Mutta Paavo ja hänen naisväkensä olivat jo tuon kamalan saarnan kestäessä valjastaneet raudikot, kiivenneet vaunuihin ja ajoivat veräjän kautta maantielle. Sinne päästyään, virkkoi Paavo:
— Pekka raukka, josta tuli hullu!
Sen koommin eivät Pekka ja Paavo tavanneet toisiaan. Eikä Matti koskaan saanut Karinaa, sitä ei voitu auttaa, hän ei saanut. Sillä asiat olivat nyt kerran sillä kannalla eikä niitä kukaan voinut muuttaa. Eikä niitä ole muutettu vieläkään.