Ensiksi tietää Juusten mainita, että Maununpoika oli, ei ainoastaan "Pariisilainen Maisteri", vaan myös "Pyhän Jumaluusopin Bakkalario". (Juusten, Chror. Ep.: "Magister Parisiensis, et in sacra Theologia Baccalaureus". — Tahdon tässä muistuttaa, että sanan oikea muoto ei oleBaccalaureusvaanBaccalarius. Sana ei ole latinainen, vaan keskiaikainen, ja merkitsee:nuori mies, oppipoika. Se on sama sana kuin vanhan ranskan:Bachelier, ja nykyisen englannin:Bachelor, nuori naimaton mies. Vertaa Ducange, § Baccalarius.) Minä vuonna hän oli saavuttanut tämän arvon, ei käy enää selville saada; sillä Pää-pedellin luettelo tältä aialta on hukkunut. Kuitenkin arvaisin, ettei hän vielä loppu-vuodella 1436 kantanut sitä nimeä; sillä se silloin luultavasti näkyisi kansakunnan pöytäkirjoissa, kun häntä Prokuratoriksi valittiin. Mutta jos hän vasta alkuvuodella 1437 olisi tullut Jumaluus-opin Bakkalarioksi, kuinka voimme selittää sen, että häneltä oli kulunut 9 vuotta Taide-Maisteriuden ja Jumaluusopillisen Bakkalario-arvon välillä, kun tavallisesti tämä väli ei ollut kuin 6 vuotta? Katselkaamme vähää tarkemmin nämä opilliset seikat.
Taidetten tiedekunnan maisteri, joka oli niin sanoakseni provessorina siinä tiedekunnassa, kävi itse — kuten jo olen maininnut — oppia Jumaluus-tiedekunnassa, kuunnellen niitä luentoja jotka luostareissa tai isommissa kollegioissa pidettiin milloin Pyhästä Raamatusta, milloin Pietari Lombardon arvollisesta kirjasta:Liber Sententiarum. Kuuden vuoden perästä hän saattoi tulla tutkintoon Jumaluus-tiedekunnan eteen, edistettynä seitsemän Jumaluus-opin Maisterin kautta. Tähän vaadittiin lisä-ehtoina 25:n ikä, aviollinen synty ja virheetön ruumis; neljä Jumaluus-opin Maisteria tutkivat hänen tietoaan, jonka perästä hän teki Bakkalario-valansa ja sai ruveta Bakkalarioharjoituksiin. Ensi-aluksi hän yhtä hyvin pysyi jäsenenä Taidetten tiedekunnassa.
Tässä Bakkalario-arvossa oli kolme astetta. Alinen luokka nimitettiin:Cursoresja nämä pitivät luentoja Pyhästä Raamatusta. Kolmen vuoden perästä saivat ruveta luettamaan Lombardon kirjasia ja kutsuttiin tästä syystä:Sententiarii; siihen kului vuosikausi ja nyt olivat oikein valmiita Bakkalarioita eliBaccalarii formati. Sitten tarvittiin kolme vuottalicentiatiksitullakseen, ja vuoden päivät valmistaessa ne temput, joilla päästiin Jumaluus-opinMaisteriksieliTohtoriksi. Oikeastansa ei Licentiatius ja Maisterius seuranneet mistään lisätystä opista, vaan enämmin ansio-vuosista, mutta olivat erinomaisen tyyriit arvot niiden pitojen ja muiden kulujen tähden, jotka juurtunut tapa oli niihin liittänyt. Ett'ei Olavi Maununpoika näihin arvoihin tullut, on epäilemätöntä, vieläpä todennäköistä sekin, ett'ei Bakkalario-arvonsa ylennyt ensimäistä luokkaa edemmäs. Jos nyt arveluni tässä kohden on oikea, niin hän siis oli Bakkalarioksi tullakseen kuluttanut 3 vuotta enemmän kuin tavallista oli. Tähän seikkaan voimme löytää jonkunmoisen selityksen.
Juustenin kronikan mukaan oli Olavi Maununpoika Pariisissa ollessaan ollut ei ainoastaan Yliopiston Rehtorina, vaan myöskin"Lector Ethicarum"ja"Pedagogista". Kumpikin näistä viroista antoi työtä paljon, ja niidenpä kuluttamiksi saamme epäilemättä lukea ne kolme vuotta, jotka näyttävät olevan kadonneina maanmiehemme Jumaluus-opillisista pyrinnöistä. Tahdon lyhyesti selittää, mitä laatua nämä toimet olivat Olavi Maununpoian aikana.
Jo aikasin oli Siveys-tiede aljettu pitää erinomaisen tärkeänä oppi-aineena Yliopistoissa, ja Aristoteleen Ethikaa ruvettiin vaatimaan niiltä, jotka Maistereiksi pyrkivät. Lopulla 14:ttä vuosisataa päätti Taidetten tiedekunta, että jokainen kansakunta vuorostaan määräisi Maistereistansa yhden, joka kaksi vuotta perätysten kaikkina pyhäpäivinä pitäisi luentoja Aristoteleen Ethikasta kaikkien kansakuntien Bakkalarioille. Tämä niinkutsuttuLector Ethicarumoli siis ainoa Tiedekunnan opettajista, jonka kuulijat eivät yksistään olleet hänen omaa kansakuntaansa. Virka oli muutoin hyvin edullinen; sillä paitsi lunnaat niistä todistuksista, jotka Bakkalariot, mennessään Licentiati-tutkintoon, häneltä tarvitsivat, sai hän toisinaan jonkun palkinnon kansakunnaltansa. Lopulla 15:ttä vuosisataa koko virka taas hävitettiin erinäisistä syisiä. Mutta Olavi Maununpoian aikana se vielä näkyy olleen paraassa vaikutuksessaan.
Myöskin Pedagogista eli — kuten tavallisesti sanottiin —Pedagogusoli opettajan-tapainen, mutta peräti toista laatua kuin äsken mainittu. Hän oli joku Maisteri, joka hyyräsi itsellensä huoneet ja maksoa vastaan otti lapsia koulutettaviksi ja elätettäviksi siihen asti että valmistuivat Yliopistoon. Tämmöinen internati-laitos, vaikka alkuansa yksityinen asia, tuli kuitenkin pian Yliopiston katseluksen alle, varsinkin siitä syystä, että oppilapset usein koulu-aiankin jälkeen jäivät Pedagogin hoimeisin, toisinaan siihenkin asti kunnes suorittivat Licentiati-tutkintonsa. Tämä Pedagogi-laitos vihdoin lopulla 16:ttä vuosisataa vaikutti suuren muutoksen Taidetten tiedekunnan oppi-järjestykseen. Enin osa oppilaisista asui jo Pedagogi-laitoksissa tai Kollegioissa, ja Regenti-maisterit, jotka ennen olivat pitäneet luentonsa Pahnakadun varsilla, alkoivat nyt käydä näissä internateissa opettamassa. Vuodesta 1452 alkoivat Pedagogit jo asuttaa ja elättää tykönänsä ne Maisterit, jotka laitoksessa opettivat, ja kun viimein — vuoden 1524 paikoilla säättiin, että jokainen Maisteri, joka tahtoi täydellisesti nauttia Tiedekunnan oikeuksia, oli velvollinen asumaan jossakin hyvä-maineisessa kollegiossa tai Pedagogi-laitoksessa, niin Yliopiston entinen opetustila oli hävinnyt. Niinkuin näemme, ei ollut tämä muutos vielä Olavi Maununpoian aikana aivan kauas ehtinyt. Luennot vielä pidettiin Pahnojen kylässä, missä kansakunnat jakoivat kouluja Regenti-maistereilleen. Mutta suurin osa Opistolaisia lienee jo asunut internateissa, Pedagogien holhouksen alla.
Olemme nyt seurauneet Olavi Maunupoikaa kaikilla niillä aloilla, joilla hän Pariisissa ollessaan näkyy vaikuttaneen. Että hän Suomeen palattuansa nousi Tuomioprovastin ja Pispanvirkoihin, on tunnettu asia, mutta hänen vaikutuksensa sillä alalla ei kuulu nykyiseen aineesemme. Sitä vastoin sopii vielä tässä luetella muutamia muita maanmiehiä, jotka Katholis-aikakauden lopulla kävivät ulkomaan Yliopistoissa.
Myöhemmät Suomalaiset Ulkomaiden Yliopistoissa.
Minä en voi antaa läheskään täydellistä luetteloa niistä Suomen miehistä, jotka Katholis-aian lopulla kävivät ulkomailla oppiansa lisäämässä; sillä erityisiä tieto-lähteitä on minulla ainoastaan Pariisin ja Leipzigin Yliopistoista, eikä nekään varsin täydellisiä. Edellisessä paikassa löytyy vielä tallella pari Englantilais-kansakunnan tilikirjaa, ja vaikka nämä eivät ole oikein ehjinä eikä muutenkaan juuri täydellisiä, tapaamme kuitenkin niissä tuolloin tällöin jonkun Bakkalarion tai Licentiatin, joka nimitetään olevan "Turun hiippakunnasta" ja siis Suomalainen. Leipzigin Yliopistossa taas löytyy tosin luettelo kaikista, jotka sen perustuksesta saakka v. 1409 ovat siihen jäseniksi ruvenneet; mutta vaikka tämä lähde siinä kohden näyttää olevan hyvinkin täydellinen, ovat sitä vastoin sen antamat tiedot tavallisesti niin lyhyitä, että niistä toisinaan ei ole mitään apua ensinkään. Niinpä esim. nimet "Thomas de Abo" tai "Magnus de Svecia" saattoivat olla täydellisenä tuntomerkkinä siinä ahtaammassa keskuudessa, jossa nämä miehet silloin elivät, mutta ei anna paljo mitään osviittaa meille, joiden tulee hakea heidät Tuomas-nimisten seasta Turun kaupungissa, tai koko Ruotsin vallan Maunujen seasta.
Mutta kuinka vaillinaiset ja vähäpätöiset nämä tiedot ensi katsannolla näyttävät olevankin, ne kuitenkin sisältävät muutamia uusia teko-asioita, jotka ainakin vähän selkoa lisäävät Suomen senaikuiselle historialle. Tahdon mainita muutamat tärkeimmät.
Se on tietty asia, että kaikki Suomen pispat Katholis-aian lopulla ovat Maistereita olleet, ja melkein kaikista myöskin tiedetään, missä olivat tämän arvon saavuttaneet. Mutta tarkempi aianmääräys tulee vasta niistä lähteistä, jotka äsken olen maininnut. Olen jo kylläksi puhunut Olavi Maununpoiasta, jonka pispan-virka ulottuu vv. 1450-1460 välillä. Hänen jalkeisistään nyt pari sanaa.
Konrad Bitztiedetään Leipzigissä tulleen Maisteriksi, ja Leipzigin jäsenkirjasta hän löydetäänkin: "Cunradus Bitz de Abbo", sisään-kirjoitettuna v. 1438 talvi-puolella, s.t.s. lopulla vuotta 1438 tai alussa vuotta 1439. Milloinka hän Maisteriksi oli tullut ei erittäin mainita; mutta arvattavasti se tapahtui alkuvuodella 1442, koska siihen tarvittiin tavallisesti kolme vuotta.
Maunu Nikolaonpoika Särkilahdeltatiedetään Pariisissa saaneen Maisteri-arvon. Saksan-kansakunnan tilissä vuodelta 1455-6 (Syyskuusta Syyskuuhun) luetaan Bakkalariojen seassa: "Dns Magnus Nicolai dioc. Aboens.", ja hänen kukkaronsa arvataan 8:ksi solidoksi. Että hän vuotta myöhemmin eli alkuvuodella 1457 tuli Maisteriksi, on melkein varma, vaikka tilikirja siinä kohden on vaillinainen.
Lauri Mikkelinpoika Suurpäätiedetään Pariisilaiseksi Maisteriksi ja löytyy mainitussa tilikirjassa v. 1472-3 Bakkalariona, joilloin hänen kukkaronsa on 7 solidoa.
Johannes Olavinpoika, joka myöskin kehutaan Pariisilaiseksi Maisteriksi ja vv. 1506-1510 välillä hallitsi Suomen kirkkoa, löydetään Bakkalariona v. 1481-5 ja Licentiatina, sekä Incipientinä v. 1485-6, s.t.s. alku-vuodella 1486. Hänen kukkaronsa on 5 solidoa.
Arvid Kurkiei tosin Juusten'in kronikassa kanna Maisterin nimeä, mutta on kuitenkin sillä nimellä muualla mainittu, vaikka tietoa ei ole ollut, missä Yliopistossa hän on oppia käynyt (Ks. Porthan, Chron. Ep., siv. 652. —). Tästä asiasta antaa Saksan-kansakunnan tili-kirja Pariisissa seuraavat tiedot. V. 1485-6 tuli Bakkalarioksi: "Heruidus Korke Turun hiippakuntaa, jonka kukkaro arvattiin 13 solidoksi". Seuraavana hän mainitaan Incipientinä eli Maisterina ja kutsutaan silloin "Dns Arvidus Korke". Hänen kukkaronsa erinomainen vahvuus astuu kohta silmiimme. Se tapahtui aika harvoin, että niin varakasta miestä tarjousi kansakunnan veroitettavaksi.
Jos nyt menemme katsastamaan niitä Turun Tuomioprovasteja, mitkä eivät sittemmin ylenneet Pispan-istuimelle, niin tapaamme niistäkin ainakin kaksi, jotka Pariisissa saivat Maisteri-arvon. NiinpäHenrikki Freese, joka vv. 1460-1465 välillä oli Tuomioprovastina, tuli v. 1450-1 Bakkalarioksi ja mainitaan seuraavanakin vuonna tilikirjoissa Maisteriksi, jolloin sanat: "Sequuntur quae exposita sunt — — —: ltem pro magistro Henrico Fres", näyttävät osoittavan, että kansakunta oli jotain maksanut hänen edestään. Hänen kukkaronsa oli 8 solidoa. — Toinen Tuomioprovasti, joka myöskin tavataan Pariisissa, onPaavali Skeel(Tuomioprovastina vv. 1513-1516). Tämä, aikanansa hyvin tunnettu mies, syntynyt vapasukuisista vanhemmista, oli jo v. 1497 paik. pispa Maunu Särkilahden sihtieri ja mainitaan silloin Taidetten Maisteriksi. (Ks. Grönblad, Nya källor till Finl. medeltid, I, siv. 100: — "Paulus Scheel, secretarius episcopi Aboensis et actu Archipresbiter in ecclesia Aboensi — — ex utroque parente nobilis — — in artibus magister".) Eräästä ulkokirjoituksesta näkyy, että häntä myöskin kutsuttiin "Paulus Lingonis" (Ks. Grönblad, sam. kirj., siv. 626, eräs kirje vuodelta 1514, jonka ulkokirjoitus kuuluu: "Magnifico viro, domino Paulo Lingonis, preclarissimarum artium liberalium magistro necnon ecclesie Aboensis preposito meritissimo".), ja juuri sillä nimellä hänen tapaamme Saksan-kansakunnan pöytäkirjoissa. Bakkalariojen joukossa v. 1488-9 on Herra "Paulus Linguonis" Turun hiippakunnasta ja hänen kukkaronsa arvataan 4 solidoksi. Seuraavana vuonna häntä myöskin mainitaan sekä Licentiatina että Maisterina. Hänen edeltäjänsä Henrikki Wenne oli tosin hänkin ollut sekä Maisteri että Kanonisen oikeuden Licentiati, (Ks. Grönbl., sam. kirj. siv. 128, ulkokirjoitus.) mutta missä hän oli oppinsa ja arvonsa saanut, en ole voinut keksiä. Eräs "Heinricus Nicolai" Turun hiippakunnasta mainitaan tosin Pariisissa samoina vuosina kuin Paulus Linguonis (Skeel), mutta että hän olisi sama mies kuin Wenne, ei käy todistaa, varsinkin kun Wennen isän nimeä ei tunneta.
Tuomioprovastien jälkeen tulee vuoro puhua Arki-teineistä ja Kaniikeista, ja niiden luokasta käypi luetella esm.Johannes Maununpoika, joka v. 1431-2 tuli Pariisissa Bakkalarioksi, sen jälkeen Licentiatiksi, ja siis oli Olavi Maununpoian yht'aikaisia. Hänestä vihdoin tehtiin Turun Arki-teini v. 1448. — Leipzigin Yliopistoon taas sisään-kirjoitettiin samaan aikaan kuin Konrad Bitz eräsPietari Maununpoika, joka sittemmin tavataan Turun kaniikina ja Kemiön kirkkoherrana. Paitsi näitä tavataan Pariisissa tai Leipzigissä monta muuta Suomen miestä, joiden myöhemmistä oloista ei tietoa ole, — ja Suomen pappien joukossa taas tavataan monta, jotka kantavat Maisteri-nimen [Wallenius, de Fennis summos in Philos. honores ante conditam acad. Ab. adeptis, Turku 1810; ja Jac. Hällstén, Fala quae fuerunt literarum in Fennia Medio aevo, Helsinki 1837, antavat sen aikaisten tietojen mukaan luettelon Suomen muinaisista Maistereista], vaikk'ei käy selville saada, missä Yliopistossa ovat sen ansainneet. Sillä Pariisi, Prag ja Leipzig eivät enää olleet ainoat oppipaikat, missä Suomen miehet hakivat sivistystään. Köln, jossa vanhastaan oli löytynyt Jumaluusopillinen akatemia, oli jo v. 1388 saanut Yliopistonsa. Vähää myöhemmin, v. 1391, syntyi Erfurtissa samanlainen laitos, ja kaikkien lähinnä Suomenmaata oli Rostokin v. 1419 perustettu Yliopisto, joka kuitenkin vielä sata vuotta myöhemmin kutsuttiin paljastaan Gymnasioksi. Jos tähän lisäämme Löwen'in Yliopiston vuodelta 1426 ja Greifswaldin vuodelta 1456, niin on luultavasti lueteltu kaikki ulkomaiset oppilaitokset missä meikäläisten oli tapa käydä. Vihdoin oli Sten Sture vanhempi v. 1477 laittanut jonkunmoisen Yliopiston Upsalaan, joka lähisyytensä tähden olisi Suomalaisille ollut kyllä mukava oppipaikka. Mutta siinä ei nä'y annetun korkeampaa oppia kun Bakkalario-arvoon, ja jos saamme luottaa erään Suomalaisen lauseesen, joka v. 1514 sieltä lähti Leipzigiin, oli Upsalassa käynti siihen aikaan paljas aian-hukka, muka "opettajien hajallisuuden tähden" (propter magistrorum discontinuitatem). [Ks. Grönblad, Nya källor, siv. 628: kirje Jasper Juhananpoialta. Hän on jo Upsalassa tullut Bakkalarioksi, mutta kuitenkin katsoo tarvitsevansa kolme vuotta Maisteriksi tullakseen: "Item proposueram continuare studium in eo loco (universitate Lipczica) pro magisterio per triennium".]
Toiselle puolelle Itämerta oli siis vielä jokaisen lähteminen, joka tahtoi yletä tiedossa ja taidossa, ja tämmöiset menot tulivat monelle köyhälle Suomen poialle kyllä tyyriiksi. Asian tarve kuitenkin keinot keksi. Ne jotka tämmöisten oppimahojen perästä olivat nousseet Suomen kirkon korkeihin virkoihin, koettivat kiitettävällä hellyydellä auttaa ja edistää köyhiä nuorukaisia, jotka samaa opin-tietä astuivat, ja kirkollisista saatavista näyttää joku määrä olleen säättynä näiden oppilaisten avuksi. [Ks. Porthan, Chron. Ep. siv. 399: Lohjasta, Vihdistä ja Kyrksletistä ko'ottiin niinkutsuttu opistolaisvoi (Student smöret).] Sulattavaa on lukea muutamia kirjeitä, joilla nuo kotimaastansa eroitetut nuorukaiset kiittävät Turun hengellisiä isiä heidän lähettämistä anteistaan. "Niinkuin öljy lievittää ja vahvistaa ruumiin jäseniä, kun ne taudista ovat toipumallansa, niin teidän suosiollinen lahjanne on nuorta henkeäni iloittanut, virvoittanut ja vahvistanut sekä kukoistamaan saanut". Kerrankin muka, kun Jumala suopi heidän palata tästä maan-pakolaisuudestansa isänmaahan, uudistettuina tiedoissa ja hyvissä avuissa, lupaavat itse teoissaan osoittaa syvää ja harrasta kiitollisuuttansa. Sillä välin he tavallisesti pitävät velvollisuutenaan antaa hyväntekijöillensä milloin mitäkin uutisia maailman menoista ulkomailla. Yksi kertoo, mitä hän on kuullut muista ulkomailla oleksivista kansalaisista, toinen taas antaa tiedon kauheasta maanjäristyksestä Turkinmaalla tai muusta merkillisestä tapauksesta, jos kohta uutinen sattuu olemaan jo kolmen vuoden vanha, — ja joka ei mitään uutta tiedä, lupaa kirjoittaa, niinpian kuin tulee saamaan jotakin luotettavaa asiaa onkehensa (Ks. Grönblad, Nya källor, sivv. 557, 561, 624, 626-632). Kirjeet luultavasti tulivat Kansalaisten kauppahaaksilla meren yli Suomeen, missä ne luettiin ei suinkaan vähemmällä lemmellä kuin matkustavaisten maanmiesten lähetykset nyky-aikana.
Mutta jo on aika lopettaa; kuitenkin tahdon vielä lisätä ainoan viimeisen muistutuksen. Me nykyajan Suomalaiset, jotka asumme 19:nnen vuosisadan päivä-rinteellä, taivumme niin ylen helposti pitämään halpana ne riennot ja pyrkimiset, jotka elähyttivät esi-isiämme neljä sataa vuotta takaperin. Semmoinen taipumus meissä tulee paljon ajattelemattomuudesta. Muistaman pitää, että jokainen aikakausi Suomenkin historiassa on täyttänyt omituisen siansa, ja Suomen keski-aialla on ollut varsinaisena tehtävänä siirtää meidänkin kansamme sivistyneen maailman keskuuteen. Tämä tapahtui isoksi osaksi sen-aikaisen opin, s.o. kirkollisen opin kautta, emmekä siis ihmetellä voi, että tämä keski-aikamme on niin erinomaisen kirkollinen. Kuinka ne miehet, jotka tällä tiellä johdattivat Suomen kansaa, saivat aian-mukaisen kasvatuksensa ulkomailla, siihen olen tässä koettanut antaa muutamia vähiä selityksiä.
Todistus-kappaleita.
1.
Otteita Englantilais-kansakunnan tilikirjasta vv. 1425-1401 välillä Ranskan valtio-arkistossa (Archives de l'Empire), Section administrative, H 2587.
Lehti 3, jälki-sivu.
"Anuo dnj milCCCC vicesimo sexto congregata nacione anglicana ut moris est in die s:ti Mathei apostoli (Syysk. 21 p.) in s:to mathurino ad eligendum receptorem, fuit electus concorditer mgr Jacobin Petrj aliter (?) [käsikirjoituksessa seisoo: alr. tai als.] de rode."
Muist. Prokuratorina oli silloin Bernardus Emeda.
Lehti 4, esi-sivu.
'Anno Domini MCDXXVII s. usum romanum (?) sequuntur determinantes. Primo determinavit Dns Johannes de reym sub magistro bernardho de emeda cuius bursa X s., pro stol. I. X s.
Item Dns Henricus nycholai aboens. dyoces. sub eodem cuius bursa …X s., pro stol. L s.
Item Dns gregorius haffuerlandh dioces. aboens. sub eodem cuius bursa… VIII s., pro stol. L s.
Item Dns olauus magni dyos. aboens. sub eodem cuius bursa … VIII s., pro stol. L s.
Item Dns seuerinus holt dyos. aboens. sub eodem cuius bursa … VI s., pro stol. XL s.
Item Dns benedictus olaui dyos. aboens. sub eodem cuius bursa … VI s., pro stol. XL s.
— — — — —
Sequuntur licenciati — — — — —
Item licentiatus et dns conradus henrici dyos. aboens. sub JohanneJohannis cuius bursa … VIII s.'
Lehti 4, jälki-sivu.
'Sequuntur nomina incipientium — — — — —
— — — Item Dns conradus henrici dyos. aboens. sub eodem (mgro Joh.Joh:is) cuius bursa … VIII s.'
Lehti 5, esi-sivu.
'Sequuntur misie facte et receptoria m:ri jacobi petri de Abo.
Primo in die electionis ejus pro prandio nacionis III lb. — — —
In festo s:ti Edhmundi in distributionibus et aliis in missa … XII s.
In prandio nacionis post missam V libr. XVI s. III d.'
Lehti 6. esi-sivu ja jälki-sivu, on Bernardo Emedan tilit, joka valittiin Receptoriksi v. 1427 Matheus'en päivänä. Siinä luetellaan ensin Licentiatina ja sitten Incipientinä: Seuerinus holt, Olauus magnj, Benedictus olauj ja Henricus nycolai, kaikki "sub mgro Jacobo Petri".
Lehti 15, jälki-sivu. Vuodelta 1432: — — — — —
'Item Determinauit Dns Jo. Magnj aboens. dios. cuius bursa IIII s. et pro stol. egita(?) ab eodem recepi pro toto XXXXX s. paris.'
2.
Otteita Saksalais-kansakunnan pöytäkirjasta Pariisin Yliopistossa vuosien 1424 ja 1465 välillä, joka säilytetään Opetus-ministeristön Arkistossa Pariisissa, kokouksessa: Registres de l'ancienne Universté de Paris: I serie, numerona 8, nimellä: Conclusions de la nation d'Angleterre ou d'Allemaqne.
Lehti 50, jälki-sivulla, vuonna 1433.
'Procuratio M. Olauj Magnj De regno suec. Ciuitatis aboens.
ffacta congregatione venerate nacionis anglicane apud sanctum maturinum in octava sancti martini episcopi et confessoris super duobus articulis, p[rimus] super electione procuratoris et super supplicationibus et injuriis. Electus fuit concorditer in procuratorem mgr Olauus Magnj, Qui supplica:t vt in agendis nacio dignaretur eum dirigere prorogando (?) sibi auxilium assistentiam et fauorem, quod fuit concessum. Item mgr albertus Worden procurator antiquus supplicabat, ut haberetur gratus auoatus et recommendatus — — — concedebatur supplicatio'.
Lehti 51, esi-sivulla, vuosina 1433-4.
'Continuatio eiusdem:
ffacta congregatione nationis apud sanctum maturinum XVI decembr. — — — continuatus fuit procurator antiquus — — —
Continuatio eiusdem apud sanctum maturinum in octava epiphanie.
Continuatio eiusdem M. Olaui Mag. ap. st. mat. ipso die scolastice.
Continuatio eiusdem M. Olauj Magnj apud st. mat. decima die Marcii.'
Lehti 51. jälki-sivulla, vuonna 1434.
'ffacta congregatione nationis apud sanctos cosmam et damiam septima die Aprilis — — — continuatus fuit antiquus procurator — — —
Continuatio eiusdem apud st. matur. die quarta mensis Maij.
Continuatio ejusdem sexta die Junii apud s:tum Maturinum.
— — — — —
M. Olauus Magnj Dyoc. aboens. de Regno Swechie. ffacta fuit congregatio apud sanctum maturinum jn crastino b:ti ludouii super tribus articulis, primus ad eligendum procuratorem nouum vel continuandum antiquum Et quo ad hunc articulum continuatus fuit antiquus videlicet M. Olauus Magnj'. — — — — —
Lehti 53, esi-sivulla.
'Electio Mgri Olaui Magnj.
Anno d:nj MCDXXXV die XXIII septembris congregata fuit nacio in collegto nauorre super duobus articulis, primus ad eligendum procuratorem et electus fuit concorditer M. Olauus Magnj dyoc. Aboens. de regno Suechie. 2:us articulus fuit con:nis super supplicationibus, et quod ad istum supplica:t antiquus procurator, haberetur (?) gratus etc. et concessa est eius supplicatio. Supplica:t etiam procurator nouus ut daretur consilium auxilium etc. in agendis, concessa est et sua supplicatio.
21 Octobr. continuatus fuit idem procurator M. Olauus Magnj.
Eodem anno XIX nouembr. congregata fuit nacio jn vico stuuae (Sanctae Genoueae?) super tribus articulis, primus ad disponendum de officio procuratoris et quod ad istum articulum continuatus fuit procurator antiquus M. Olauus Magnj'. — — —
Lehti 53, jälki-sivulla.
'Sequitur substitutio Mgri roberti essench de Zwoll in procuratorem, traiectens. dyoces.
ffacta fuit congregatio nationis anglicane apud sanctum julianum pauperem anno MCCCCXXXV XVI die decembris super duobus articulis, primus erat super substitutione alterius procuratoris, 2:us super supplicationibus et injuriis. Quantum ad primum articulum mgr olauus magnj antiquus procurator electus est in die continuationis sue in rectorem, ideo nationi proposuit ut substitueret alium procuratorem et concorditer substitutus est mgr robertus esscench in procuratorem de Zwoll oriundus nullo contradicente'. — — —
Lehti 54, jälki-sivulla.
'Anno d:nj MCDXXXVI die XXIIII septembr. congregate fuit natio anglicana in collegio nauarre super duobus articulis. Primus erat ad eligendum procuratorem et receptorem nouos uel continuandos antiquos — — — — — Quoad primam partem primi articuli electus fuit concorditer in procuratorem nationis M. Olauus Magnj Archidia:nus eccle. aboens. in regno Suechie.' — —
Lehti 55. esi-sivulla.
'ffacta fuit congregatio nationis anglicane anno eodem 22 die mens. octobris apud s:tum maturinum — — — Continuatus fuit procurator antiquus'. — — —
Lehti 55, jälki-sivulla.
'Continuatio eiusdem M:i Olauj. ffacta fuit congregatio nationis anglicane eodem anno sive MCDXXXVI XXIX die nouembris — — — continuatus fuit procurator antiquus. — — —
Procuratio M:i Alberti Vorden. ffacta fuit congregatio nationis apud s:tum maturinum die XIXa decembris ad eligendum nouum procuratorem uel continuandum antiquum, et quantum ad hoc electus fuit concorditer mgr albertus Vorden natus de campis bacca:us jn theo:a, qui supplica:t in agendis daretur sibi auxilium, consilium, assistentia et fauor, quae supplicatio fuit concessa'.
3.
Otteita Englantilais-kansakunnan tili-kirjasta vv. 1425-1461 välilläRanskan valtio-arkistossa (samasta, josta N:o 1).
Lehti 18, jälki-sivu.
ffacta fuit computatio per dominum receptorem XIII die mensis junij jn collegio de auemoria cuius receptorium jn singulis ascendit usque ad summam XVI lbrarum et VI s. misia vero ascendit usque ad summam XVII Ibrarum XVIII s. et VIII d., et sic misia sua excedit receptorium per summam XXXII s. et VIII d. Qui quidem computus fuit gratus auoatus et recommen[da]tus nacioni et conscribitur receptor huius causa gratus etc., et dedit idem receptor duobus bedellis ex conclusione I francum, Et pro prandio nacionis exposuit eodem die vnum francum et sic nacio debet receptori quatuor francos et VIII d. Jn cuius rei testimonium Ego olauus magni protunc dicte nacionis procurator hanc scripturam propria manu scripsi et signum meum manuale apposui Anno Dnj medXXXIIII, die quo supra … Olauus magni.
Lehti 19 esi-sivu.
ffacta fuit computatio per dominum receptorem ipso die beati Mathei (Syysk. 21 p.) in collegio de auemaria Cuius receptorium post nouissimam computationem extendit se vsque ad summam IIII lbrarum paris. et IX s., misia vero extendit se ad summam II lbrarum XVI s. et vnius albi, que cum prioribus IIII franc. et II alb. eidem receptori ex resta prioris computi debit. faciunt VI lbr. paris. et III alb. et defalcatis defalcandis remanet nacio obligata eidem receptori in summa II franc. Qui reeeptor vna cum computo fuit gratus etc. Jn cuius testimonium Ego Olauus magnj protunc procurator dicte nacionis signum meum manuale huic scripto de nacionis uice apposui Anno quo supra … Magnj.
Lehti 19 jälki-sivu.
'Receptoria magistri Olaui magnj dyoc. aboen, de Regno Swechie.
Anno dnj mcdXXXIIII ipso die beati mathei apostoli et evangeliste ffacta fuit congregatio nacionis anglicane super electione receptoris et electus est M. Olauus magnj. Qui ab antiquo receptore vel recepis praeter claues et libros nacio vero mansit obligata antiquo receptori magistro alberto de Worden in duobus francis sicut cauetur in scripto computato quod habetur in altera parte folii eiusdem reuertendo etc.'
Lehti 20, esi-sivu.
'Je Jaquet Derpy Espicier confesse auoir en et Recude maistre olawa Magni Receueur de la nacion dalemaigne la somme de vint sept solz deux deniers paris, qui deubz mestoient pour cire ouuree en cierges pointes pour flambeaux de bougie pour le jour de la purification en ceste presente année pour jcelle nacion. De laquelle somme de XXVII s. II d. je me tiens a bien paie et en quitte ledit Receueur et laditte nacion. Tesmoing mon seing manuel cy mis. le 6:e jour de feur:r. lan CCCCXXXIIII.' … Derpy. [Nykyisen aian-laskun jälkeen pitäisi oleman v. 1435. Oli näet. muutamissa kohdissa tapa aloittaa vuotensa Maarian päivistä. Maalisk. 25 p.]
Lehti 21, esi-sivu.
'Receptoria mgri alberti Worden bacea.i in theologia traiectens. dioc. nati de campis.
ffacta congregatione nacionis anglieane die S:ti Mathei apostoli (Syysk. 21 p.) Anno dnj mCCCCXXXV in camera dnj procuratoris propter electionem noui receptoris et aliis punctis, electus fuit concorditer nemine discrepante mgr albertus Worden baccalarius in theologia traiectens. dioc. natus de campis qui fecit misias et receptas sequentes et nullas pecunias recepit ab antiquo receptore mag:ro olauo magni sed mansit obligata nacio antiquo receptori in summa II lib. XVI s. III d. et I dirpl.'
Lehti 21, jälki-sivu, ja lehti 22, esi-sivu. — — — — —
— — — Ola. magnj loco Alberti Worden.
'Nota. die marcii XVIII m. Albertus Worden receptor nacionis anglicane cepit a nacione licentiam rece:di ad partes et obtinuit. Jn cuius locum subrogatus fuit m. Olauus magnj qui suo tempore recepit que secuntur'.
— — — — —
'Item exposui per manus magistri roberti esschine magistro olauo magni ambassatori nacionis et universitatis ad regem sex francos et duodecim s.. VI fr. XII s.' — — — — —
4.
Otteita Englantilais-kansakunnan tili-kirjasta vv. 1425-1461 välillä Ranskan valtio-arkistossa, Section administrative, H 2587, sekä seuraavasta tilikirjasta H 2588.
Lehti 72 (62) [Lehtiin on itse kirjassa merkitty väärä numero-järjestys; olen siis pannut sulkujen väliin oikean numeron], jälki-sivu. [Syysk. 1449—Syysk. 1450]:
'Sequuntur nomina licentiatorum istius anni — — — — —
— — — Dnus Andreas Monachi Dyoces. Aboens. cuius burs 4 s. I lib.'
Lehti 76 (66), esi-sivu. [Syysk. 1450—Syysk. 1451] Bakkalariojen joukossa:
'Dnus Henricus frees aboens. dyoces. cuius bursa VIII s. II lib.
Item pro stolis … II lib.'
Lehli 85 (75). jälki-sivu:
'Sequuntur ea quae exposita sunt per mgrum Jacobum gray receptorem nationis anglicane anno 1451 post primum computum' — — — — —
— — — Item pro mag:o henrico fres … V s.'
Lehti 116 (106). esi-sivu. [Syysk. 1455—Syysk. 1456] Bakkalariojen joukossa:
'Dns magnus nicolaij dyoc. aboen. cuius bursa VIII s. IIII lib. X s.'
Lehti 37. jälki-sivu. [Syysk. 1468—Syysk. 1469] Bakkalariojen joukossa:
'Dns Heinricus Kanuti dyoces. aboens. cuius bursa valuit VII s. III lib. XV s.'
Lehli 43, esi-sivu. [Syysk. 1469—Syysk. 1470] Licentiatien joukossa:
'Dns henricus Canutj dioc. aboens. cuius bursa valuit VII s. I lib.XV s.'
Lehti 50, jälki-sivu. [Syysk. 1471—Syysk. 1472] Licentiatien joukossa:
'D. Jo. Danielis dioc. aboensis cuius bursa valuit IIII s. I lib.'
Lehti 53, esi-sivu. [Syysk. 1472—Syysk. 1473] Bakkalariojen joukossa:
'Dns laurentius Michaelis Dioces. Aboens. cuius bursa valuit VII s. III lib. XV s.' — — — — —
Conrardus suart Dioces. Aboens. cuius bursa valuit VII s. III lib.X s.'
Lehti 94, esi-sivu. [Syysk. 1484—Syysk. 1485] Bakkalariojen joukossa:
'Dns Jo:s olaui de suecia dyoc. aboens. cuius bursa valuit V s. II lib.XV s.'
Lehli 99, esi-sivu. [Syysk. 1485—Syysk. 1486] Bakkalariojen joukossa:
'heruidus korke dyoc. aboens. cuius bursa valuit XIII s. VI lib. XV s.'
Lehli 99. jälki-sivu. [Samalta vuodella]:
'Sequuntur recepta post primum computum et primo a licentiatisDnus Johannes Olaui de Swecia dyoc. aboens. cuius bursa valuit V s.I lib. V s.'
Lehti 100, esi-sivu. [Samalta vuodella]:
'Sequuntur nomina incipientium — — — — —
— — — Dns Johannes Olaui de Swecia cuius bursa valuit V s. I lib.V s.'
Lehli 104, esi-sivu. [Syysk. 1486—Syysk. 1487] Incipientien joukossa:
'Dns Arvidus Korke cuius bursa val. XIII s. III li. V s. et ab eodem pro jocundo aduentu et cappa rectoris II lib.'
Lehti 113, jälki-sivu. [Syysk. 1488—Syysk. 1489] Bakkalariojen joukossa:
'Dns Laurencius … dioces. Abboens. de regno dachie cuius bursa valuit novem … I lib. VI s.
Dns Paulus Linguonis dyoces. abboens. cuius bursa valuit quattuor s.I lib. VI s.'
Lehti 114. esi-sivu. [Samalla vuodelta]:
'Sequuntur nomina duorum baccalariorum — — — — —
— — — Dns henricus de svecia d. aboens. cuius bursa valuit 4 s. II lib. X s.
Sequuntur nomina licentiatorum — — — — —
— — — Dns. Laurentius Ragualdj aboens. d. cuius bursa valuitVIIII s. II lib. V s.'
Lehti 114, jälki-sivu. [Samalla vuodella]:
'Sequuntur nomina magistrorum huius anni — — — — —
— — — Mgr Laurentius Ragualdj d. aboens. cuius bursa valuit VIIII s.II lib. V s. et idem pro jocundo aduentu et cappa dni rectoris II lib.'
Lehti 118, esi-sivu. [Syysk. 1489—Syysk. 1490] Licentiatien joukossa:
'Dnus Heynricus de swecia Dyo. aboens. cuius bursa valuit 4 s. I lib. — — — — —
— — — Dns Paulus Linguonis Dyo. aboens. cuius bursa valuit 4 s. I lib.'
Lehti 118, jälki-sivu. [Samalla vuodella]:
'Sequuntur nomina magistrorum huius anni — — — — —
— — — Magist:r Paulus Linguonis Dio. Aboens. cuius bursa valuit 4 s. I lib. et pro jocundo aduentu et cappa rectoris I lib.
— — — Magist:r Heinricus nicolai Dyo. aboens. cuius bursa valuit 4 s. I lib. et pro jocundo aduentu et cappa rectoris I lib.'
5.
Otteita Leipzigin Yliopiston jäsenkirjasta; kirjain a merkitsee kesä-jaksoa (semestre aestivum), kirjain b talvi-jaksoa (semestre hiemale).
1409 b. Saluo de abo. 1410 a. iohannes mathye de abo. 1415 b. Heynricus andree de abo. 1414 a. Mgr Johannes de Wyborg pragensis. Karolus bonde de abo. Jacobus Rode de abo. Johannes Hugemvalt de abo. heinricus lenpe de abo. 1415 b. Thordo thordonis. 1419 b. Hugo Stenonis de Swecia. 1422 b. Thomas de abo. 1424 b. Petrus Brant de swecia. Andreas Horn de Swecia. 1424 a. Jacobus Tirpe de swecia. 1437 a. Tordo bonde. 1438 a. Thomas nicolai de abo. Magnus petri de abo. Magnus Zimonis de abo. Kanutus benekini de abo. Gelacus gotschalk de abo. Nicolaus swert de abo. 1438 b. Petrus magni de abbo. Cunradus bicz de abbo. 1439 a. Petrus branth de swecia. 1441 b. gherhardus lathanj de swecia. Jacobus wasman de swecia. 1446 a. Johannes lassahan de Swecia. Ingemundus wesman de swecia. 1469 a. Johannes ganszow De Swetia. 1475 b. Dominus petrus haquini swecus de abiszker. 1483 a. Johannes de wyborgk baccalarius. Petrus de Obo. 1488 a. laurencius de findlandia. 1490 a. Albertus Glöb de wiborgia. 1509 a. Johannes Driwer de swecia. 1514 a. Jaspar Joannis de abo. Petrus Brasko de lewcopia regni Schwetie. 1516 a. Olauus Phase de Schuecia. 1545 a. Raynaldus Olauj Phace Suecus. b. Nicolaus Krume Suecus. 1573 a. Christianus Micaelis Agricola Aboensis in Suecia. 1578 a. Olaus Kruse Suecus. Laurentius Fortelius Suecus. 1579 b. Achatius Todt Suecus. Ericus Scepper Suecus. 1585 a. Joannes Benedicti Montanus Suecus. 1588 b. Georgius Laurencij Finlandius. 1595 a. Nicolaus Boije Suecus. 1598 a. Daniel Theodori Fabrivillensis Suecus.
Viitteet:
[1] Päälähteinä: Egassius Bulaeus (du Boulay), Historia Universitatis Parisiensis, IV ja V osa; painettu Pariisissa 1670. — Crevier, Histoire de l'Université de Paris; painettu 1761. — Charles Thurot, de l'organisation de l'enseignement dans l'Université de Paris au Moyen-age. Paris et Besançon 1850. — Englantilais- eli Saksalais-kansakunnan tilikirjat Ranskan valtioarkistossa: Section Administrative H 2587, 2588. — Saman kansakunnan pöytäkirjoja Opetusministeristön Arkistossa Pariisissa: Registres de l'ancienne Université de Paris, I serie, N:o 8.
[2] Ks. Bulaeus, IV siv. 953.
[3] Ks. Bulaeus, IV siv. 394; Crevier II siv. 483. Johannes Petri Canonicus Aboensis valittiin Rehtoriksi Kesäk. 23 p. 1366, mutta ennenkuin hänen virkansa kolme kuukautta olivat kuluneetkaan, valittiin jo Syysk. 16 p. toinen hänen siaansa. Rauskalaiset kirjaniekat arvelevat, oliko hän sillä välin kuollut vai äkisti palannut kotimaahansa. Ett'ei hän Pariisiin kuollut vaan tuli Turun pispaksi, näemme Juusten'in kronikasta: "Decimus quartus D. Johannes Petri, qui fuit Rector Universitatis Parisiensis". Porthan, joka ei ole nähnyt Bulaeus'en teosta eikä nähtävästi Crevier'inkään äsken viitattua paikkaa, luulee Juusten'in erehtyneen, ja arvelee Johannes-pispan olleen ei Rehtorina vaan Regentti-maisterina. Ei ole epäilemistäkään, että Porthan on väärässä. — Juhana Pietarinpoian virkavaikutuksesta Pariisissa mainitaan, että hänen toimellansa saatiin Parlamentilta sääntö, joka kielsi Genoveva-vuoren teurastajat saastuttamasta Opisto-seutujen ilmaa, terveydelle ja puhtaudelle vahingoksi.
[4] Ks. Bulaeus, V siv 920: "Petrus Roodh de Aho nat. Ang.".
[5] Upsalan kollegio oli ollut "in vico Serpentis", s.o. Rue Serpente. — Skaran huone mainitaan vielä 1466 "in vico Brunelli supra scholas Decretorum" ja nimitetään myös "Domus ad imaginem nostrae Dominae". Vicus Brunelli on Clos-Bruneau, lähellä Rue du Mont Saint-Hilaire ja Rue des Carmes. Siinä olivat Oikeustieteen koulut sekä muutamia taidettenkin kouluja, mitkä eivät mahtuneet Pahnakadun varsiin. Vertaa: Thurot, siv. 128; Crevier, II siv. 451.
[6] Ks. Thurot, slv. 81: "un Finlandais, Jacques Pierre Roodh" — —. Viitataan Englantilais-kansakunnan pöytäkirjoihin. Niissä luultavasti seisoo:Jacobus Petrj, ja Genitivossa:Jacobj Petrj.Hyvin mahdollista on, että Bulaeuskin on Rehtori-luettelossaan erehtynyt kirjoittaenPetrus Roodh, kun piti olemanJacobus Petri Roodh.
[7] Englantilais-kansakunnan tilikirjojen mukaan.