" pulimassa = uimassa.
" kolonnäköinen, kolo = kolkko, tyly, hirvittävä.
202. koranus = pahuus, tavall. kiroussana.
203. nuottatauko = nuottaköysi.
204. kellonriesin = kellonkannin.
206. vammojen ja maan pyörryttäjä = henkilö, joka pystyy pyörryttämään vamman ja maantartunnan, niin etteivät ne enää kasva t. pahene, vaan rupeavat paranemaan, pyörtävät.
208. Luvun loppumääritelmät Siikavuopion Johan-Petteriltä.
210. yönpimittäjä = kalevantuli.
" kaamosaika, lap. skabm-aike = auringoton sydäntalven aika.
" kiernata = hangata jotakin, niin että syntyy kitisevä ääni, kirinä.
" "kahtaalle kuutta" = suunta, jossa aurinko on 6:n aikana aamulla ja taas illalla.
212. Käsitys, että revontulet saavat alkunsa Ruijan meren l. Jäämeren läikehtimisestä, on yleinen koko Suomessa, jopa aina Inkerissä asti.
213. saverikko = aisan kiinnityslaite reen jalaksessa. Vitsas = vitsasta väännetty saverikko.
217. paljakka = paljas tunturilaki t. vaaranlaki.
" siljo = sileäksi tallattu kenttä, paikoin myös = kiekerö.
225. Lätäsenon Markkinakummun kirkkosijassa näkyy vieläkin kolme hautakuopannetta.
226. Sirman kesäisistä saarnamatkoista valittivat seurakuntalaiset v. 1716, että kovin on vaikeata kymmenin penikulmin sauvoa hänen venettään koskisia jokia myöten meren rannoille. Valittajat pyysivät vapautusta kesämatkoista, talvella kyllä lupasivat kyyditä.
227. aihki = iso tuuhea petäjä.
228. kupetsi = kauppamies.
229. V:n 1776 markkinoilla joi lappalainen Knut Valkeapää niin että kuoli. Tämän johdosta toimeenpannussa kuulustelussa oli todistajina torniolainen kauppias Ervast renkeineen sekä muuan lappalainen, joka tiesi, että Knut oli ollut siivo ja uskontoa taitava mies, vaikka viinaanmenevä.
" Uijajärvi on pieni tunturijärvi Uijajoen latvoilla, Norjan rajoilla, Lätäsenosta itään. Järveen upotetun ukon nimi oli Uija, ja siitä sai järvi nimensä.
" korvamuru on siian pääntyvessä, ja se on paras paikka siiassa.
" kiiremuru on peuran kaulassa "ensimmäisenä, joka jääpi kaulaan, kun pää katkastaan". Se on kyllä kaikkein huonoin syötävä, mutta Uija-äijällä oli taikana syödä se heti ensimmäiseksi.
230. rantajyppyrä, jyppyrä = jyrkkä kivikkokumpu, voi olla myös korkea jyrkkähuippuinen vaarakin.
234. "Akamellan äijät" = Akamellan vainajat, haltijat.
" puoshaka = palohaka.
236. vaaksiainen = ampiainen.
237. Possokoppa, myös: Possukoppa = Bosekop, Alattio, Alattiovuonon pohjukassa.
" keino, lap. käino = tie.
" jatulintarha l. jatunintarha = pyöreistä nyrkkikivistä ja isommistakin ladottu monisokkeloinen pyöreä tarha, tavataan Pohjanlahden rantamilla ja Tornionlaaksossa metsissä ja vuorilla, jopa Ruijassakin aina Varankivuonon rannoilla. "Vanhat pakanalliset ihmiset siinä käyneet oikeutta, se oli heidän oikeuspaikkansa."
" Jukkasjärven eteläpuolella olevat suuret Lapin pitäjät, Jellivaara ja Jokmok, Luulajan-Lappi, olivat jo Luulajan kauppiaiden markkina-aluetta.
238. Tunturien "päiväpuolesta" ja "yöpuolesta" puhuvat lappalaiset monesti muisteluksissaan ja vanhoissa lauluissaan.
" huutonimi = sukunimi. "Huutonimi on se, miksi ihmistä käsketään."
242. Jabmemiella = kuolleittentieva. Jabme = kuollut.
" roskat = kalmanmullat.
243. Kätilö on Koutokeinossa pikku lääkärinä, antaa rohtoja ja patenttilääkkeitä.
" Mavukan Aslak on kylän toinen "lääkäri", rikas kotalappalainen.
248. Lars Hetan poikia elää vielä neljä: muuan Lahpulompolossa, kaksi Trondhjemin hulluinhuoneessa ja muuan Koutokeinossa, ja hänkin "on kans puolihullu, akkaansakin tervalla paistaa".
250. saajo = metsäinen saareke jängällä t. vuomalla.
253. hirsileippo = hirsiaidan salvostettu hirsien pituinen osa.
254. Muuan Akamellan tuuliviiri on vielä Matinlaun talossa, Ylimuoniossa tuuliviirinä. Sanotaan siinä olevan vuosiluvun 1694.
" Olli Puranen oli synt. 1740, kuollut 1700:n lopulla t. 1800:n alussa.
" "uskonsilmän" muisteli Purasen isäntä katsoneen länteen päin.
" Vuopio ollut rakentamassa m.m. Muonion kirkkoa 1817 ja Kolarin kirkkoa 1819.
" Parkajoki on Ruotsin puolella Muoslompolossa. Samasta talosta oli kotoisin kuulu laestadiolainen saarnaaja Parka-Heikki.
255. rautakrookki = rautahaka.
" arkun t. vainajan suulleen kääntäminen vainajan pysyttämiseksi haudassaan on ennen ollut yleisenä tapana.
" Muonionalusta, Ruotsin puolen pitäjä Muonion kohdalla.
Viitteet:
[1] Salmijärven kalakentältä oli kerran löydetty vanha laudankappale, johon oli puukolla leikattu vuosiluku sekä nimi, KUKKOLA.
[2] Äkäslompolossa oli ennen vanha aitta, jonka seinään Tanelin poika, Mikko, oli puukolla leikannut: MIKKEL TANELIN POIKA W 17…
[3] Kurtakon seuduilla samaan aikaan asusteli lappalaisia karjoineen. He lypsivät porojaan Teuravuomalla ja panivat maitoa kuivamaan metson- ja koppelonkupuihin. Maitoa sanottiin kurttamaidoksi, ja säilytettiin sitä saarella aitassa, ja siitä on Kurtakkojärvi ja kylä saanut nimensä.
[4] Vanhoissa kirkonkirjoissakin on järven nimenä Taponjärvi.
[5] Kurun Pekka eli vv. 1791-1857.
[6] Ylioppilas M. Häyrysen muistiin merkitsemä.
[7] Lappalaisten itse käyttämä kotipaikka-määritelmä. Norjan Lapin Aitjärven tunturituvan vieraskirjassa näemme esim. porolappalaisten Mathis ja Aslak Skummin sekä Henrik Speinin merkinneen kotipaikkasarakkeeseen: "alle fjeldene".
[8] Pöyrisjärven tienoilla on seuraavat kotakunnat: Tuomas Näkkäläjärvi, yli 80-v. ukko eukkoineen; Tuomaan Antti, "Vilkuna", edell. poika; Tuomaan Isko, "Iskuna", ed. veli; Iskon Antti, "Kannirainen", 1921 kuolleen Iisakki Näkkäläj:n poika; Iskon Jussa, "Pintapoika", ed. veli; Iisakki Näkkäläjärven perikunta: Isko, Anni ja Saara; Proksin Elli, Juhan-Erkki Proksin leski; Heikki Magga, Pierkkujärven puolessa; Niila Proksi, ed. poika, samoilla mailla; Jussa Salomoninp. Näkkäläjärven Raaskaltiolla. — Porojärven ja Kilpisjaurin puolessa: Tuomas Labba; Jouni Labba; Pierra Labba; Antti Kalttopää; Niila Kalttopää; Pierra Kalttopää; Maarit Valkeapää, Jussa V:n leski, Vasara-sukua; Antti Palojärvi; Pierra Vasara; Aslak Juuso; Niila Tornensis; Pierra Tornensis. Tornensikset hiljakkoin Koutokeinosta muuttaneita.
[9] Muita pororikkaita: Iskon Antti, 500; Iskon Jussa, 400; Niila Magga, 400; Tuomas Labba, 350; Antti Kalttopää, 350; Jussa Kalttopää, 250; Aslak Juoso, 200; Tuomas Näkkäläjärvi 200,. — Lappalainen ei kyllä koskaan tarkoin ilmoita sivulliselle porojensa lukumäärää. Menee poro-onni. Eikä lappalainen itsekään tiedä aivan tarkoin karjansa päälukua.
[10] Enontekiöläinen sanoo Ounis eikä Ounas. Niin Ounistunturi, Ounisjärvi ja Ounisjoki.
[11] Kerran sentään Salkko pelastui Alattion putkasta, tuttavat puhuivat hänen puolestaan poliisille, että antaa Salkon nyt vähän iloita, kun häneltä on vasta akkakin kuollut.
[12] Enontekiön Peltojärvellä eli Päiviöitä 1600-luvun lopulla.
[13] Sodankylän nimismiehinä on ollut kaksikin "Matliinia". S. Mathlein 1700-luvun lopulla ja tämän poika B.J. Mathlein 1800-luvun alussa.
[14] Missä minun härkäni… ohjakseni… ahkioni… rasiani… lakkini… kintaani… kirveeni… puukkoni.
[15] Meri aaltoaa läikytellen.
[16] Missä on suuri kalani, joka minut ottaa?
[17] Anna minulle kaloja, niinkuin olet ennenkin antanut, minä voilla voidan sinut.
[18] Todistuksena siitä, että lappalaiset vieläkin uskovat vanhaan palvoskiveensä, on se, että kun kivi äskettäin aiottiin kuljettaa Helsingin Kansallismuseoon ja Koutokeinon viranomaisiltakin saatiin jo lupa, eivät lappalaiset luovuttaneetkaan jumalaansa. Pelkäsivät menettävänsä kalaonnensa Kilkkasjaurissa.
[19] Pojat menivät tauvoitta, pojille vien taukoja. (Kittilän ukon lappia.)
[20] Etpä, p—a, pala nyt, kyllä olet huono, kun et pala!
[21] "Rounaja", sanovat nykyään monet rajaseutulaiset, kun taas toiset sanovat "Rounala". Kuuleepa jonkun sanovan "Raunala", joka näistä lienee alkuperäisin muoto. Tässä muodossa on nimi A.G. Böehmin kartassa v:lta 1776, ja Tuneldin maatieteessä v:lta 1762 on kirjoitettu "Raunula".
[22] Edellisessä kellossa on kirjoitus: "Under konung Carl XII segersamma regering är denna klocka guten tili Enotäkis församling i Torneå Lappmark med allmogens egen bekostnad annå 1706." Ja jälkimmäisessä: "Kappalainen Henric Ganander ynnä emändäns Catrina Tornbergin ovat tämän Enontekemähän lahjoittaneet 1744" — "Math. 26:41: Valvokat ja rukoilkat. — G. Meyer. T.E.C. Holmie."
[23] Vanhain muistelusten mukaan pitäisi kirkkokummulla, Kuonnajärven rannalla, ennen olleen Enontekiä niminen talo, josta sitten kirkko ja markkinapaikka sai nimensä.
[24] Sotaniemellä kerrotaan ennen soditun. Vihavenäläisten pelosta rakennettiin pappilakin jokien väliselle niemekkeelle, johon ei leveiden suvantojen ylitse mistään kohdasta päässyt kahlaamalla.
[25] Kerrotaan olleen arkkiviisuissa laulettu suuri Tornionjoen tulva, "Keksin tulva", joka tapahtui keväällä 1677.
[26] V:n 1681 käräjillä sakotettiin Sirmaa 6 mk. siitä, että oli syyttänyt erästä eukkoa, Elli Jaakon tytärtä, noituudesta. Elli kun oli ollut avustamassa Sirman vaimoa, Kaarin Eerikintytärtä, synnytyksessä ja siinä noitakonsteillaan tuhonnut lapsen.
[27] Käräjillä 1681 tuomittiin Sirma Maunu Martinpojan haukkumisesta ja pieksämisestä maksamaan sakkoa 18 markkaa "sölvermynttiä". 1682:n käräjillä riiteli Sirma saman nimismiehen kanssa niityistä.
[28] Rounalan kelloon valatti Ganander kirjoituksen: "Vanha Rounalan kello uudesti valautettu ja enätty H. Gananderin huolen pidolla 1744." — Lapista muutti Ganander 1744 Siuntioon ja kuoli siellä 1752. G:lla oli tekeillä suuri hebreal.-ruotsal.-suomal.-lappalainen sanakirja sekä lapin kielioppi. Edellinen ei kyllä valmistunut, jälkimmäinen ilmestyi 1743.
[29] Erik Grape oli Köngäsen ruukin perustajan Arend G:n jälkeläisiä, synt. 1755, ja oli jo Upsalassa opiskelemassa ollessaan saanut 1777 stipendin lapinkielen oppimista varten.
[30] Jo 1688 Sirma puuhasi koulua Rounalaan ja Enontekiöön. Grape piti erikoista huolta Lapin kouluista ja niiden opettajista, katekeetoista, toimitti m.m. sukulaisensa, Johan Arend G:n katekeetaksi.
[31] Vainajain hautaamisesta määrättiin m.m., että ruumiit oli peitettävä ainakin kyynärää paksulla multakerroksella.
[32] Mannajärvi on sitten vielä, ainakin L.L. Laestadiuksen aikana, ollut Kaaressuvannon pappien yksinoikeutettuna kalavetenä.
[33] Sama enkelinpää on nykyään Enontekiön kirkossa sakastin oven yläpuolella. Kuparilevyn sanotaan olevan Kaaressuvannossa "Koulun Ingeborgilla". Hukkunut tyttö lienee ollut Grapen vanhin tytär, Gretha Stina, joka oli syntynyt 1788 ja kuoli 1797.
[34] Sirman leski, Kaarin Eerikintytär, kuoli 90 v. ikäisenä 1734 ja haudattiin Enontekiön kirkkokumpuun.
[35] "Nenättömän Heikin apaja" on vieläkin Könkämäenossa Markkinasuvannon ja Maunun välissä.
[36] Tässä on Herr'-Vuolevi saarnannut, tässä aion minäkin… (saarnata).
[37] Älkää minua jättäkö tuon p—een haltuun.
[38] "Koulupappeina" olivat: M.A. Kolström 1826-34, Emanuel Kolström 1834-49, H. Krank 1850-52. — "Manne Kolström oli kova saarnamies, ja kyllä se koulasikin."
[39] Koutokeinon ensimmäinen pappi oli Anund Curtilius (1674-1675), joka asusti Maasissa, sitten oli Johan Tornberg vanhempi (1676-1681), asui alussa myös Maasissa, myöhemmin Koutokeinossa. Muutti täältä Jukkasjärvelle. Tornbergin jälkeen tuli Anders Tornensis.
[40] Lappalainen Anders Tornensis esiintyy Enontekiön Palojärvellä 1750-luvulla.
[41] Useimmat näistä suvuista esiintyivät Enontekiön vanhimmissa kirkonkirjoissa jo 1700-luvun alussa.
[42] Hevosia oli Koutokeinossa takavuosina vain kolme, nyt lienee jo kymmenkunta.