuosta! Eikös muu? :,:
Voan, veikkoseini! — Liekös siitten muitaKuin toiki yksi armoissaan?"Voi, veli kulta! — kuin metässä on puita,Niin niitä tapaat aitassaan. —Itkenpä kyllä katkerasti — —Poloinenpa poika!" — Mitäs tuo?Täytäppäs pullois toisen puolen!"Kohta, kultainen, ma kuolen". — —Vieläpä vainen — Tuoss' on, juo! :,:
Kuulespa,Jussi! Eikös annak suuta —Taputak leukais, lähtiissäis?"Lämmittää kyllä lihani ja luuta —Sanoopi: 'kahok ihtiäis'!Lakkini peähäin kauniist' laittaa;Mutta sill' on häijyt mielessään. — —Kukapa, kultainen, tuon taitaa" — —Juoppas vieläik! Ei se haittaak —Riemussa vietäk päiviäis. :,:
N:o 47.[57]
Ukot, olvelassa ollessaan.
(Fredmans Epistel, N:o 18)."Gubbarne satt sig att dricka, klappa på bälgen och hicka", etc.
Ukot ne kilvalla joivat,Jokainen kannunsak toivat —Silmänsäk pulloihin loivat,Koittivat minkäpä voivat.Mikkopiippunsak sauvutti vaan —Tupakkansak pöyvällen rippui;Joivat niin hullusti, juovuksissaan,Ett' hikipä hiuksista tippui.
Riemuissaan rallattelivat,Riehuivat, rehentelivät,Piijoistaan laulattelivat —Joivat iloihtelivat.Mikkopapöyvellen nousi jo tuo:"heer ä ju kanska praa att sitta!"Kostuipa pullonsak. — Tuoss' on nyt juo!Eipä ouk lasissais mitään.
Olven hään sillallen valaa,Huonost' nuo kynttilät palaa. —Mikkopatoista jo halaaSuuhunsak viinoa soaha.Lakkipa, peästä, jo putoisi pois,Housutki valuivat ohemuksista.Jokainen toista nyt avukseen sois'.Ja kaikki oil hairauksissaan.
Hurraa! ne huusivat … taikkaPoisipa tieltä nyt kaikki!Selkeänsäk muutamat saiki —Sepä oil parasta laiki.Jussipakiljaisi: "juuvaanpa toas!Nå så måå eer nu faan anamma!Thet vaar ju heer ett förpannat kalaas —Så lååt oss tå tricka tillsamman!"
KuuleppasMikkoni, kulta!Mitäspä kysyisin sulta:Sull' on rahaa kuin multaa —Hopiaa ja kultaa?"Lååt oss tricka nu Konunkens skåål!Och heela riikets — liika mycket —Tricka så mycket som struupen then tåål,Thet är att följa sitt tycke."
Mikontuon tekööpi mieli — —Rupeepi juomahan vielä;Suussaan ei hiiskukkaan kieli,Umpi on silmänsäk siellä."Thet var en suup, som mik juurte så kott."Juokaat veikot, juokaat poijat! —"Nuu ha vi truckit allt vaa vii förmått,Tappert viit laskan oss moijat."
N:o 48.[58]
Viinan juoja;
(Fredmans Sång, N:o 10),"Supa klockan öfver tolf, Lefva bland förrykta" etc.
Juuvak kaiket pitkät yöt,Nauraa hulluin kanssa — — —Moassa on matalat työt,Päivill' vaivojansak.Empä huolik mistäkään — —Tuoss' on pulloin! Jopa neän —Jopa neän!Jopa neän!Jopa neän!Jopa neän!Siihen mieli taipuu —Miesi rukka vaipuu.
Isän vanhan takissa —Rikkinäinen retki,Juomarien parissaJuonma joka hetki.Pulloni on aivan uus!Oamun, päivin, illan-suuss',Illan suuss'Illan suuss'Illan suuss',Illan suuss',Otan minkä voinen,Niinkuin muuki toinen.
Jospa nousis' isäniVielä hauvastansak,Niin hään sanois: "poikani,Juoppas minun kanssain!"Veli kulta! sanoisin,Mielellä sen tekisin,Tekisin,Tekisin,Tekisin,Tekisin,Siitten jouvuk, välleen,Levollesi jälleen!
Jos ma rikkaaks' joutuisin,Rahalliseks' kanssa —Tottapa ois jouluksiMullaik kello kanssa.Ostaisin, kuin moni muu,Uuet kenkät, joka kuu —Joka kuu,Joka kuu,Joka kuu,Joka kuu,Uuven karva-lakin,Ja paremman takin.
Mutta kuivaa kulkkuinen,Karsinoipi kaula —Ukko, jouvuppas nyt tänn'!Juoppas nyt ja laula!Suosiolla, rauhassa,Viimeisen jo ryypyn saan!Ryypyn saan,Ryypyn saan,Ryypyn saan,Ryypyn saan,Siitten miesi nukkuu —Viinoihinsak hukkuu.
N:o 49.[59]
Juopuneen horaajamista.
Telmätessään.
(Fredmans Sång, N:o 62)."Aldrig ett ord! för ta mig tusan bänkar oeh bord", etc.
Ei puhettakaan!Niin soakeli soikoon — suutunpa vaan!Nuo penkit ja pöyvät — ja taivas ja moa —Ne pelkäis, —Ett' selkeäns'Hyö, kohtapa, jokainen soa,Tiijätkös sen?Ett' soakeli soikoon! — - Muukalainen!En perhana pelkeäkkään! — Peikkopa hään…Niin kauvan kuin vielämä viinoa laskussain neän!Pahainen koittaa…Voittaa — —HoitaaNoita.Kyllämä kuritan tuon!Pois tieltäin! :,:Pois tieltäin! :,:Jos et sa pulloisi juok.
Olkaapas vait!Jo soakeli soikoon — selkäisi sait!Jo paukutan peähäis, ett' halkiaa luu —Niin tuokaa!Ja juokaa!Sill' Bakkus ei suvaihtek muu —Hattuisi näin!Kallellaan! Kokallaan! — takoapäin!Ja nuttuisi pois! ett' näkisik kaikki,Ett' tämäkin työ ompa saakeli kova ja vaikee,Yksinki pappi —Tappi —Nappi…Sappi…Totta moav' — kaikkipa nuo —Pois tieltäin!Pois tieltäin!Jos et sa pulloisik juo. —
N:o 50.[60]
Hanno Haikarainen.
Pahalaisellen kirjuttaessaan.
(Fredmans Epistel, N:o 73)."Fan i fåtöljerna, stolarna kullra, Hej bullra i dörrarne, bullra", etc.
Perhana vieköön! Jo räystehet ryskeä,Ja nurkissa paukkaa ja jyskeä —Korttia näitä, joNurkkahan heitäk! KahPiru jo talossa lie — — —Kuuleppas kankuri,Hullupa sie — Kannu ja ankkuriPiilohon vie. —Koassa, HannoNyt lupaa, ja vannoo —Valansak jo tie:Olen, raukka, sanain tautta,Luvaltain jo voitettu;Velvoittelen, tämän kautta,Noitettu —Tahron kaikki piijat petteä,Korttiloihin puuttua;Vaimoni jo tahron jäätteä,Ainoan.Tuoppaa kirjais tännek!Haek läkki, pännä! —Tottapama pistän siihen nimeni nyt voan.
Juovuppas Liena! niin lennäppes tuonnek —Ja sukkelast' lakaisek huonek!Lakeinen kiini, joLaskek! kass niini. NoOvenki sulkea vois'. —Mitäs sie outat?Niin jouvuppas pois!Luutiais noutat —Kah, tuossa ne ois'!Lakaisek välleenNyt vieraallen tällen!Sen, yöksi, häntä sois'? —Verelläinkö nimi pannaanTähän velka-kirjahan?Sinullen mä ihtein annanKokonaan!Selvänä en olla mielik,Enkä kirkkoon käyväkkään —Sanastain en luovuk vieläIkänään.Ei nyt mitään muuta:Viijes Loka-kuuta;Sormillainpa omillani, pakko-päivissään.
N:o 51.[61]
Juoppo-lallin valittaminen.
Yötä moatessaan, pitkällään, tien-ravissa.
(Fredmans Epistel, n:o 23)."Ack du min moder! säg hvem dig sände Just till min faders säng?" etc.
Äitini kulta! mikä sun soattiVuoteellen isäni?Siinäkös siitten yksissä jo moattiin —Voipa poloni!Halaisit vanhan —Vaivani kannanSinun tähteisi;Koskas sa huiskit,Leikit ja kuiskit —Virkoi vereni,Mahoit piteä itekseis —Neitsykäisyyteis!
Kutti! sun vuotees ja aänkyis-verkki,Kussa sun neityys jätti!Kutti! sun silmäis, ja sun piikuus-merkki,Joka isäin petti!Kutti! kuin kantoiKihlat, ja antoiSuostumuksensa!Kutti! kuin läksiSänkyyn, ja — täksiVuoksi — haluilla!Vai liekös saunassaMinun syntymää?
Uskollisuus se olkoon nyt sikseen — —Kuttipa vanhempain!Tässäpä, pitkällään, nyt makoon yksin —Hyvän levon sain,Kenkäni nätti,Riepu ja rätti,Paita mustana;Huivi ja takki,Karvaton lakki —Minun turvana!Mun ruumis syyhytteä — — —Nostappas mun peä!
Kylmät on käteni, ja seäret laihat —Puisteloo kaikki luut.Vaipuuvat moahan, eikä mitään taijak —Kahtoppas nuo muut!Silmäini, veikot,Ovat jo heikot,Huonot kaikki tyyn';Eikä mun kaulaJaksakkaan laula —Mikäs siihen syy?Liekös viinaa viel'?Tekisi mun miel'.
Janottaa minun — joisin, kuin härkä,Vaikkapa mitä vaan;Lieneenki juoppo — vaikk' en viinan märkeäOlek soanutkaan.Köyhä jos kohti,Ryyppeä tok tohtii…Kulkku kultani!Kaikissa retkiss',Kuoleman hetkiss',Kastan suutani;Ja, vaikka kuolen nuon —Vieläik siitten juon.
Luukut jo peästään — aukaisek oven'!Sänkyt jo heitetään —Tähtipä koilta painetaan moan poveen,Pilviin peitetään.Päivä jo paistaa,Tornit ne loistaa,Ilma kaunis lie. —Missä mun housut?Tässäpä rousut,Jotka krouviin vie.Enkös siis viinaa soa?Kuolen janosta.
No, niin mä tahon rohkaista mielein!Horjua sinneppäin —Nytpä mä voijan kulkuini ja kielein,Kaikki jäsenein.Hurraapa huuta!Nyt ei ouk muuta —Koatak laskuun, hoi!Nytpämä voinnun,Luonnun ja toinnun —Enkä pelkeä noi…Tuok tänn' viinaisi!Kiitos kultaini. —
Moattuais, kiitän! — kostelen niitä,Jotkapa häissäis joi;Kätkyni tekiääki hyvin kiitän!Siihen hirren toi. —Voimaisi kiitän,Tekojais siitten, — —Vanha isäni!Jospa ma taisimm'Tavata, saisimm'Ryypeä viikonki.Tottapa juovuksiin —Joutuisit moar' niin!
N:o 52.[62]
Kuollessani,
Ja olvelan rapuilla istuessani.
(Fredmans Epistel, N:o 79)."Charon i luren tutar, Stormar nu börja hvina" etc.
Moan altaMattihuutaa,Tuuli jo tuimistuupi —Enkä selitäk muutaKuin sumua voan;Silmäilen tuskin kuuta,Tähetki lakastuupi —Majani kohta muuttaaTuonek Tuonelaan.Hauvanko tässä nyt joutaa? —Karonjo purjensak soutaa…Airot ne räiskyy,Lainehet läiskyy;Lautansak luopi,Veneensäk tuopi…Muotoja ihmis-haamun, joukottain, jo neän.Poloisten eän'!… :,:Jo kuulla soan.
Olvelan muorit, näissä,Tuokeeha piiska-ryyppy!Kohta nyt eron teistä.Niinpä vielä juon!Juoturit ovat äissään..,En olek siihen syypeä —Eivätkä, viha-päissään,Pullon mullen suok.Muoripa, runsas ja paksu,Kuitappas velkain ja maksuKaloista noista,Vanhastaik voista,(Ostinki maljaaHapanta kaljaa),Ja niistä potakoista, kuin ma öylöin sain!Ne muistissain — :,:pa juohtuu viol'.
Jälkeeni jopa seätän,Istuissain kannun eäreen —Niin, kuin Työ tässä neätten,Luovun näistä nuon:Teillenpä massin peätän —Tyhjästä täynnä meärän;Piipunki varren veäränAnnan, Teillen, tuon!Kuin nyt voan kannuhun kahtoo,Samassa juuvakki tahtoo —Voi, kuin tuo paistaa!Hyvällen maistaa — —Voahipa tippuuSuustain, ja rippuuPitkinpä viiksiäini. Sep' oil oltta, hoi!Kuin mullen toi :,:Soas tästä! Juon. —
Peätäni jopa painaa —Vapisoo koko ruumis;Hirvittää vielä aina,Kuinma kuolen nuon — — —Muistelen isää vainaa,Äitini — hänen tuumiss' — — —Laskuisi, kultain, lainak!Vielä kerran juon.Katoppas housuini! joitaOstin sult' — tunnetkos noita?Tahrattu takki,Lainattu lakki,Töppöiset puonnut,Tallukset juonut — — —Ja tuo vanha paita, jonka neätten — senJo kultainen, :,:Ma sullen suon.
Veneessä jopa seisoon!Konstinsak Karon koittaa —Kuolluita, joukko, eissään,Reuhasi kaiken yön. —Pelkopa olla näissä!Pillillä Tuoni soittaa,Vieraassa tässä väissä —Mitkä lienöön hyö?Taivaassa Ukkoki jyskeä,Pauhaa, ja tultansak iskeä.Otavat heilyy,Välkkyy ja väilyy,Tähet ne sammuu —Usmat jo ammonPimitteä moan ja taivaan. Jopa kohta voanMään manalaan :,:Hyvästi Työ!
N:o 53.[63]
Kuolemaisillani.
(Fredmans Sång, N:o 19)."Ack döden är en faslig björn, Han kräfver lifvet hvarje timma", etc.
Tott' aika karhu surma lie,Se voatii henken, joka hetki —Toi iso kotka — peippo, sie,Sen valtaa kyllä tuntenetki!Kaikk' luonnon voimaa kumartaa — :,:VoanBakkustatuo naurattaa.
Mutt' jospa voan niin tapahtuis',Jott' kuolo minut tavoittaapi,Ja velkain tulis kuitatuiks',Kuin päivät minun lopettaapi,Niin käyköhönpä miten voan — :,:Tok juonma vielä kuolessaan'.
Niin sitten tahon käytteä niin,Jott' nallit kaikki minut kantaa;Yks iso nalli konttaa siin',Ja toiset sillen kättä antaa.Niin tulkee nallit! Tulkee voan! :,:Kuin minun ruumis kannetaan.
N:o 54.[64]
Kalle Kaukoisellen,Vaimonsak hauvattaissaan.
(Fredmans Epistel, N:o 81)."Märk hur vår skugga, märk Movits mon frère!" etc.
Neätsek kuin varjomme, kultainen, neäk —Moahan jo vaipuupi välleen!Kulta, ja purpur', — ei puohtinsak piek,Muuttuuvat mullaksi jälleen!NurmikinTuomasjo, tuossa, ma neän —Jo kolmasti hauta-kaivaja, hään —Hiekan jo luopi ja sannan.Jouvuppas avuksein, Muovits! niin veänPoaen, kuin hauvallen pannaan.