The Project Gutenberg eBook ofKuningas JuhanaThis ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this ebook or online atwww.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook.Title: Kuningas JuhanaAuthor: William ShakespeareTranslator: Paavo Emil CajanderRelease date: May 25, 2009 [eBook #28965]Language: FinnishCredits: Produced by Tapio Riikonen*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KUNINGAS JUHANA ***
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this ebook or online atwww.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook.
Title: Kuningas JuhanaAuthor: William ShakespeareTranslator: Paavo Emil CajanderRelease date: May 25, 2009 [eBook #28965]Language: FinnishCredits: Produced by Tapio Riikonen
Title: Kuningas Juhana
Author: William ShakespeareTranslator: Paavo Emil Cajander
Author: William Shakespeare
Translator: Paavo Emil Cajander
Release date: May 25, 2009 [eBook #28965]
Language: Finnish
Credits: Produced by Tapio Riikonen
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KUNINGAS JUHANA ***
Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
William Shakespeare
Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1901.
Näytelmän henkilöt:
KUNINGAS JUHANA.PRINSSI HENRIK, hänen poikansa, sittemmin kuninkaana Henrik kolmas.ARTHUR, Bretagnen herttua, kuningas Juhanan vanhemman veljen,Bretagnen herttuan, Gottfrid-vainajan poika.WILLIAM MARESHALL, Pembroken kreivi.GEFFREY FITS-PETER, Essexin kreivi, Englannin ylituomari.WILLIAM LONGSWORD, Salisburyn kreivi.ROBERT BIGOT, Norfolkin kreivi.HUBERT DE BURGH, kuninkaan kamariherra.ROBERT FAULCONBRIDGE, sir Robert Faulconbridgen poika.PHILIP FAULCONBRIDGE, edellisen velipuoli, kuningasRichard I:n bastardi.JAMES GURNEY, lady Faulconbridgen palvelija.PIETARI POMFRETILAINEN, tietäjä.PHILIP, Ranskan kuningas.LOUIS, dauphin.Itävallan arkkiherttua.Kardinaali PANDULPH, paavin lähettiläs.MELUN, ranskalainen ylimys.CHATILLON, Ranskan lähettiläs.ELEONORA, kuningas Henrik II:n leski, kuningas Juhanan äiti.CONSTANCE, Arthurin äiti.BLANCA, Castilian kuninkaan, Alfonson, tytär, kuningasJuhanan sisarentytär.LADY FAULCONBRIDGE, bastardin ja Robert Faulconbridgen äiti.Herroja ja naisia, Angers'n porvareita, sheriffi, airuita,sotaherroja, sotamiehiä, sanansaattajia ja seuralaisia.
Tapaus osittain Englannissa, osittain Ranskassa.
Ensimmäinen kohtaus.
Northampton. Valtasali kuninkaan linnassa.
(Kuningas Juhana, kuningatar Eleonora, Pembroke, Essex,Salisbury y.m., sekä Chatillon tulevat.)
KUNINGAS JUHANA.No, Chatillon, mitä se Ranska tahtoo?
CHATILLON.Kuningas Ranskan tervehtii ja puhuuKautt' airuensa majesteetille,Englannin lainamajesteetille —
ELEONORA.Mik' outo alku! Lainamajesteetti!
KUNINGAS JUHANA.Vait, äiti hyvä! Asiata kuule.
CHATILLON.Nimessä Arthur Plantagenetin,Gottfridin, veli-vainajasi pojan,Lain voimalla nyt Ranskan Philip vaatiiTään kauniin saaren aluineen, jotk' ovat:Irlanti, Poitiers, Anjou, Touraine, Maine,Kehoittain, että lasket pois sen miekan,Mi laiton haltija on näiden maiden,Ja käteen nuoren Arthurin sen annat,Nepaasi, valtiaasi, kuninkaasi.
KUNINGAS JUHANA.Mut mitä seuraa, jos me kieltäisimme?
CHATILLON.Verinen, hurja sota, joka pakoinAnastaa pakoin saadut oikeudet.
KUNINGAS JUHANA.Pakosta pakkoa, sodasta sotaa,Verestä verta: tietäköön sen Ranska.
CHATILLON.Siis lausun kuninkaani sodanhaasteen:Se lähetykseni on lopputoimi.
KUNINGAS JUHANA.Hänelle minun vie, ja mene rauhaan.Vaan niinkuin leimaus Ranskan eteen lennä,Siell' olen muuten minä ennen sua.Ja tykkieni jyskeen kuulla saatte.Pois! Vihamme sa ole torvettajaJa oman häviönne synkkä enne. —Hän kunniakkaan saaton saakoon. Pembroke,Se toimita! Hyvästi, Chatillon!
(Chatillon ja Pembroke menevät.)
ELEONORA.No, poikani? Sit' aina sulle sanoin:Tuo turhamielinen Constance ei tyydy,Ennenkuin poikans' eduksi hän RanskanJa koko maailman on tuleen pannut.Tuo oisi estää voitu; helpostiJa hyvällä oisi kaikki sovitettu;Nyt kahden valtakunnan sotavoimainOn julmin veritöin se ratkaistava.
KUNINGAS JUHANA.Mut meillä valta on ja oikeus.
ELEONORA.Niin, valta enemmän kuin oikeus;Pahasti oisi muuten sun ja minun,Niin omatuntoni sun korvaas kuiskaa;Sen kuulkoon taivas, sinä vain ja minä!
(Northamptonshiren sheriffi tulee ja puhutteleekuiskaillen Essexiä.)
ESSEX.Suurvaltias, nyt ratkaistavaksenneVedotaan kummallisin riita, mit' onIkänä kuultu. Saako miehet tulla?
KUNINGAS JUHANA.No, tulkoot. —(Sheriffi menee.)Tämän retken kulungitSaa luostarit ja hippakunnat maksaa.
(Sheriffi palajaa ja hänen seurassaan Robert Faulconbridgeja Philip, bastardi.)
KUNINGAS JUHANA.Mit' olette te miehiänne?
BASTARDI.MinäVakava alamainen, ylimysNorthamptonshirestä ja, niinkuin luulen.Sir Robert Faulconbridgen vanhin poika,Soturi, jonka kuulu LeijonamieliKentällä ritariksi löi.
KUNINGAS JUHANA.Ja sinä?
ROBERT.Saman Faulconbridgen perijä ja poika.
KUNINGAS JUHANA.Hän vanhempi ja sinä perijäkö?Siis sama teill' ei ole äiti ollut.
BASTARDI.On varmaan, ruhtinaani, sama äiti,Se tiettyä, ja sama myöskin isä,Niin luulisin; mut vissin tiedon tuostaVoi yksin äitini ja taivas antaa;Ken ihmislaps vois moisest' olla varma?
ELEONORA.Hyi, raakalainen! Äitiäsi herjaatJa kunniaansa loukkaat luulollasi.
BASTARDI.Minäkö, rouva? Mull' ei siihen syytä.Se veljeni on juonta, eikä mun.Jos sen hän toteen sais, niin multa vuosinViissataa puntaa sieppais. Kaitkoon taivasMun maatani ja maammon kunniaa!
KUNINGAS JUHANA.Tokinen poika! — Miksi nuorempanaHän sulta vaatii perinnön?
BASTARDI.En tiedä;Varmaankin tekee tiluksia mieli.Mut äpäräksi vain hän mua haukkuu.Aviosyntyinenkö lien, vai enkö,Se seikka on, jost' äiti vastatkoon;Mut jalosyntyinen ma olen, herra, —Siunattu, kellä minust' oli vaivaa! —Naamamme rinnan pankaa, tuomitkaa:Jos Robert vanhus meidän kummankinOn siittänyt, ja tuo jos isään tulee, —Oi, Robert vanhus, isä, polvillaniJumalaa kiitän, etten tule sinuun!
KUNINGAS JUHANA.Haa, minkä houkon taivas tänne laittoi!
ELEONORA.Leijonamielen kasvoin ilme aivan,Ja äänen soinnahduskin samanlainen.Kas, poikaniko näköisyytt' et huomaaTuon miehen valtavassa vartalossa?
KUNINGAS JUHANA.Sävyjään olen tyynnä tarkastellut:Hän ilmeinen on Richard. — Sano, poika,Miks veljeltäsi vaadit hänen maitaan?
BASTARDI.Hän naamapuoli on kuin isänikin,Ja naamapuolikas[1] veis kaikki maani.Tuommoinen naamapuoli äyrityinenViisisataa puntaa multa vuosin veisi!
ROBERT.Suurvaltias, kun eli isä-vainaa,Veljenne paljon käytti isääni —
BASTARDI.Vai niin; et tuolla maitani sa voita;Mut sano, kuinka äitiä hän käytti.
ROBERT.Ja kerran hänet laittoi airuenaSopimaan Saksan hallitsijan kanssaSenaikuisista tärkeist' asioista.Kuningas tilaisuudest' otti vaarinJa hänen talossaan sill' aikaa asui.Mihinkä ryhtyi, sanoa en kehtaa,Mut tosi totta: aavat maat ja meretIsästä erottivat äidin silloin —Isäni usein sanovan sen kuulin —Kuin tämä hauska velikulta tehtiin.Hän kuolinvuoteellansa testamenttasMinulle maansa, kuollen siinä uskoss',Ett' emon poika tuo ei hänen ollut;Jos oisikin, niin syntyi neljätoistaHän viikkokautta ennen aikaansa.Siis, ruhtinas, omani mulle suokaa,Isäni maat, se isän oli tahto.
KUNINGAS JUHANA.Mut veljesihän laillinen on lapsi,Emosi aviossa synnyttämä.Jos tämä syrjähtyi, niin syy on hänen;Se vaara joka nainutt' uhkaa miestä.Mitä, jos veljeni, mi väittees mukaanTuon pojan syntymäst' on vaivaa nähnyt,Ois isältäsi vaatinut tuon pojan?Ei, veikko, koko mailmaa vastaan isäsOis oman lehmän vaskaa varjellut,Se varma. Poika veljeni jos oiskin,Niin hänt' ei tää vois vaatia, eik' isäMyös hyljätä, vaikk' ei hän oiskaan hänen.Siis tästä seuraa: äitini jos poikaSun isällesi siitti perijän,Niin isän perijän on isän maatkin.
ROBERT.Isäni tahdoll' ei siis ole voimaaOrvita lasta, jot' ei itse tehnyt?
BASTARDI.Ei voimaa enemmän mua orvitaKuin voimaa mua tehdä, luulisin ma.
ELEONORA.Mit' ennen olla soisit, Faulconbridgeko,Maanomistaja, niinkuin veljesikin,Vai Leijonako-mielen kuulu poikaJa oma herrasi, vaikk' ilman maata?
BASTARDI.Jos oisi veljeni mun näköiseniJa minä hänen, ihka ilmi Robert,Jalat kuin puikot, käsivarret niinkuinTopatut airokalat, naama ohut,Ett' ei vois ruusuakaan korvaan panna,Kun huudettaisiin jo: "Kas, äyrityistä!"[2]Ja muodon kanssa kaikki maansa saisin,Niin paikasta en liiku, jos en antaisTään naaman eestä joka vaaksaa pois:Tuommoinen rääppä min' en olla vois.
ELEONORA.Sinusta pidän. Osasiko heität,Maas annat tuolle pois ja mua seuraat?Soturi olen, Ranskaa vastaan lähden.
BASTARDI.Veli, ota maani, minä otan onnen.Viisisataa puntaa vuosin naamas antaa,Ma siit' en antais viittä naulankantaa. —Ma teitä, rouva, seuraan kuolemaan.
ELEONORA.Ei, edeltä saat itse sinne mennä.
BASTARDI.Etuuden antaa moukka ylhäisille.
KUNINGAS JUHANA.Nimesi mikä?
BASTARDI.Philip, ruhtinaani;Nimeni alku Philip on: tuon hyvänSir Robert-ukon vaimon vanhin poika.
KUNINGAS JUHANA.Täst' alkain nimi olkoon muodon mukaan:Polvistu, Philip, nouse suurempana;Nouse, sir Richard Plantagenetina!
BASTARDI.Kätesi, veljyt äidinpuolinen!Ma isältäni kunniata sain,Ja sinä isältäsi maata vain.Siunattu hetki, oli yö tai päivä,Kun sikisin ja poiss' ol' ukko-räivä!
ELEONORA.O, puhdasverinen Plantagenet! —Min' olen mummos, Richard; kutsu siksi.
BASTARDI.Niin, melkein, mut ei oikein; vähät siitä!Vinoa joskus hyväkin on työ;Jos oven suljet, käydään ikkunoista.Ken päivää pelkää, hiipii, kun on yö;Saa kuka saa, ken voisi estää moista!Liki tai kauas, kun vain naula veti;Min' olen minä, jospa ken mun teki.
KUNINGAS JUHANA.Mene, Faulconbridge! Min toivot sen nyt saat:Ritari maaton hankki sulle maat. —Tule, äiti; tule, Richard, sinäkin!Nyt Ranskaan, Ranskaan mitä kiiruimmin!
BASTARDI.Hyvästi, veli! Onneks olkohonSinulle syntymäsi nuhteeton! —(Kaikki, paitse Bastardi, menevät.)Näin voitin vaaksan verran kunniaa,Mut monta, monta vaaksaa meni maata.Nyt mökin Jaanasta voin tehdä rouvan. —"Sir Richard, päivää!"[3] — "Kiitos, poikaseni!" —Jos hän on Yrjö, sanon Pekaksi,Nuor' aateluus se nimiä ei muista:Se nousukkaalle liian huomaavaistaJa alhaist' ois. Tuoss' armon pöydäss' istuuMies ulkolainen, hän ja hammastikku.[4]Ritarivatsani jos nyt on kylläs,Niin hammast' imaisen ja kuulostelenSiroista kaukolaista: "Hyvä herra",Näin alotan ja kyynäspäähän nojaan;"Saisinko pyytää", — kysymys se tuo on:Ja vastuu tulee niinkuin aapisesta:"Oi, herra", sanoo vastuu, "mielist' aivan,Suvaitkaa, nöyrin olen palvelijanne.""Ei, minä tiedän", sanoo kysymys,Ja ennenkuin saa vastuu selvän, mistäOn kysymys, niin puheiss' imarissaAlpeista, Pyreneitten vuoristosta,Po-virrasta ja ApenniineistaPiankin joutuu illallisen aika.Tuo suurellist' on käytöstä, se sopiiMun-laisilleni neron nousukkaille.Se vain on ajan silmiss' äpärä,Jok' ajan muotitapoja ei tunne —Jään siksi minä, tunnenko vai en —Eik' yksin puvussa ja käytöksessä,Ei ulkokiilloll' eikä koreudella,Vaan sielun sisimmästä ajan maitiksVoi luoda maireen, maireen, maireen myrkyn.Sen tahdon oppia, en pettääkseni,Vaan sillä välttääkseni petosta.Sen tulee olla porras nousulleni. —Ken tuossa rientää? Ratsupuvussa?Naislennättikö? Eikö hällä miestä,Ken torveen toittais hänen edellään?(Lady Faulconbridge ja James Gurney tulevat.)Ah! Äitihän se onkin. — Hyvä rouva,No, mikä teillä nyt on hoviin kiire?
LADY FAULCONBRIDGE.Miss' on se veljesi, miss' on se konna,Jok' ajaa hampain takaa kunniaani?
BASTARDI.Velikö Robert? Robert ukon poika?Se jätti Colbrandko,[5] se hirviö?Sir Robertinko poikaa etsitte?
LADY FAULCONBRIDGE.Sir Robertinko poikaa! Niin, sa lortti,Sir Robertin! Sir Robert jätä rauhaan.Sir Robertin hän laps on niin kuin sinä.
BASTARDI.James Gurney jätä meidät hetkeks yksin.
GURNEY.Hyvästi, Philip!
BASTARDI.Philip? Naakka! James,Tekeillä kummaa on, saat kohta kuulla. —(Gurney menee.)En ole, rouva, Robert-ukon poika;Hän paastoaan ei rikkois, vaikka minust'Osansa söisi pitkäperjantaina.Sir Robert hyvää voi, mut' totta puhuin,Mua ei hän tehdä voinut — eipä niinkään;Tekonsa tunnetaan. — Siis, äiti hyvä,Ket' on mun kiittäminen raajoistani?Sir Robertist' ei ole tämä reisi.
LADY FAULCONBRIDGE.Oletko veljees liittounut sinä,Jonk' etu oisi puoltaa kunniaani?Mit' ivaa, sinä nokkaviisas loppi?
BASTARDI.Ritari, äiti hyvä, ritari:Ritarilyönti tuoss' on olassani.Sir Robertin en poika ole, äiti;Sir Robertin ja maani luovutin,Aviosuku, nimi, kaik' on mennyt.Siis, äiti, sano, ken on isäni?Mies pulska varmaankin; no, sano, äiti.
LADY FAULCONBRIDGE.Siis Faulconbridgen nimen kiellätkö?
BASTARDI.Niin totta kuin ma kiellän paholaisen.
LADY FAULCONBRIDGE.Isäsi oli Richard Leijonamieli.Tulisen, pitkän viettelyksen jälkeenAviovuoteeseen ma hänet päästin.Jumala rikokseni anteeks suokoon!Sinut on synnyttänyt synti musta,Vaan vastustaa en voinut pakotusta.
BASTARDI.Kautt' auringon! Jos voisin jälleen siitä,Parempaa isää toivoa en voisi.On oikeutettujakin syntejä,Ja niit' on teidän; hupsuntyöt' ei työnne:Yleän lemmen alamaisuusuhriksSydämmen altistua täytyi hälle,Jonk' urhontarmoa ja raivoisuutta[6]Niin säihkyi uljas leijona, ett' antoiKuninkaan-sydämmensä Richardille.Ken leijonalta riistää sydämmen,Naissydämmenkin hevin voittaa. Äiti,Sydämmen kiitos sulle isästäni!Ken sanoo, että väärä oli työSun tekosi, sen nielköön hornan yö!Tule, äiti; suvulle sun näytän nyt;Saat kuulla, että synti ollut oisi,Jos Richardin sa oisit hyljännyt.Se valhehtii, ken toista väittää voisi.
(Menevät.)
Ensimmäinen kohtaus.
Ranska. Angers'n muurien edusta.
(Toiselta puolelta tulee Itävallan herttua sotajoukkoineen:toiselta Philip, Ranskan kuningas, sotajoukkoineen, sekä Louis,Constance, Arthur ja seuralaisia.)
LOUIS.Angers'n luo tervetullut, uljas herttua! —Arthur, sun suuri kantaisäs, Richard,Hän, joka sydämmen vei leijonaltaJa pyhään sotaan Palestiinaan läksi,Sai varhain surman tältä herttualta.[7]Nyt, hyvittääkseen hänen heimoaan,Hän meidän pyynnöstä on tänne tullutSun tähtes, poika, miekkaa häilyttämäänJa väkivaltaa häätämään, jot' uhkaaEnglannin Juhana, tuo setäs julma.Syleile, helli, tervehytä häntä.
ARTHUR.Richardin surman anteeks suokoon taivas,Taas elämän kun tuotte heimolleen,Sen oikeutta sodan siivin kaiten.Käteni heikko teitä tervehtää,Mut sydämmessä puhdas rakkaus asuu.Siis, tervetullut Angers'n porteille!
LOUIS.Mik' oiva poika! Ken ei sua auttais?
ITÄVALLAN HERTTUA.Tään pyhän suudelman nyt poskees painanRakkauden panttikirjan vakuudeksi,Ett' ennen täält' en minä kotiin palaa,Kuin Angers ja sun oikeutesi RanskaanJa tuohon kalpeahkoon valkorantaan,[8]Min jalka luotaan survoo meren ärjytJa saarelaiset sulkee mannermaista —En, kunnes Englanti, tuo meren helmi,Tuo linna, aallon vyöttämä, jok' ainaLujana seisoo valloittajaa vastaan —En, kunnes tämä äärin lännen kulmaSua kuninkaakseen kutsuu — ennen, poika,En kotiin lähde enkä miekkaa heitä.
CONSTANCE.Täss' äidin, lesken, kiitos teille, kunnesKätenne vahva hankkii hälle voimaaParemmin rakkauttanne palkitsemaan.
ITÄVALLAN HERTTUA.On taivaan rauha niillä, joiden miekanNäin oikea ja hurskas sota vihkii.
KUNINGAS PHILIP.No, toimeen siis! Tuon korskan kaupunginNyt otsaa kohti tykit suunnatkaamme.Parahat sodan päällysmiehet tänneValitsemahan parhaat hyökköpaikat.Ma tästä kaupungista uhraan vaikkaKuninkaan-henkeni, ma vaikka kahlaanTorille ranskalaisten veressä,Mut tuolle pojalle sen valloitan ma.
CONSTANCE.Lähettiläältä ensin vastuu varro,Äläkä miekkaas suotta verin tahraa.Kentiesi Chatillon tuo rauhan tietä.Sen oikeuden, jonk' aiot sodall' ostaa.Kadumme silloin joka veren tilkkaa,Jot' innossa näin syyttä vuodatamme.
(Chatillon tulee.)
KUNINGAS PHILIP.Mik' ihme, lady! Toivoasi myötenNyt saapuu lähettimme Chatillon. —Englannin vastuu kerro lyhyesti:Varromme tyynnä; puhu, jalo loordi!
CHATILLON.Tää kurja hyökkäys heittäkää, ja viekääIsompiin töihin sotajoukkonne.Englanti, vaateistanne kiukkuisenaOn aseissa. Mua vastatuuli esti,Ja hän sai siitä aikaa yhtä joutuunKuin minä nousta maihin joukkoineen.Angers'ta kohti kiirein nyt hän marssii;On voima hällä vahva, miehet uljaat,Mukana leskikuningatar seuraa,Kuin Ate, veritöihin kiihtämässä,Myös veljentytär, Castilian Blanca,Kuningas-vainaan jalkapoika myöskin;Ja kaikki saaren hurjat huimapäät,Ravakat, rajut seikkailijat, joillaNaismuoto on, mut lohikäärmeen sisu,Maat, mannut myyvät pois ja ylvästellen,Perintöoikeus sälyttynä selkään,Tulevat tänne uuden onnen voittoon.Valiojoukkoa sen uljaampaa,Kuin mitä laivat Englannin nyt tuovat,Ei ole aallon parmaill' ennen uinutPeloksi, turmioksi kristikunnan.(Rumpujen ääniä kuuluu.)Nuo niiden jylhät rummut estävätPitempää kertomusta; keskusteluunTai taistoon kutsuvat. Siis valmiit olkaa.
KUNINGAS PHILIP.Kuink' äkkinäistä tämä hyökkäys!
ITÄVALLAN HERTTUA.Jot' äkkinäisempi, sit' enemmänSe kiihoittakoon meitä puolustukseen.Näet, tilaisuutta myöten kasvaa miehuus.Siis, tervetullut vaan; me valmiit ollaan.
(Kuningas Juhana, Eleonora, Blanca, Bastardi, Pembroketulevat sotajoukon kanssa.)
KUNINGAS JUHANA.Ranskalle rauha, rauhassa jos RanskaPerityt maamme meille suo! Jos ei,Niin verta Ranska vuotakoon, ja rauhaTaivaaseen nouskoon, meidän rangaistessaJumalan vihan vitsana ne röyhkät,Jotk' ovat karkoittaneet rauhan maasta!
KUNINGAS PHILIP.Myös Englannille rauha, tää jos vainoRauhaksi palaa Ranskast' Englantiin!Englannin tähden, rakkaudesta siihenTäss' asetaakan alla hikoilemme.Sun tehtäväsi tämä työmme ois;Mut Englantia rakastit niin vähän,Ett' oikeaa sen kuningasta sorsit,Perimysjohdon rikoit, valtakunnanIvasit orpoutta, väkivalloinPilasit kruunun neitseellisen maineen.Nuo, katso, Gottfrid-veljesi on kasvot!Nuo silmät, otsa tuo, ne ovat hänen,Vain pienois-ote siitä suuremmasta,Min Gottfrid hautaan vei; viel' ajan käsiKehittää tästä kirjan yhtä suuren,Hän vanhemman on Gottfrid-veljes poika,Ja poikana on hällä isän oikeusEnglannin kruunuun. Kuinka, Herran tähden.Sin' olet kuninkaana, vaikka virtaaElävä veri noissa ohimoissa,Joill' oikeus kruunuun on, sun ryöstämääsi!
KUNINGAS JUHANA.Ken on sun valtuuttanut, Ranskan herra,Tilille tästä mua vaatimaan!
KUNINGAS PHILIP.Se ylin tuomari, mi mahtavainPovessa herättää sen hyvän vaiston,Ett' oikeutt' ei saa tahrata ja ryöttää,Hän turvihini heitti lapsen tään,Ja hänen valtuullaan sua töistäs syytänJa avullaan sua niistä rankaisen.
KUNINGAS JUHANA.Vai niin, sa vallan itsellesi valtaat.
KUNINGAS PHILIP.Anteeksi: sillä valtaajaa vain häädän.
ELEONORA.Ja ketä valtaajaksi sanot, Ranska?
CONSTANCE.Sen kuulet multa: — poikaas, vallikkoa.
ELEONORA.Hyi, rietas! Äpäräskö kuninkaaksi,Ett' itse kuningatar-vallan saisit!
CONSTANCE.Pojalles olin yhtä uskollinenKuin sinä miehelles; tää poika isääns'On enemmän kuin Juhana on sinuun,Niin toinen teist' on tavoillensa toiseen,Kuin piru äitiinsä ja sade veteen.Äpärä poikaniko? Kautta taivaan,Niin puhdasverinen ei isäns' ollut!Ja kuinka voikaan, moinen kun ol' äiti?
ELEONORA.Kah, poika, kelpo äiti! Isääs syyttää!
CONSTANCE.Kah, kelpo mummo! Sua tahtois syyttää!
ITÄVALLAN HERTTUA.Vait!
BASTARDI.Kuulkaa huutajaa!
ITÄVALLAN HERTTUA.Ken hitto sinä?
BASTARDI.Mies, joka hiton sutkat tekis sulle,Jos nahkoines sun tapais kahden kesken.Sin' olet sadun urhoollinen jänö,Mi nyhtää partaa kuolleen leijonan.Savutan turkkisi, jos saan sun kiinni;Niin varo vain, sen totta teen kuin teenkin.
BLANCA.Tuo puku leijonan vain häntä siisti,Ken puvun itse leijonalta riisti![9]
BASTARDI.Tuon seljäss' yhtä muhkea se on,Kuin Herkuleen ois vaippa seljäss' aasin. —Mut, aasi, pois tuon selkätaakkas laitan,Ja annan toisen, jolla lapas taitan.
ITÄVALLAN HERTTUA.Ken siinä lapattaa ja suurin sanoinNiin pöyhkeilee, ett' ihan korvat huumaa?
KUNINGAS PHILIP.Louis, nyt päätä, mit' on tehtävä.
LOUIS.Naiset ja narrit, tyhjä tora pois! —Juhana kuningas, tää lain on summa:Englanti, Irlant', Anjou, Touraine, MainePois anna, nimess' Arthurin sen vaadin.Aseesi heitätkö ja pyynnön täytät?
KUNINGAS JUHANA.En, ennen henki! Sua uhmaan, Ranska.Bretagnen Arthur, tule turviini,Enemmän minä sulle lemmest' annanKuin mitä koskaan voittaa pelko Ranska.Antaudu, poika!
ELEONORA.Tule mummon tykö.
CONSTANCE.Niin, mene, poika, mummon tykö, mene!Kuningaskunta anna mummolle,Niin mummo luumut antaa, kirsikatJa viikunat! Oi, mikä hyvä mummo!
ARTHUR.Vait, äiti hyvä! Oi, jos haudass' oisin!En ole moisen melun arvoinen.
ELEONORA.Laps parka itkee, noin kun äiti herjaa.
CONSTANCE.Jos herjaan taikka en, niin herja teihin!Ei äidin herja, mutta mummon häijyysPusertaa raukan silmist' itkun helmet;Ne uhriveroks taivas omistaa;Noill' aito päärlyillä hän taivaalt' ostaaOikeuden itselleen ja koston teille.
ELEONORA.Hävytön maan ja taivaan pilkkaaja!
CONSTANCE.Hävytön maan ja taivaan häväisijä!Minäkö pilkkaan? Sinä ja sun joukkos,Te tältä poljetulta piltiltäMaat, oikeudet, kuninkuudet veitte.Hän sinun esikoisesi on poika,Ei muusta onneton kuin sinusta.Sun syntis tätä lapsiparkaa kohtaa;Lain uhkarangaistus nyt häntä etsii,Kun vasta toisessa hän polvess' onSun syntiraskaan kohtus sukukantaa.
KUNINGAS JUHANA.Lopeta, hourulainen!
CONSTANCE.Sana vielä:Tuon synneist' ei hän yksin vaivaa kärsi,Vaan tuon on synnit, vaivat luoja pannutTään lapsen vaivaks, joka vaivaa kärsiiTuon sijassa ja hänen synneistään,Vääryyttä kärsii vääryydestä vaimon,Mi häness' omaa itseänsä vitsoo.Näin kaikki kosto tätä lasta kohtaa,Tuon naisen tähden kaikki. Kirous hälle!
ELEONORA.Viimeisen tahdon näytän, suulas herja.Jok' oikeuksistaan pois sun poikas sulkee.
CONSTANCE.Sen kyllä uskon: tahdon, ilkitahdon,Naistahdon, juljettoman mummon tahdon!
KUNINGAS PHILIP.Vait, lady! Vaietkaa tai malttukaa!Tään seuran suostumuksellaan ei soviNoin epäsointoisata soimaa säistää. —Nyt torvi soikoon, Angers'n asukkaatMuureille kokoon; sanokoot, ken meistäOn heille mieleen, Juhana vai Arthur.
(Torven toitauksia. Porvareita tulee muureille.)
1. PORVARI. Muureille kuka meitä kutsuu?
KUNINGAS PHILIP.RanskaEnglannin puolesta.
KUNINGAS JUHANA.Ei, EnglantiOmasta puolestansa. Angers'n miehet,Englannin taatut alamaiset —
KUNINGAS PHILIP.TaatutArthurin alamaiset, Angers'n miehet,Puheluun rauhalliseen torvi kutsuu.
KUNINGAS JUHANA.Eduksi meille; siis meit' ensin kuulkaa —Nuo Ranskan liput, jotka edenneetOn suoraan kaupunkinne silmäin eteen,Ne teille vahingoks on tänne tulleet.Kanuunain uumenet on vihaa täynnä,Ja valmiina ne ovat muureihinneRautaista kiukkuansa purskumaan.Verisen rynnistyksen valmistuksetJa Ranskan julma hyökkö porttejanne,Noit' Angers'n kyynysilmiä, jo uhkaa.Ja me jos emme tulleet ois, niin kivet,Nuo nukkuvat, tuon muurivyönne paadet,Tykistön myrskyst' oisi alas syösseetLujasta kalkki vuoteestaan ja tehneetLeveän aukon, josta teidän rauhaanVerinen hyökännyt ois väkivalta.Mut nähdessänsä meidät, kuninkaanne, —Mi vaivalla ja kiitomarssissaToi tänne vastavoiman, joka suojaisNaarmoista kaupunkinne poskipäitä —Niin kohta Ranska keskusteluun taipuu,Ja tulikuulain sijaan, joilla aikoiKuumeeseen värisyttää muurejanne,Sanoja maireita nyt höyryttää,Kapinaan vietelläkseen korvianne.Heit' uskokaa sen mukaan, kunnon miehet,Ja sisään kuninkaanne päästäkää,Mi kiireen vaivoist' uupuneena henginNyt turvaa muurienne suojass' etsii.
KUNINGAS PHILIP.Nyt mua kuulkaa, sitten vastatkaa.Täss', oikealla kädelläni, jollaTään pojan laillist' oikeutta vannoinPyhästi kaita, nuor' on Plantagenet,Tuon miehen vanhimmaisen veljen poikaJa hänen valtiaansa, maan ja kaiken.Tään polkeutuneen oikeuden vuoksiSodalla poljemme nyt Angers'n kenttää,Vaikk' enempää ei vihamieltä meissä.Kuin mihin vierasystävyyden käskyTään lannistetun lapsen hyväksiPakottaa tuntoa. Siis sovinnollaVasallivelkanne nyt maksakaaSen velkojalle, tälle ruhtinaalle,Niin aseemme, kuin rengassuinen karhu,Näöksi vain on eikä vahingoksi;Kanuunain vimman turhaan tuhlaammeHaavoittumattomihin taivaan pilviinJa, jouten riemumielin palaten,Kypärin ehjin, lovettomin miekoin,Kotihin viemme samat kirkkaat veret,Joit' olimme jo kaupunkiinne syöstä,Ja rauhan saatte, vaimot, lapset, kaikki.Mut tyhminä jos tarjon hylkäätte,Niin teit' ei tämän harmaan muurin kehäVoi peittää meidän sota-airuiltamme,Vaikk' engelsmannit kaikki tykistöineenSen jylhä kerho kätkis. Sanokaa siis,Meit' omistatteko te herraksenneSen nimessä, jonk' oikeutt' ajamme,Vai annammeko raivollemme merkinJa verell' otammeko omamme?
2. PORVARI. Englannin kuningas on valtiaamme, Hänellä oikeus on kaupunkiin.
KUNINGAS JUHANA.Täss' olen, kuninkaanne; avatkaa!
1. PORVARI.Sit' emme voi; ken kuninkaaksi tutaan,Sen siksi tunnustamme. Siihen astiSulemme portit koko maailmalta.
KUNINGAS JUHANA.Kuningast' eikö tuta kruunustaan?Jos ei, niin todistajiks satatuhatEnglantilaista rotumiestä tuon —
BASTARDI.Äpäriä ja muita.
KUNINGAS JUHANA.Jotk' oikeuttamme puoltaa hengellään.
KUNINGAS PHILIP.Ja yhtä monta yhtä ylvää miestä —
BASTARDI.Ja joku määrä äpäriä myös —
KUNINGAS PHILIP.Ne vastustavat tuota vaatimusta.
1. PORVARI.Siis, kunnes nähdään, ken on arvokkain,Niin kummaltakin arvokkaimman hyväksEvätään oikeus.
KUNINGAS JUHANA.Taivaan armon saakootNe syntiset, jotk' ennen iltakastett'Ijäiseen majaan käyvät taistellessaanEdestä meidän valtakuninkaan.
KUNINGAS PHILIP.Aamen! — Aseisiin, miehet! Ratsahille!
BASTARDI.Pyhä Yrjö, joka lohikäärmeen kaadoitJa krouvin kilvessä nyt ratsain istutMeit' auta! —(Itävallalle.)Jospa tapaisin sun, herra,Pesässäs naarasleijonasi luona,Niin leijonanpa taljaan sarvet pannenSinusta hirmun laittaisin.
ITÄVALLAN HERTTUA.Vait siitä!
BASTARDI.Vaviskaa kiljunata leijonan!
KUNINGAS JUHANA.Pois tasangolle tuonne! Siellä voimmeParaiten voimiamme järjestää.
BASTARDI.Mut joutuin, että paikast' edun saatte.
KUNINGAS PHILIP.Niin oikein. (Louisille.) Tuolla kukkulalla toistenOn paikka. — Jumala ja oikeutemme!
(Menevät kaikki.)
Toinen kohtaus,
Paikka sama.
(Sotahuutoja ja ottelua; sen jälkeen peräytymistä. Hanskanairut, torvensoittajain seuraamana, lähestyy kaupungin porttia.)
RANSKAN AIRUT.Nyt, Angers'n miehet, portit seljälleenArthurille, Bretagnen herttualle!Hän tänään Ranskan avull' itkun valtaanEnglannin äidit saatti, joiden pojatNyt hajan lepää hurmetanterella;Monenkin lesken mies nyt kylmin kourinSyliinsä tapaa virttynyttä maata;Ja huokealla saatu voitto leijaaNyt Ranskan liehuvilla lipuilla;Ja voittaja jo riemusaatoss' astuuJa tervehtii Bretagnen ArthuriaEnglannin sekä teidän kuninkaaksi.
(Englannin airut tulee, torvensoittajain seuraamana.)
ENGLANNIN AIRUT.Iloitkaa, Angers'n miehet! Kellot soimaan!Kuningas Juhana nyt lähestyy,Englannin sekä teidän kuninkaanne,Tään verikuuman päivän sankari.Hopeakirkkaat oli äsken aseet,Nyt ovat Ranskan verin kullatut;Englantilaisen kypärist' ei sulkaaRepinyt ole ranskalaisen peitsi;Lippumme kotiin vievät samat kädet,Jotk' auki käärivät ne lähteissämme.Kuin hauska metsäseura, riemuin saapuuEnglannin joukko, kädet purppurassa[10]Ja vihamiesten verin värittyinä.Avatkaa portit? Tietä voittajalle!
1. PORVARI.Alusta loppuun näimme torneistammeKummankin sotajoukon hyökkäyksenJa peräymisen; niiden tasavoimaaValittaa tarkinkaan ei silmä voinut:Veri verta maksoi, isku vaati iskun,Väkeä väki vastas, voima voimaa;Yht' oli kumpikin, siit' oltiin yhtä.Yks voiton vieköön, siks on kaupunkimmeMolempain teidän tai ei kummankaan.
(Toisaalta tulee kuningas Juhana sotajoukkoineen, Eleonora,Blanca ja Bastardi; toisaalta kuningas Philip, Louis,Itävallan herttua ja sotaväkeä.)
KUNINGAS JUHANA.Sull' onko, Ranska, vielä verta antaa?Nyt onko valtoin oikeutemme virta?Sun sulkus seisauttamana hylkääSe luonnon uomansa ja tyrskyellenSun rantojesi esteet tulvaan peittää,Jos et sen välkkyvien vetten salliSolua valtamereen hiljalleen.
KUNINGAS PHILIP.Sa, Englanti, et tässä tulituiskuss'Enemmän verta säästänyt kuin Ranska,Menetit vain. Tään käden kautta vannon, —Jonk' all' on maata taivaan silmänkannot —Ett' oikeuden en miekkaa ennen heitä,Kuin sillä sinut maahan lyön, tai lisäänKuolleitten lukuun ruhtinaisen ruumiin,Näin sodan tappio- ja murhalistaanKuninkaan nimen liittäin kaunisteeksi.
BASTARDI.Haa, majesteetti! Kuinka arvos paisuu,Kun ylvä valtaveri tuleen syttyy!Nyt surma leukojansa terästää,Sen hampaina ja kynsinä on miekat,Ja raatain nyt se ihmislihaa ahmiiIsoisten riidoiss' epäneuvoisissa. —Nuo vallasarmeijat miks tuijottavat?Kuninkaat, taistoon! VeritanterelleTe tasavoimat, tulitiineet henget!Häviö toisen olkoon toisen rauha;Mut siksi: verta, iskua ja surmaa!
KUNINGAS JUHANA.Kenenkä puolta kaupungin on väki?
KUNINGAS PHILIP.Englannin, sanokaa. Ken kuninkaanne?
1. PORVARI.Englannin kuningas, kun ensin tutaanSe kuningas.
KUNINGAS PHILIP.Se meissä tuntekaa,Sen oikeutt' edustamme.
KUNINGAS JUHANA.Ei, vaan meissä,Jok' itse arvoamme edustammeJa oman persoonamme valtuudella,Me, oma herramme, Angers'n ja teidän.
1. PORVARI.Tuon kieltää valta meitä ylempi;Ja kunnes kaikk' on selvää, suljemmeNyt pelon valtaamina epäilymmeTään lujan salvan taakse, kunnes pelonKuningas tietty kirvoittaa ja häätää.
BASTARDI.Kies' auttakoon! Teit' Angers'n roistot pilkkaa.Turvissa tuolla muurill' älläilevätKuin teatteriss' aivan, osoitellenTät' urhokasta surmanäytelmäänne.Kuninkaalliset prinssit, neuvo kuulkaa:Kuin kapinoivat Jerusalemissa,[11]Sopikaa hetkeksi, ja yhteisvoiminVihanne vimmat syöskää kaupunkiin.Idästä, lännest' Englanti ja RanskaTult' antakoon suuntäyden tykeistään,Niin että niiden kammottava jyskeTuon ylvään kylän kivikyljet ruhjoo.Ma noita kataloita kuumentaisin,Siks että turvatta ja ruhjottuinaNiin paljaat oisivat kuin tyhjä ilma.Kun se on tehty, liitto purkakaa,Erilleen taaskin liput yhtyneetJa otsa otsaa, peitsi peistä vastaan!Niin jommankumman puolelt' onnetarValitsee tuokiossa suosikkinsa,Ja voiton suudelmalla suudellenTervehtii häntä päivän sankariksi.No, vallat, kuink' on mieleen hurja neuvo?Se politiikalt' eikö haiskahda?
KUNINGAS JUHANA.Tuon taivaslaen kautta päämme päällä,Hyvä on neuvo! — Liitämmekö, Ranska,Nyt voimamme ja Angers'n kukistamme,Ja sitten kuninkuudest' ottelemme?
BASTARDI.Niin, kuninkaan jos mieltä sinuss' on —Sua niinkuin meitäkin nuo röyhkät solvaa —Niin tykkiesi suut, kuin mekin meidän,Kopeihin noihin muureihin nyt käännä;Ja ne kun ovat murskana, niin silloinPuramme välimme ja toisiammeTaivaaseen taikka hornaan passitamme.
KUNINGAS PHILIP.No niin! Te miltä puolen hyökkäätte?
KUNINGAS JUHANA.Me lännen tietä tuhon lähetämmeKaupungin sydämmeen.
ITÄVALLAN HERTTUA.Me pohjoisesta.
KUNINGAS PHILIP.Ja etelästä meidän ukkosemmeLähettää kuulatuiskun.
BASTARDI. (syrjään).Oiva juoni!Pohjasta etelähän! Ranska näinJa Itävalta ampuu toistaan päin.Heit' yllytänkin vielä. — Toimeen siis!
1. PORVARI.Kuninkaat, kuulkaa! Hetki viipykää!Suloisen sovun rakennan ja rauhan.Kaupunki miekaniskutt' ottakaa,Mut rauhan kuolemaan ne säästäkää,Jotk' ovat sodan uhriks tänne tulleet.Oi, pidättykää, vallat mua kuulkaa!
KUNINGAS JUHANA.No, puhu! Sua suvaitsemme kuulla.
1. PORVARI.Castilian tytär, tämä Blanca neiti,Sukua Englannin on. VerratkaahanDauphin'in ja tään kauniin immen ikää!Jos hilpas lempi etsii kauneutta,Mist' ihanamman löytääkään kuin Blancan?Jos hurskas lempi pyytää hyvettä,Niin mistä löytää puhtaamman kuin Blancan?Jos arvon-ahnas lempi säätyyn katsoo,Niin kenen veri jalompaa kuin Blancan?Hyveeseen, kauneuteen ja säätyyn nähdenOn yhtä täydellinen myös Dauphin;Jos ei, no niin, Dauphin ei ole Blanca,Ja Blancass' ei taas mitään vikaa, jos eiSe vika lie, ettei Dauphin hän ole.Dauphin vain puolikas on miekkomiestä,Siks että täydentää sen Blancan-lainen;Ja osittaista hyvettä on Blanca,Jonk' avujen on täytteenä Dauphin.Kaks moista hopiavirtaa yhtyessäänIhantaa rannat, jotka niitä kaulaa;Ja, kuninkaat, te kahden moisen virranOlette yhdistävät rantatermät,Jos tämän valtaparin naitatte.Se liitto tepsii enemmän kuin tykitPönkättyyn porttiimme. Ne naittakaa,Niin rutommin kuin ruudin ruhjomallaJa kilvan portit selkiseljälleenAvautuu teille. Vaan jos ette naita,Niin ärjy meri puoliks ei niin kuuro,Rajump' ei leijona, ei vuoret, vaaratNiin järkkymättömät, ei itse kuoloNiin raima ole surmaraivossaanKuin kaupunkia puoltamassa me.
BASTARDI.Se valtti vanhan kuolon lahot luutkinRäsyistään puistaa! Suuri suu, mi surmaa,Verta ja vuorta oksentaa, ja haastaaÄrjystä leijonan niin tuttavastiKuin kolmentoista tyttö rakistaan!Lie tykkimies tuon velikullan tehnyt:Sen suuss' on tykit, tulet, sauhut, jyskeet,Ja kielellään hän selkäsaunan antaa.Hän korviamme pieksää; pukkavammatOn sanansa kuin ranskalaisen nyrkki.Huh! Moist' en sanaryöppää saanut sittenKuin taatoks kutsuin velimiehen isää.
ELEONORA.Oi, neuvoon suostu, poika, naita heidät,Blancalle laajat anna myötäjäiset;Niin lujaksi sen liiton kautta kiinnätEvätyn oikeutesi kruunuun, ettäTuo pojantaimi puuttuu aurinkoa,Jok' aimo hedelmäks sen kukat kypsäis.Näen Ranskan katseessa jo myöntymystä;Kas, kuinka kuiskailevat. Toimeen joutuun,Kun mielet viel' on herkät kunnialle,Ett' intoa näin sulavaa ei sääliJa katumus ja vieno maireen kuiskeTaas jäähdytä ja hyydä entiselleen.
1. PORVARI.Miks eivät nämä majesteetit vastaaUhatun kaupunkimme sovun tarjoon?
KUNINGAS PHILIP.Puhukoon ensin Englanti; sill' ensinOn sananvuoro ollut. — Mitä sanot?
KUNINGAS JUHANA.Jos poikas, Dauphin-prinssi, lukeaVoi tästä kaunokirjasta, "ma lemmin",Kuningattaren lepingon saa tyttö,Niin, Anjou, Touraine, Poitiers ja MaineJa kaikki, mitä tällä puolen merta —Pait tätä saartamaamme kaupunkia —On meidän maan ja kruunun alamaista,Kullatkoon hänen morsiusvuodettaanJa valtaa, arvoa ja kunniataHänelle kartuttakoon, niinkuin itseHän suloon, kasvatukseen, vereen nähdenOn vertoja jos minkä prinsessan.
KUNINGAS PHILIP (Louis'lle).Mit' itse sanot? Katso neittä silmään!
LOUIS.Sen juuri teen, ja hänen silmässäänNäen ihmeen, ihan ihmeellisen kumman:Näen tuossa silmäss' oman varjoni;Se poikanne on varjo vain, mut koht' onSe aurinko, mi pojan varjoks muuttaa.En itseäni rakastanut ennenKuin nyt, kuin kuvani ma näen tuossaSen silmäkultaan upotettuna.
(Louis ja Blanca kuiskailevat keskenään.)
BASTARDI.Sen silmäkultaan upotettuna!Sen kulmakarvaan hirtettynä juuri!Sydämmeen kahlittuna! VakoojaOmalle petokselleen! Synti suuri,Ett' tuommoiseen on lempeen moinen kettuKahlittu, hirtetty ja upotettu!
BLANCA.Setäni tahto minunkin on myös.Jos teissä jotain mieleistä hän näkee,Niin, minkä näkee hän ja mihin mieltyy,Sen helposti ma tahdokseni siirrän,Tai, suoremmin jos sanoa mun suotte,Sen helposti ma lemmelleni uskon.Enempää teit' en tahdo mielistellä —Min teissä näen, se lemmen arvoist' on —Sen sanon vain: en mitään näe teissä —Vaikk' itse kateus oisi tuomarina —Mi vähintäkään vihaa nostattais.
KUNINGAS JUHANA.No, mitä sanoo nuoret? Mitä Blanca?
BLANCA.Hän kunnialle ain' on velkapääNiin tekemään, kuin viisautenne käskee.
KUNINGAS JUHANA.No, entä prinssi Dauphin: tätä neittäTe rakastaako voitte?
LOUIS.Kysykää,Ma lempeäni hillitäkö voin!Täydestä sydämmestä häntä lemmin.
KUNINGAS JUHANA.Volquessen, Anjou, Poitiers, Touraine, Maine,Nää viisi maata saat siis hänen kanssaanJa siihen kolmekymment' tuhattaEnglannin kultamarkkaa täytteheksi.Jos suvaitset, niin käske, Ranskan Philip,Nyt tyttären ja pojan lyödä kättä.
KUNINGAS PHILIP.Niin mielelläni! Kädet yhteen, lapset.
ITÄVALLAN HERTTUA.Ja huulet myös! On siihen lupakin;Niin minä tein, kun kihlat lupasin.
KUNINGAS PHILIP.Nyt, Angers'n miehet, portit avatkaa,Ett' ystävyys, min loitte, sisään pääsee.Kirkossa pyhän Maarian nyt hetiOn vihkimenot julki vietettävät. —Ei Constance rouva seurassamme lie?Ei, onneksi; tään solmimamme liitonOis läsnäolollaan hän estänyt.Miss' ollee nyt hän poikineen? Ken tietää?
LOUIS.Hän teltassanne purkaa harmiaan.
KUNINGAS PHILIP.Ja, kautta kunniani, tämä liittoEi hänen harmilleen tuo suurta hoivaa. —Mut, veli Englanti, tuon leskirouvanMitenkä hyvitämme? Tänne tultiinOikeuttaan puoltamaan, mut, herra nähköön,Se kääntyi toisin, omaks eduksemme.
KUNINGAS JUHANA.Se korjattakoon. Nuoren ArthurinBretagnen herttuaksi nimitämme,Richmondin jaarliksi ja tämän rikkaanKaupungin herraks. — Constance rouva tänne!Lähetti lennättäköön hälle kutsunHääjuhlahamme! — Toivon, että voimme,Vaikk' emme tahtonsakaan määrää täyttää,Toki siihen määrään häntä tyydyttää,Ett' ehkäisemme hänen huutamistaan.Kiiruimman kautta rientäkäämme nytPikaiseen, äkkinäiseen juhlanviettoon!
(Kaikki menevät, paitse Bastardi. — Porvarit vetäytyvätpois muureilta)
BASTARDI.Hupsu mailma! Hupsut vallat! Hupsu liitto!Juhana osan heittää, ehkäistäkseenArthurin oikeutta koko valtaan;Ja Ranska, jonka aseet omatuntoHionut oli, joka pyhin innoinSotahan läksi Herran sotilaana,Nyt kuulee kuisketta tuon valapaton,Tuon ounaan perkeleen, tuon parittajan,Mi kunniansa syö, tuon päivinäisenSanansa rikkojan, mi kaikki pettää,Kuninkaan, kerjäläisen, vanhan, nuoren,Tytönkin, joll' ei muuta hukattavaaKuin tytön nimi, senkin siltä kettääTuo silonaama, maire itsekkäisyys,Tuo itsekkäisyys, mailman väärä vietti.Vaikk' itsessään on mailma vaakitettuTasaista tietään tasaisesti käymään,Niin voitonpyynti tuo, tuo väärä vietti,Tuo himon hiertäjä, tuo itsekkäisyysPois aikeestaan ja suunnastaan sen työntää,Päämäärästään ja tasapainostaan.Ja väärä pyynti tuo, tuo itsekkäisyys,Tuo parittaja, kaiken kieron leima,Soaissut liehakan on Ranskan silmät,Ett' epää nyt hän lupaamansa turvanJa rehellistä kunnon sotaa välttääLikaisen, kurjamaisen rauhan vuoksi. —Ja miksi itsekkäisyyttä ma moitin?Siks' ett'ei minua se kosinut.Ei siksi, ett'en kahmais täysin kourin,Jos kultaenkelit mua käteen tarttuis.[12]Mut käsi tää on kiusaamaton vieläJa kerjäläisen lailla rikkait' ilkkuu.Niin, ollen kerjäläinen, ilkun siisJa sanon, ett' on rikkaus suurin synti;Kun rikastun, en lakkaa huutamasta:Ett' on se kerjuu suurin synti vasta.Kosk' edun vuoksi vallat pettää noin,Sua, hyöty, palvelen ja jumaloin.
(Menee.)
Ensimmäinen kohtaus.
Seutu sama. Ranskan kuninkaan teltta.
(Constance, Arthur ja Salisbury tulevat.)
CONSTANCE.Vai naineet! Rauhan tehneet! Väärää vertaSeattu väärään! Ystäviksi tulleet!Dauphinko Blancan saa, nuo maatko Blanca?Ei, ei! Sa puhut väärin, kuulit väärin.Mietihän, kerro uudestaan se vielä.Ei voi niin olla; sanot vain, ett'on niin.Ma uskon, ettei sinuun uskomista,Puheesi vain on rahvaan tyhjää tuulta.Luulenpa, että luulen sua, mies;Kuninkaan vala takaa mulle toista.Saat rankaisun, kun näin mun säikytit:Ma sairas olen, altis pelolle,Vääryyttä kärsinyt ja pelon alla,Turvaton olen leski, pelon oma,Ja vaimo luontoaan jo pelkoon luotu.Jos tunnustatkin, että puhut pilaa,Ei säikkyneet saa elonhenget rauhaa,Vaan värjyin värisevät kaiken päivää.Pudistat päätä; mitä sillä tahdot?Miks synkeästi katsot poikaani?Ja miksi käsi povellasi, miksi?Miks silmästäsi murheen vesi tulviiKuin ylvä virta yli äyräittensä?Puheesko takeita nuo synkät merkit?Puhu, mut älä kaikkea, mit' äsken;Vain sana: puhees tosiko?
SALISBURY.Niin tosi,Kuin teistä varmaan ne on valheelliset,Joidenka syy on, ett' on puhe tosi.
CONSTANCE.Jos tätä murhett' uskomaan mua neuvot,Niin neuvo myös se murhe murhaamaan.Niin elämä ja usko vastaan tulkootKuin kahden hurjapäisen miehen raivo,Jotk' ensi yhtymässä sortuvat.Dauphin nai Blancan! Mihin joutuu Arthur?Englanti Ranskaan liittyy! Entä minä?Pois, mies! En näköäsi sietää voi;Tuo sanomasi rumentaa sun aivan.
SALISBURY.Mit' olen muuta pahaa tehnyt teille,Kuin muiden tuoman pahan ilmaissut?
CONSTANCE.Se paha on jo itsessään niin inhaa,Ett' itse kertojankin pahentaa.
ARTHUR.Oi, äiti hyvä, tyyntykää, ma pyydän.
CONSTANCE.Jos sinä, tyyntäjäni, ruma oisit,Kuvaton, äitis kohdun häväistys,Rivoa tahraa, inhaa vammaa täysi,Hupelo, rampa, kyssä, rujo, musta,Pisoilla, luomill' yltä ryvetetty,En siitä huolisi, vaan tyyni oisin;Et silloin mulle rakas oisi, etkäOis syntysi ja kruunun arvoinen.Mut kaunis olet; kehdossas jo, armas,Sua suosi yhdess' onnetar ja luonto.Luonnolta puoleks auenneen sait ruusunJa liljan hohdon. Ah! Mut onnetarSe muuttui, viettyi pois ja sulta vietiin;Juhana setäs kanssa nyt se kiemaa,Ja käsin kultaisin se Ranskan lahjoiKuninkaan arvon maahan tallaamaanJa parittajaks teki majesteetin.Niin, Ranska Juhanan ja onnettaren,Niin, valtaajan ja porton parittaa. —Mies, eikö tehnyt väärää valaa Ranska?Sanoilla hänet myrkytä, tai mene,Ja jätä yksin tuskat nää, jotk' yksinMun kantaa täytyy.
SALISBURY.Anteeks suokaa, rouva,Mut ilman teitä palata en voi.
CONSTANCE.Sa voit, sun pitää; minä en sua seuraa.Suruni ylvääks opetan; sill' ylväsSe suru on, se omaajansa valtaa.Minun ja tämän suuren surun luokseKuninkaat kokoon tulkoot; niin, näet, suuriOn tuskani, ett' aava, vankka maaSe yksin jaksaa sitä kannattaa.(Heittäytyy maahan.)Täss' istun suruineni; tässä meitäKuninkaat kumarrelkoot: käske heitä!
(Kuningas Juhana, kuningas Philip, Louis, Blanca, Eleonora,Bastardi, Itävallan herttua tulevat seurueineen.)
KUNINGAS PHILIP.Niin, armas tytär, tämä onnen päiväSe Ranskass' aina olkoon juhlapäivä.Sen kunniaksi ylväs aurinkoKulussaan taukoo, alkemistaa matkiiJa muuttaa silmän tenholoistollaMaan laihan kärkeen hohtavaksi kullaks.Näin vuosittain, kun tämä päivä palaa,Se pyhäpäivänä on vietettävä.
CONSTANCE (nousten).Kirottu päivä, eikä pyhä päivä!Mit' on se päivä ansainnut tai tehnyt,Ett' almanakkaan kultakirjaimillaSe merkittäisi juhlapäiväin joukkoon?Pois viikonpäivistä se pyyhkikääHäpeän, sorron, pattovalan päivä!Mut jos se jää, niin kuormilliset vaimotRukoilkoot, ett'ei silloin syntyis lapsi,Jott' epäluoma toivoa ei pettäis.Tään päivän osaks kaikki haaksirikotJa kaikki kaupan purkamiset tulkoot!Tään päivän alkeet saakoot huonon lopun,Ja vilpiks itse uskollisuus käyköön!
KUNINGAS PHILIP.Ei, toden totta, syytä teillä, rouva.Kirota tämän päivän somaa työtä.Takeena teill' on majesteettini.
CONSTANCE.Sain väärää rahaa, joka majesteetinOn näköinen, mut koetust' ei kestä.Olette valapatto, valapatto!Viholliseni verta vuodattamaanHalaten tulitte, nyt halatenOmaanne vuodatatte hänen vertaan.Nyt sodan voimapaini, uhkakatseRuseiltuun rauhaan, ystävyyteen ryytyy,Ja meidän sorto on sen liiton leima. —Oi, miekkaan, taivaat, miekkaan kuninkaitaValapattureita vastaan! Leski huutaa:Minulle tule puolisoksi, taivas!Tään kironpäivän hetket, rauhass' älköötNe mailleen menkö! Ennen iltaa vieläVerinen vaino pattokuningastenVälihin tulkoon! Kuule mua, kuule!
ITÄVALLAN HERTTUA.Ei! Rauhaa, lady Constance!
CONSTANCE.Sotaa, sotaa,Ei rauhaa! Minulle on rauha sotaa.Häväiset voitonmerkkis, Itävalta!Sa, orja, pelkuri ja raukka sinä!Pien' olet sankariksi, konnaks suuri.Sa vahvemman vain turviss' olet vahva.Sa onnettaren sulho, käyt vain taistoon,Kun oikullinen armos apuun joutuu.Sinäkin valas söit ja valtaa mairit.Mik' olet narri! Suurisuinen narri!Mun hyväkseni kerskut, poljet, noidut!Oi, sua kylmäverist' orja-parkaa!Kuin pauanne mun sivullani haastoit,Mua auttaa vannoit, käskit minun luottaaVäkeesi, onneesi ja tähtiisi.Nyt vihamiestenikö puoleen luovut?Sun leijonanko talja ylläs! Hyi!Vasikannahkall' arka nahkas peitä![13]
ITÄVALLAN HERTTUA.Tuon sanan sanonut jos oisi mies!
BASTARDI.Vasikannahkall' arka nahkas peitä!
ITÄVALLAN HERTTUA.Sen sanan maksat hengelläsi, konna.
BASTARDI.Vasikannahkall' arka nahkas peitä!
KUNINGAS JUHANA.Unohdat arvos; tuo ei meille mieleen.
(Pandulph tulee.)
KUNINGAS PHILIP.Kas, tuossa paavin pyhä legaatti!
PANDULPH.Voidellut taivaan edusmiehet, terve!Juhana, pyhä toimeni sua koskee.Minä, Milanon kardinaali, Pandulph,Legaatti paavi Innocentiuksen,Sinulta kysyn hänen nimessäänJa omantuntos puolesta, siis vastaa:Miks pyhää äitiämme, kirkkoa,Tylysti poljet, Stephan Langtonin kun,Valitun Canterbyryn arkkipiispan,Pyhästä hiipast' uhkamielin estät?Nimessä paavi Innocentiuksen,Isämme pyhän, tätä kysyn sulta.
KUNINGAS JUHANA.Nimelle moiselleko vastuun velkaaVihityn kuninkaan on vapaa henki?Et nimeä sa, kardinaali, keksiNiin tyhjää, katalaa ja naurettavaaTilille mua vaatimaan kuin paavin.Se hälle sano; tääkin vielä kuuleEnglannin suusta: mikään Rooman pappiVeroa meilt' ei saa, ei kymmenystä;On taivaan kautta ylin valta meillä,Ja taivaan kautta valtakunnassammeAiomme tätä valtaa käyttää yksinJa kuolevaisen käden avutta.Se sano paaville; ei tarvis häntäJa vallananastustaan haikailla.
KUNINGAS PHILIP.Tuo herjaust' on, veli Englanti.
KUNINGAS JUHANA.Jos te ja kaikki kristikunnan vallatNoin pauloiss' olette tuon viekkaan papin,Peläten pannaa, jonka raha purkaa;Jos inhan kullan kuonall' ostatteAnetta valheellista henkilöltä,Jok' oman aneens' sillä panee kaupan;Jos te ja muutkin, perin peijattuina,Tuot' ilvetaikaa veroll' elätätte,Niin yksin, yksin minä paavin taitanJa hänen ystävilleen kauhun laitan.
PANDULPH.Lain mulle suoman vallan kautta siisKirottu olet nyt ja pannaan pantu;Ja siunattu se olkoon, joka luopuuValasta luopiolle vannotusta;Ja ansiollinen ja autuutettuJa pyhimyksen arvoss' olkoon käsi,Jok' ihmisteiltä salakeinoin raivaaVihatun henkesi!
CONSTANCE.Oi, suotakoonMun Rooman kanssa hetki sadatella!Hyvä isä, huuda kirouksiini aamen!Ei toista loukattua, jonka kieliNiin voisi häntä kirota kuin minun.
PANDULPH.Kirota mulla laki on ja valtuu.
CONSTANCE.Niin mulla myös. Jos oikeutt' ei suo laki,On laillist', ett'ei laki vääryytt' estä.Lain kautt' ei lapseni saa kruunuaan:Ken hältä kruunun valtaa, lainkin valtaa.Siis, kosk' on itse laki suurin vääryys,Kuin estäis laki mua kiroomasta?
PANDULPH.Nyt, Ranskan Philip, pannan uhallaPääluopiosta tuosta kätes päästäJa Ranskan voimat häntä vastaan nosta,Jos Rooman alle ei hän nöyristy.
ELEONORA.Kalvistut, Ranska? Älä päästä kättä.
CONSTANCE.Oi, estä, horna, Ranskan katumista!Jos käsi pääsee, sielun menetät.
ITÄVALLAN HERTTUA (Philipille).Kuningas, kuulkaa kardinaalia.
BASTARDI.Vasikannahkall' arka nahkas peitä.
ITÄVALLAN HERTTUA.Vait, koira, muuten puistan nyrkkiäni —
BASTARDI.Niin, housuntaskussa on kyllä tilaa.
KUNINGAS JUHANA.Mitä lausut, Philip, kardinaalille?
CONSTANCE.Toisinko lausuisi, kuin kardinaali?
LOUIS.Mietihän isä! Kysymys on siinä:Roomanko kovan pannan otat, vaikoEnglannin löyhän ystävyyden hukkaat.Valitse helpompi.
BLANCA.Siis, pannaanpano.
CONSTANCE.Lujana, Louis! Perkele sua kiusaaHahmossa nuoren, kauniin morsion.
BLANCA.Constance ei puhu vahvast' uskosta,Vaan hädästä.
CONSTANCE.Jos hätäni sa myönnät,Jok' elää siksi vain, ett' usko kuoli,Niin hädästäkin tämä hätä säätää,Ett' usko elpyy taas, kun hätä kuolee.Hätääni polje vain, niin usko nousee,Hätääni nosta, niin on polkeess' usko.
KUNINGAS JUHANA.Kuningas rauhaton on, eikä vastaa.
CONSTANCE.Hänelle rauha suo! Nyt kelpo vastuu!
ITÄVALLAN HERTTUA.Niin, Philip kuningas, pois arkuus heitä.
BASTARDI.Vasikannahkall' arka nahkas peitä!
KUNINGAS PHILIP.Hämmennyt olen. Mitä sanoisinkaan?
PANDULPH.Jos mitä sanot, hämmennyt vain lisää,Kun olet kirottu ja pannaan pantu.
KUNINGAS PHILIP.Tilaani asettukaa, hurskas isä,Ja sanokaa, mit' itse tekisitte.Me, kuninkaat, juur' äsken kättä löimme,Ja mielten sisin sopu kiinnitettiinAvioliitolla ja kahlehdittiinLujilla pyhän valan siteillä.Viimeinen henkäys, joka huulillammeSanoiksi sointui, oli vahva vala,Ett' ikirakkaus, ystävyys ja sopuNiin valtain ois kuin valtiasten kesken.Juur' ennen välirauhaa, hiukkaa ennen —Ol' aikaa tuskin pestä käsiämme,Joill' oli valtakauppa solmittava —Niin murhan sivellin, sen taivas tietköön,Ne oli tahrinut, ja kosto niihin.Kuvannut hurjain valtain julman riidan.Nuo kädetkö, joist' äsken veri pestiin,Jotk' äsken kahden puolen lempi liitti,Nyt purkais liiton tään ja hellän siteen?Uskollisuutta ivais? Taivast' ilkkuis?Niin häälyväiset lapset meistä loisi,Ett' irti kätemme nyt riuhtoisimme,Peruuttaisimme valat vannotut,Hymyvän rauhan vihkivuotehelleVeriset joukot marsittaisimmeJa puhtaan sopuisuuden vienon otsanToralla tahraisimme? Pyhä herra,Arvoisa isä, sitä älkää suoko!Suvaitkaa päättää, määrätä ja säätääLievempi muoto, niin me kuuliaisetIlolla olemme ja ystävänne.
PANDULPH.Se muoto muodoton ja laki laiton,Jok' ystävyyttä suosii Englannin.Aseihin siis, ja kirkon puoltajiksi!Tai muuten äiti, kirkko, hylkypoikaanKirouksen viskaa, äidin kirouksen.Niin, Ranska, käärmeelt' ennen kielen sidot,Nälistyneeltä tiikeriltä hampaanTai härnätyltä leijonalta ryömän,Kuin käden, jota pidät, rauhaan käännät.
KUNINGAS PHILIP.Voin purkaa kädenlyönnin, vaan en sanaa.
PANDULPH.Siis sanan vihamieheks sanan teet,Ja kansaissodan tavoin valaa vastaanAsetat valan, kielen kieltä vastaan.Oi, ensin täytä taivaalle se vala,Jonk' ensin vannoit taivaalle, se vala,Ett' oisit meidän kirkon soturi.Min sitten vannoit, itseäsi vastaanSen vannoit, ja sit' et voi itse täyttää.Se, mitä vannoit väärää tekeväsi,Ei ole väärää, jos sen oikein teet;Ja jos jää tekemättä, mik' on väärää,On oikein, että jää se tekemättä.Jos aikees harhaan vie, niin paras apuOn uusi harha; jos se onkin väärää,Niin sitenhän se väärä suorenee.Petokseen petos auttaa, niinkuin tuliHaavassa poltetussa jäähtää tulta.Uskonto valan täyttämistä vaatii,Mut sinä vannoit uskontoa vastaan;Min kautta vannot, sitä vastaan vannot.Teet toden tähden valan valaa vastaan;Jos todeks sit' et tiedä, mitä vannot,Niin vannot sen vain, ettet väärin vanno;Ois muuten vala pelkkää ilvettä.Mut sinä vannoit vannovasi väärin,Niin, väärin, jos sen täytät, minkä vannoit.Myöhempi valas aiempaa on vastaan,Ja itse riidoin olet itses kanssa.Et voittoa voi saada parempaa,Kuin jos tuot' inhaa kiusausta vastaanHyvän ja jalon puoles asestat;Jonk' ehon puolen rukouksiini suljen,Jos siihen taivut; vaan jos et, niin tiedä,Ett' uhkaa sua kirous niin raskas,Ett'et voi sitä puistaa pois, vaan kuoletSen mustan painon alle toivotonna.
ITÄVALLAN HERTTUA.Kapinaa! Ilmi kapinaa!
BASTARDI.Niin vainko?Vasikannahka suutas eikö tuki?
LOUIS.Aseihin, isä!
BLANCA.Vihkipäivänäsi?Ja omaa avioimaas verta vastaan?Hääsaliksemme tappotannerko?Pärinä rummunko ja torven räikkä,Tuo hornan melu, juhlasoitoksemme?Oi, kuule, puolisoni! — ah! kuink' uusiOn suussani se sana puoliso! —Sen nimen tähden, jot' ei kielen' oleMaininnut ennen, polvillani kerjään:Setääni vastaan sotaan älä lähde!
CONSTANCE.Oi, polvillani, jotka polvistuksess'On karjenneet, rukoilen, jalo Dauphin:Oi, älä muuta sitä tuomiota,Jonk' ennakolta säätänyt on taivas!
BLANCA.Nyt lempes nähdään. Mikä voisi suaEnemmän hellyttää kuin vaimon nimi?
CONSTANCE.Sun tukijasi tuki: kunnia.Oi, kunniasi, Louis, kunniasi!
LOUIS.Miks olette niin kylmä, majesteetti,Näin tärkeät kun seikat toimeen kutsuu?
PANDULPH.Julistan kirouksen hänen päälleen.
KUNINGAS PHILIP.Ei tarvis. — Luovun sinust', Englanti.
CONSTANCE.Kauniisti kääntyy eksytetty herruus!
ELEONORA.Rumasti luopuu ranskalainen höllyys!
KUNINGAS JUHANA.Ei kulu tuntia, niin kadut, Ranska.
BASTARDI.Tuo vanha suntio, tuo lukkar' Aika,Tahtooko hän sen? Silloin katuu Philip.
BLANCA.Aurinko vertyy; hyväst', armas päivä!Nyt kenen puolta pidän? Molempain:Yks käsi toisen joukon, toinen toisen;Ja näiden raivo, kumpaankin kun kiinnyn,Mun rikki riistää, kappaleiksi katkoo.Yljälle en voi pyytää voittoa,Sedälle täytyy pyytää tappiota,Isälle en saa menestystä suodaJa mummon suomia en tahdo suoda.Jos kuka voittaa, minä aina tappaan,Se tietty ennen jo, kuin alkaa kilpa.
LOUIS.Mun luonani sun onnes elää, kulta.
BLANCA.Miss' onni elää, elo kuolee multa.
KUNINGAS JUHANA.Käy, lanko, kerää kokoon joukkomme!(Bastardi menee.)Oi, Ranska, vihan liekki minut polttaa,Ja vimman hehku minuss' on niin kuuma,Ett' yksin veri sammuttaa sen voi,Niin, veri, Ranskan jaloin, kalliin veri!
KUNINGAS PHILIP.Sun raivos ennen tuhkaks sinut polttaa,Kuin meidän veri tules sammuttaa.Etehes katso! Kavahda!