[9] Alkukielessä: "milite tuo", kollekt., pro: "cum militibus tuis".
[10] Genaunit, eräs Raetian kansakunta.
[11] Breunit, samoin Raetian kansakunta.
[12] S.o. Tiberius.
[13] Alkukielessä: "auspiciis secundis" (nim. Augustuksen), onnellisella ylipäällikkyydellä s.o. onnellisesti.
[14] Raetialaiset, Donaun, Rheinin ja Lechin välinen kansakunta.
[15] S.o. uroot itse.
[16] Vrt. Carm. II, 14.
[17] Plejadit, tarun mukaan Atlaan ja Plejonen tyttäret, eräs tähtisikerö, jonka laskua (Marraskuun alussa) seurasi myrskysää.
[18] Tässä personoittuna. — Vanhat kuvailivat jokijumaliansa härän muotoisiksi Vrt. Carm. IV, 9.
[19] Vrt. Carm. I, 22.
[20] Nim. suotuisat.
[21] Alexandria, eräs Egyptin kaupunki, jonka Romalaiset valloittivat Elokuun lopulla tahi Syyskuun alulla v. 30 e.Kr.; Vindelikialaiset lannistettiin taas samaan aikaan v. 15 e.Kr.
[22] Nim. kun Kleopatra oli paennut. Vrt. Carm. I, 37.
[23] Lustrum on 5 vuoden aikakausi, siis 15 vuotta sen jälkeen.
[24] Vrt. Carm. I, 35.
[25] Vrt. Carm. II, 6.
[26] Vrt. Carm. I, 2.
[27] Indian (Indus-virrasta Kiinaan ulottuvan maan) asukkaat, run. Aethiopia- ja Arabialaisista puh.
[28] Vrt. Carm. I, 19.
[29] Tuo kuulu Niilinvirta, joka. juoksee Egyptin halki.
[30] S.o. Donau, Romal. puheessa tav. virran alinen osa.
[31] Tigris, eräs väkevävirtainen joki, saa alkunsa Taurus-vuorelta, ja laskee Persian lahteen.
[32] Vrt. Carm. I, 3.
[33] Nyk. Englanti ja Skottlanti.
[34] Romalaisten aikoina joko Ylä-Italia tahi Ranska.
[35] Vrt. Carm. I, 29.
[36] Alkukielen mukaan: "Tuon kuolemaa-kammomattoman Gallian ja niskoittelevan Iberian maa."
[37] Vrt. Carm. IV, 2.
[38] Nim. ikuiseen lepoon l. rauhaan.
15 Laulu. (Caesar Augustukselle.)
[1] Horatius ylistelee tässä laulussa, jolla hän lopettaa neljännen kirjansa ja ikäänkuin painaa sinettinsä Augustuksen kunniakkaan historian loppuun, sitä rauhallisuutta ja turvallisuutta, jonka Roman valtakunta sekä sisällisissä että ulkonaisissa suhteissa Augustuksen hallituksen aikana on saavuttanut. — Laulu on nähtävästi tehty v. 13 e.Kr.
[2] Vrt. Carm. I, 2, 7, 9, 21; IV, 6.
[3] Vrt. Carm. III, 29. — Ajatus on: ett'en pienin voimin ryhtyisi suuriin töihin.
[4] Koska nim. kansalaissodan (bellum civile) jälkeen kaikki pellot olivat häviöillä.
[5] Parthialaiskuningas Fraates antoi v. 20 e.Kr. Krassukselta riistetyt romalaiset sotamerkit takaisin. Vrt. Carm. I, 2.
[6] Kvirinus-Januksen temppeli oli Augustuksen hallitessa ollut kolmesti suljettuna, nim. v. 29 ja 25 sekä vv. 10-6 välillä e.Kr. — Ennen se oli ollut suljettuna kaksi kertaa, Numan hallitessa ja ensimmäisen Punilaissodan jälkeen v. 235 e.Kr.
[7] S.o. Isteristä.
[8] S.o. Augustuksen.
[9] Vrt. Carm. III, 8.
[10] Vrt. Carm. I, 12, 29.
[11] Vrt. Carm. I, 2; II, 2.
[12] Vrt. Carm. III, 29.
[13] Nim. eivät voi kumota Augustuksen säädöksiä.
[14] Vrt. Carm. I, 7, 12.
[15] Lydialaiset huilut olivat korkeampi-, dorilaiset hienompi-äänisiä.
[16] Vrt. Carm. I, 2.
[17] S.o. Aeneasta. Vrt. Carm. I, 2.
Karmen-Seekulaare eli Vuosisataislaulu.
[1] Runoilija kiittää jumalia Roman ja koko valtakunnan onnellisuudesta ja mahtavuudesta, ylistelee sekä sen perustajaa Romulusta että silloista hoitajaa Augustusta sekä rukoilee vihdoin valtakunnalle tulevaa menestystä ja lopuksi lausuu sen toivomuksen, että jumalat todellakin kuulevat tämän rukouksen.
[2] Vrt. Carm. I, 2, 21.
[3] Vrt. Carm. I, 12.
[4] Nim. Vuosisataisjuhlassa.
[5] Sibylla, eräs ennustajatar Kuman läheisyydessä, Apollon papitar, jonka työksi nuot kreikaksi kirjoitetut "Sibyllan kirjat" kerrotaan. Nämät kirjat, joiden neuvoa tukalissa tilaisuuksissa kysyttiin, oli, tarun mukaan, Tarkvinius Priskus tahi Superbus saanut Sibyllan oraakkelilta ja sijoittanut Kapitoliumiin, Jupiterin temppelissä säilytettäviksi. Kirjain hoitamista ja tulkitsemista varten oli oma papisto (alussa kaksi, sittemmin Liciniuksen lain mukaan v:sta 367 e.Kr. kymmenen, viisi patricilaista ja viisi plebejiläistä, sekä vihdoin viisitoista, "quindecimviri libris Sibyllinis inspiciendis et sacris faciundis"), joka myöskin piti huolta sovitusuhreista, vuosisataisleikeistä ("ludi seculares") ja vuosittain toimitti leikit Apollon ja Dianan kunniaksi. Kapitoliumin palossa v. 83 e.Kr. paloivat kirjat poroksi, mutta pian hankittiin uusi kokoelma, jonka Augustus sijoitti Apollon temppeliin Palatinus-vuorelle, jossa sitä kauan säilytettiin.
[6] S.o. ylimysten tyttäret. Vrt. alkulausetta.
[7] Nim. Roman, joka oli rakennettu seitsemälle kummulle. Vrt. Carm. I, 2.
[8] Tässä sama kuin Diana, synnyttäjättärien suojelijattarena; muuten käytetään tätä nimeä Junosta, joka oli avioliittojen ja synnyttäjättärien varsinainen suojelijatar. Vrt. Carm. I, 7; II, 1.
[9] Nim. Roman.
[10] S.o. Valottareksi. Valotar on sekä Dianan että Junon liikanimi, jotka kumpikin auttoivat synnytystuskissa ja saattoivat sikiöt onnellisesti maailmaan.
[11] Genitalis on Dianan liikanimi, joka hänellä oli synnynnän suojelijattarena.
[12] S.o. sikiötä, lasta.
[13] S.o. senaattorien.
[14] Runoilija tarkoittaa "Lex Julia de maritandis ordinibus" ("Lex marita"), jonka mukaan oli sakko naimattomuudesta, mutta palkinto taas siitä avioliitosta, josta syntyi runsaasti lapsia.
[15] Alkukielessä: "orbis", ympyrä; kiertokulku, ajanjakso.
[16] Alkukielessä: "referatque ludos", pro: "ludosque referat".
[17] Vrt. Carm. II, 3.
[18] Alkukielessä: "veraces cecinisse", aor. inf., todenmukaisesti julistatte j.n.e.
[19] Oikeastaan: säilyttää, pitää voimassa.
[20] Alkukielessä: "jam peractis", nim "bonis fatis", ennen elettyihin l. koettuihin hyviin vaiheisin.
[21] Maa, elättävänä jumalattarena.
[22] Vrt. Carm. I, 4; III, 2.
[23] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.
[24] Tässä sama kuin Diana. Vrt. Carm. I, 12. — Luna oli, tarun mukaan, Latonan tytär, Sol'in sisar.
[25] Tahi: "kaksisarvinen". Vrt. Carm. IV, 2.
[26] Trojan runoll. nimi, koska Ilios oli sen perustaja. Vrt. Carm. I, 15.
[27] Etruria, eräs Italian maakuntia, Tiberin länsipuolella, Tyrrhenian meren rannalla.
[28] S.o. jota Apollo oli käskenyt ("jussa ab Apolline").
[29] S.o. jättämään kotinsa, lähtemään kodistansa. Vrt. Carm. III, 23.
[30] S.o. Trojaa.
[31] Vrt. Carm. IV, 15.
[32] Alkukielessä: "sine fraude", pro: "sine damno", ilman vaaraa.
[33] S.o. muhkeamman kaupungin (nim. Roman), kuin Troja oli.
[34] Vrt. Carm. I, 2.
[35] S.o. Augustus, koska hän, kuten koko Juliain sukukin (gens Julia) polveutui Aeneaasta.
[36] Vrt. Carm. I, 2.
[37] Alkukielessä: "Albanas". pro: "Romanas", koska Alba (Alba-Longa) oli Roman emäkaupunki. Vrt. Carm. III, 23.
[38] Vrt. Carm. I, 19.
[39] Vrt. Carm. IV, 14.
[40] Luottamus, samoinkuin Rauha Kunnia, Kainous, Miehuus ja Ylellisyys ovat tässä personoittuina.
[41] Vrt. Carm. II, 16.
[42] S.o. niin totta kuin … niin totta. j.n.e.
[43] Yksi Roman seitsemästä kummusta, jolle Augustus rakensi Apollon temppelin.
[44] S.o. Roman. — Roma on nimittäin Latiumin, Tiberin ja Kampanian välisen Italian maakunnan pääkaupunki.
[45] S.o. juhlaan.
[46] Yksi Roman seitsemästä kukkulasta.
[47] Vrt. Carm. I, 21.
[48] "Quindecimviri" l. Viisitoistamiehet olivat Sibyllan pappeja, jotka säilyttivät ja selittelivät "Sibyllan kirjoja". Paitsi tätä tuli heidän pitää huolta myöskin Apollon palveluksesta; "ludi Apollinares" ja "ludi Seculares" olivat pääasiallisesti heidän toiminansa.
[49] S.o. nuorukaisten ylimalkaan.
Epoodit.
1 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.)
[1] Kun Maecenas aikoi ottaa osaa Augustuksen sotaretkeen Antoniusta ja Kleopatraa vastaan v. 31 e.Kr. — joka tuuma kuitenkin raukeni sikseen, kun Augustus asetti hänet poissa-olonsa ajaksi Roman sisällisen hallituksen etunenään s.o. "praefectus urbis" — lausuu Horatius paheksumisensa siitä, ett'ei hän voi seurata mukana, jota hän ei suinkaan tekisi mistään saaliinhimosta, vaan todellisesta ystävän rakkaudesta.
[2] Vrt. Carm. I, 37.
[3] Jommoisia sen ajan isommat sotalaivat olivat.
[4] Alkukielessä: "tuo", nim. "periculo" s.o. oman henkesi uhalla l. kaupalla.
[5] Alkukiel.: "quid nos?" nim. "agemus", plur. sing:n asemasta.
[6] Nim. kun olet kuollut.
[7] Alkukielessä: "jussi", nim. "a te", käskysi mukaan.
[8] Nim. sodan l. sotapalveluksen (militiae).
[9] Nim. sietää.
[10] Alkukielessä: "non molles", litotes, urhollisten.
[11] Vrt. Carm. I, 22.
[12] S.o. Hispanian.
[13] Nim. vaivaasi (tuum laborem).
[14] Nim. kuin läsnä-olevat (quam praesentes).
[15] Oikeastaan: niinkuin, kuten.
[16] Alkukielessä: "adsidens", istuen niiden luona s.o. vartioitsee.
[17] Alkukielessä: "relictis", dat., pelkäsi l. oli huolellinen yksinjätettyjen eduksi, jos hän on jättänyt heidät (rehua l. ruokaa hankkimaan lähdettyänsä).
[18] Alkukielessä: "militabitur bellum", nim. "a me", olen käyvä s.o. tahdon käydä tätä j.n.e.
[19] Alkukielessä: "nitantur", voimin ponnistella (esille l. eteenpäin) s.o. röyhiskellä (aurasta puh.).
[20] S.o. Koirantähden. Vrt. Carm. I, 17; III, 1.
[21] Lukania oli eräs Ala-Italian maakunta.
[22] Vrt. Carm. III, 16.
[23] Vrt. Carm. III, 29.
[24] Tässä tekaistu nimi, kreik. .
[25] Alkukielessä: "premam", pro: "defodiam", kaivasin, kätkisin maanpoveen.
[26] Alkukielessä: "nepos", praedikat., perillisenä, hekumoitsijana s.o. kuten hekumoitsija.
[27] Nim. huikentelevalla elämällä: pelissä j.n.e.
2 Laulu. (Koronkiskoja Alfiukselle.)
[1] Runoilija asettaa tässä erään ahnaan koronkiskojan, Alfiuksen, kehumaan maa-elämää, jonka palvelukseen hän kiireimmiten aikoo antautua; mutta hänen totuttu tapansa ja himonsa tukahuttavat kuitenkin hänen hyvän aikeensa ja hän jatkaa entistä koronkiskomistansa.
[2] Alkukielessä: "negotiis", kreik. πράγματα, kaupunki-, raha- ja kauppatoimet.
[3] Perinvanha, vanhin.
[4] Alkukielessä: "exercet", pro: "arat", muokkaa.
[5] S.o. sekä otosta että maksusta.
[6] Nim. taisteluun (ad pugnam).
[7] Vrt. Enniuksen säettä: "At tuba terribili sonitu taratantara dixit."
[8] Nim. Roman.
[9] Tarkoitetaan klienttejä, jotka tulivat aamusin herraansa tervehtimään ja seurasivat häntä torille.
[10] Alkukielessä: "maritat", naittaa; siitä: johdatella viiniköynnöksiä puiden ympärille.
[11] Alkukielessä: "mugientium", subst. käyt., oik.: mylviväin, nim. laumoja s.o. mylvien.
[12] S.o. varustelee puita tuoreilla oksilla, "ymppää".
[13] S.o. siivilöityn.
[14] S.o. vastustamaan voimattomia l. kykenemättömiä.
[15] Tässä personoittuna.
[16] Tässä tarkoitetaan "vainioilla" erittäinkin viinitarhoja.
[17] S.o. kypsillä.
[18] Tahi: kasvatettuja, viljeltyjä; vastakohtana villinä-kasvaneille (silvatica pira).
[19] Alkukielessä: "purpurae", dat., riipp. sanasta "certantem", purpuralle vertoja-vetävä.
[20] Kreik. Ρρίαπος, tarun mukaan, Dionysuksen ja Afroditen (toisen tarun mukaan: Adoniksen ja Khionen) poika, alkuansa siitosvoiman jumala; sittemmin puunhedelmäin, kasvitarhain ja viinamäkien jumala. Hänen kerrotaan syntyneen Lampsakuksessa, josta hänen palveluksensakin Italiaan levisi. Hänen kuvaansa pidettiin puutarhain kaunistuksena.
[21] Vrt. Carm. III, 29.
[22] Alkukielessä: "altis ripis", oik. abl. qual., korkeareunaiset s.o. korkeiden reunain välillä.
[23] Alkukielessä: "lymphis manantibus", porisevin l. juoksevin vesin.
[24] Nim. tuoma.
[25] Alkukielessä: "multa cane", kollekt., koiralaumallansa.
[26] Oikeastaan: molemmin puolin, nim. verkkoansa.
[27] Alkukielessä: "dolos", apposits. sanalle "retia", verkkonsa … paulan l. paulaksi, ansaksi.
[28] S.o. muuttolintua.
[29] Alkukielessä: "haec inter", pro: "inter haec", anastrofe, näiden ohella.
[30] Sabinilaisnaiset olivat tunnetut eteviksi taloudenhoitajattariksi.
[31] Alkukielessä: "perusta solibus", (pro: sole), auringon polttama, päivettynyt. — Apulialaiset olivat muuten tunnetut eteviksi maanviljelijöiksi.
[32] S.o. kuivia.
[33] Alkukielessä: "siccet", pro "mulgeat", lypsää.
[34] Alkukielessä: "et horna dulci vina promens dolio", tuoden esille tämänvuotista viiniä viehättävässä astiassa s.o. tuoden esille mietoa tämänvuotista viiniä astiasta.
[35] S.o. itsestänsä kasvaneista hedelmistä valmistettuja ruokalajeja.
[36] Vrt. Carm. II, 15.
[37] S.o. ruokasimpukat.
[38] Eräs tuntematon merikalan laji.
[39] Nim. skaareja.
[40] S.o. Tyrrhenian mereen.
[41] Tässä sama kuin Numidian, joka oli kuuluisa kanoistansa.
[42] S.o. Karian. ja Aeolin välinen Vähän-Asian maakunta, tunnettu mainioista pyistänsä.
[43] Terminus oli rajain ja rajamerkkien suojelija l. jumala. Hänen juhlaansa vietettiin vuosittain Helmikuun 23 p:nä lauluilla ja uhreilla Kapitoliumissa ja Roman kaupungin vanhalla rajalla ynnä hänelle pyhitetyssä lehdossa Via-Laurentinan varrella, Roman ulkopuolella,jossa hänelle lammas uhrattiin. Erityisen "rajajuhlan" viettivät maalaiset, myöskin lauluin ja uhrin.
[44] Nim. ruoalle.
[45] Vrt. Carm. III, 23.
[46] Vrt. Carm. IV, 11.
[47] S.o. kuukauden ensimmäisenä päivänä.
3 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.)
[1] Tässä laulussansa Horatius sadattelee ankarasti kynsilaukkaa, jota hän, luultavasti ollessansa vieraana Maecenaalla, ymmärtämättömyydessänsä oli sattunut syömään.
[2] S.o. murhannut isänsä.
[3] Alkukielessä: "edit", pro: "edat", vanha konjunkt.-muoto, syököön.
[4] Eräs myrkyllinen kasvi.
[5] Eräs loitsijatar, Horatiuksen vihollinen.
[6] Medea oli Kolkhiksen kuninkaan Aeeteen tytär, Absyrtuksen sisar, kuuluisa velhotar.
[7] Nim. Jasonia.
[8] Henkilöt, jotka Argo-nimisellä laivalla purjehtivat Asian Kolkhis-nimiseen maakuntaan kultataljaa noutamaan, kutsutaan Argonautoiksi.
[9] Nim. käärmeen verellä.
[10] Jason, Aesonin poika, Argonauttain päällikkö.
[11] Nim. härille (tauris), tottumattomaan.
[12] Tarun mukaan piti Jasonin, saadaksensa tuon kultataljan, valjastaa kaksi vaskisorkkaista ja tulikitaista härkää auran eteen, ja kyntää niillä neljän päivän kynnös, kylvää vakoihin lohikäärmeen hampaita, joista syntyi asevaruisia jättiläisiä, sekä surmata nämät.
[13] Tarun mukaan tahtoi Jason naida Korinthuksen kuninkaan Kreonin tyttären Kreusan, mutta Medea mustasukkaisuudesta antoi tälle myrkytetyn vaatteen, joka poltti hänet kuoliaaksi, tämän jälkeen Medea käärmevaljakoillansa pakeni Athenaan.
[14]S.o. Koirantähden l. Kanikulan (= Siriuksen).
[15] Alkukielessä: "siticulosae", janoinen, kuiva. Vrt. kreik. πολυδίψιοv Άργός.
[16] Apulia, Ala-Italian maakunta, Aufidus-joen varrella.
[17] Vrt. Carm. I, 3.
[18] S.o. äärimmäisellä.
4 Laulu. (Kohtuuttomasta kohoamisesta.)
[1] Horatius paheksuu tässä sitä tapaa, jolla moni kansalais-sotien aikana kohosi aina alimmasta orjanasemasta ylimpään ritarisäätyyn asti. Hän ei tosin omista tätä lauluansa nimenomaan kellekään yksityiselle, mutta varmuudella saatamme otaksua hänen tarkoittaneen joko erästä Vedius Rufusta, joka kohosi orjasta sota-överstiksi ja ritarisäätyyn, tahi Pompejuksen vapautettua orjaa (Pompeji libertus), Sextus Menasta,joka tämän suosikkina kohosi Sardinian hallitsijaksi sekä vihdoin, kun hän oli luopunut Pompejuksesta Oktavianuksen puolelle, taas tämän suosiossa ala-amiraaliksi ja ritarisäätyyn. — Laulun arvellaan tehdyn noin v. 38 e.Kr.
[2] Parhaimmat pamput valmistettiin Hispaniassa. Vrt. Carm. I, 29.
[3] S.o. sukuasi, eritt. orjansukuperää.
[4] Nim. Roman.
[5] Nämä tuomitsivat ja rankaisivat myöskin orjain rikoksia.
[6] Joka rankaistaessa julisti syyn, miksi se tapahtui, kansalle.
[7] Kaunis maisema Kampaniassa, kuulu oivasta viinistänsä.
[8] Sensori Appius Klaudiuksen Romasta Kapuaan rakentama tie, jota sittemmin jatkettiin Brundusiumiin asti.
[9] Nim. teaatterissa.
[10] Kansantribuuni L. Roscius Otho valmisti lain (lex theatralis), jonka mukaan teaatterin ensi penkeissä sai istua ainoastaan ritareja, joilla oli 400,000 sestertin omaisuus.
[11] Alkukielessä: "gravi pondere", abl. qual., raskaspainoista.
[12] V. 38 e.Kr. Pompejuksen laivasto oli miehitetty merirosvoilla ja orjilla.
5 Laulu. (Velhotar Kanidialle.)
[1] Runoilija paljastaa tässä erään tapauksen, joka jotenkin selvin värin kuvailee hänen aikakaudellansa vallitsevaa taika-uskoa. Hän antaa nimittäin muutaman Kanidia-nimisen velhottaren, kolmen muun samallaisen (Saganan, Vejan ja Folian) avulla valmistaa mitä kauhistavimmalla tavalla loitsujuomaa taika-yrteistä ynnä nälkään kuolleen pojan sydämestä ja maksasta, herättääksensä tällä lemmenliekkiä eräässä Varus-nimisessä miehessä. Kaikeksi kummastukseksensa Kanidia huomaa kuitenkin, ett'ei tämä näin monilla ja julmilla vehkeillä valmistettu "juoma" ole vaikuttanut niin mitään, joten hän on pakoitettu ryhtymään vieläkin inhoittavimpiin keinoihin uuden "lemmenjuoman" valmistamista varten. Suurempaa suuremmaksi käy hänen hämmästyksensä, kun yht'äkkiä tuo kuoleman saaliiksi määrätty poika alkaa mitä ankarimmin manailla hänen julmia murhaajattariansa.
[2] Alkukielessä: "fert", pro: "sibi vult", tahtoo s.o. merkitsee.
[3] Nim. akkain (mulierum).
[4] Vrt. Carm. S.
[5] Nim. Kanidiaa.
[6] Nim. sinulle (Kanidialle).
[7] S.o. praetexta l. päällysvaate, jonka paarteet olivat purpuralla kaunistetut ja jota Roman esivaltalaiset ja papit sekä vapasukuisten lapset käyttivät aina 17:ta ikävuoteensa asti.
[8] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.
[9] Nim. tuima, kiukkunen.
[10] S.o. praetexta ja bulla. — Viimeksi mainittu oli tavan. kullasta, sydämen tapaan tehty kupukka; tätä ylhäisten lapset kantoivat kaulassansa lailliseen ikään asti.
[11] Vrt. Carm. I, 18.
[12] Kostottarien tapaan. Vrt. Carm. I, 28.
[13] Vrt. Carm. II, 13.
[14] Koska luultiin ruumisten haudoilta otetut ainekset (esim. mullan, luiden, kivien, puiden y.m.) olevan erittäin tehokkaita vaikutusvoimassansa taikoja tehtäessä.
[15] Tämän hoettiin imevän veren lapsista.
[16] Jolkus, eräs Thessalian rantakaupunki, Argonauttain lähtöpaikka; tässä: Thessalia ylim., joka oli tunnettu taika-yrteistänsä.
[17] Hiberia, eräs Pontuksen maakuntia, lähellä Kaukasus-vuorta, nyk. Georgia, tunnettu mainioista taika-yrteistänsä.
[18] Avernus-järvi, Kuman Kampanjassa, myrkyllistä usvaa huokuva järvi. Tämän läheisyydessä kerrotaan olleen Sibyllan luolan ja erään salaisen paikan, josta luultiin päästävän Manalaan.
[19] Alkukielessä: "laboribus", riipp. sanasta "ingemens", työssä, puuhassa.
[20] S.o. pihassa (impluvium) romalaisen huonerakennuksen keskellä.
[21] Alkukielessä: "spectaculo", dat., riipp. "inemori" (ainoastaan tässä kohden esiintyvä sana), silmäillessänsä, (kuolla).
[22] Alkukielessä: "bis terque", kahdesti ja kolmesti s.o. useampia kertoja.
[23] Nim. kuopasta, johon hän nälkään kuolemaan haudattiin.
[24] Nim. vedessä.
[25] Alkukielessä: "interminato" (interminor), kielletty.
[26] Alkukielessä: "masculae libidinis", geut. qual., miehen himoilla varustettu, himoissa miesten tapainen.
[27] Ariminum, eräs etevä Umbrian merikaupunki, etelään Rubikosta.
[28] Neapolis, eräs Kampanjan merikaupunki, Kuman lahden rannalla.
[29] Etupäässä: Kuma, Baja, Puteoli, Nola ja Kapua.
[30] S.o. sormissansa olevia kynsiä.
[31] Alkukielessä: "non infideles", litotes, mitä uskollisimmat.
[32] S.o. Yö, personoittuna.
[33] Vrt. Carm. I, 12; III, 22.
[34] S.o. Varuksen.
[35] Subura oli eräs katu Romassa, Coelius- ja Eskvilinus-vuorten välillä, kulki läpi pohjaisen osan kaupunkia, jolla myös oli nimenä Subura. Tämä kaupunginosa oli Roman huonommin rakennettuja osia ja roistoväen pesäpaikka, muuten tunnettu vilkkaasta liikkeestänsä. Myöhemmin näkyy tämäkin osa puhdistuneen, koska kerrotaan siellä ylhäisiäkin perheitä (esim. Julius Caesarin) asuneen.
[36] Alkukielessä: "laborarint", potentsiaalissa: olisi valmistaneet.
[37] S.o. kolkhilaisen. Vrt. Ep. 3.
[38] S.o. Kreusan.
[39] Kreon oli Korinthuksen kuningas. Vrt. Ep. 3.
[40] S.o. myrkyllä (veneno).
[41] Ivallisesti sanottu.
[42] Marsilaiset olivat tunnetut mainioiksi loihtijoiksi. Vrt. Carm. I, 2.
[43] S.o. väkevämmän.
[44] Alkukielessä: "fastidienti", nim. "me", minua halveksivalle s.o. halveksijalleni.
[45] Nim. taivaan.
[46] Nim. akkoja.
[47] Vrt. Carm. I, 6, 16.
[48] S.o. manauksiin.
[49] Alkukielessä: "jussus", nim. "a vobis", tuomitsemananne.
[50] Nim. Kostottarien tapaan.
[51] Vrt. Carm. I, 4.
[52] Eskvilia, eräs Roman seitsemästä kukkulasta. Tämän juurella oli kenttä, jolle kuolemaan tuomittujen ruumiit heitettiin varisten, korppien y.m. lintujen revittäviksi.
6 Laulu. (Kassius Severukselle.)
[1] Laulu on kirjoitettu eräälle herjauskirjoitusten kyhääjälle (in calumniatorem), puhuja Kassius Severukselle, joka koiran tavoin haukuskeli kirjoituksissansa kehnompia, mutta arasteli taas mahtavampia henkilöjä. Horatius kehoittaa tätä käymään hänen (Horatiuksen) kimppuunsakin ja lupaa puolestansa korvata sen "samalla mitalla" monenkertaisesti.
[2] S.o. matkustajia.
[3] Alkukielessä: "si potes", jos voit. l. rohkenet s.o. mahdollisesti.
[4] Molossilaisten koirat olivat voimiltansa kuuluisat. Vrt. Carm. III, 16.
[5] S.o. spartalainen koira, joka voimiltansa ja valppaudeltansa oli mainio.
[6] Alkukielessä: "aure sublata", pystyssä l. hörössä korvin.
[7] Koiran haukunnan kuvaus.
[8] Erään Thebalaisen nimi.
[9] S.o. Arkhilokhus, jolle Lykambes oli luvannut tyttärensä vaimoksi, mutta myöhemmin peruuttanut lupauksensa, jonka vuoksi häntä sanotaan valapatoksi (infidus). Tämän johdosta Arkhilokhus jambeissansa kosti niin ankarasti häntä ja koko hänen perhettänsä, että Lykambes hirttäytyi häpeästä.
[10] S.o. Hipponax, kuuluisa jambien sepittäjä, kotoisin Efesuksesta, tunnettu pistävästä pilkkapuheliaisuudestansa. Tästä oli Bupalus, joka oli kuvanveistäjä, kotoisin Khioksesta, tehnyt pilkkakuvan ja se niin suuresti koski Hipponaxiin että hän suuntasi kaikki pilkkarunonsa häntä vastaan.
7 Laulu. (Roman kansalle.)
[1] Runoilija paheksuu kansalaissotaa ja varoittaa ryhtymästä enää mihinkään uuteen, koska todellakin oli peljättävissä Oktavianuksen ja Sextus Pompejuksen kesken sellaisen syntyvän v. 38 e.Kr. (luultavasti Monaan rikoksen y.m. tähden). — Samana vuonna on laulu nähtävästi tehty. Toiset kyllä arvelevat tämän tehdyn v. 40 e. Kr., jolloin Augustuksen ja Antoniuksen kuvapatsaat syöstiin kumoon, vieläpä itse Augustustakin paiskeltiin kivillä, mutta tähän arveluun ei näytä löytyvän kyllin päteviä syitä.
[2] Nim. aina Filippin tappelun ajoista.
[3] S.o. Romalais-vertä.
[4] Alkukielessä: "Neptuno", meren jumala, tässä: meri ylim.
[5] Karthago oli mahtava kauppakaupunki Afrikan pohjoisrannalla, Roman kilpailijatar maailmanvallasta.
[6] Vrt. Carm. IV, 14.
[7] Vrt. Ep. 4.
[8] Nim. Roma.
[9] Vrt. Carm. I, 2.
[10] Alkukielessä: "nisi in dispar feris", pro: "qui tantum in dispar genus feri sunt"; tekstissä on "dispar" subst. käyt.
[11] S.o. Kohtalo (Fatum.).
[12] S.o. kuolonkalpeus.
[13] Nim. Remuksen murhan johdosta, jonka Romulus teki.
[14] Alkukielessä: "sacer", pyhä, taivaan jumalille pyhitetty; onnettomuutta-tuottava, kostava.
8 Laulu. (Hekumalliselle akalle.)
[1] Tässä laulussa Horatius kuvailee mitä synkimmin värin erästä vanhaa haureellista akkaa, joka nähtävästi luulotteli vielä vanhanakin olevansa kaunis ja rakastelijain hyvässä suosiossa.
[2] Alkukielessä: "rogare te", inf. interrog., kysytkö l. tahdotko kysyä.
[3] S.o. miksi en ole mieleesi.
[4] Ivaa (ironiaa).
[5] Alkukielessä: "mammae putres", niukeat l. lahastuneet nisät.
[6] Romalaiset kuljettivat esi-isäinsä vahakuvia ruumissaattojensa etunenässä.
[7] Alkukielessä: "baccis", pro: "margaritis", helmin, simpukanjyvin.
[8] S.o. Zenon tietoviisauteen kuuluvat kirjat. — Tätä lahkoa kutsutaan stoalaiseksi siitä, että Zeno opetti oppiansa Athenan pylväskäytävissä (stoa).
[9] Alkukielessä: "amant", rakastavat l. mielellänsä s.o. tavallisesti viruvat.
[10] Hän asetti niitä siihen nähtäviksi.
[11] Alkukielessä: "superbo", pro: "fastidienti", haluttomasta, vastenmielisestä.
9 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.)
[1] Ylistyslaulu Aktiumin luona saadusta voitosta Syyskuun 2 p:nä 31 e.Kr. Tämän johdosta Horatius kehoittaa ystäväänsä Maecenasta juhlailemaan kanssansa, mutta samalla paheksuu Antoniuksen ja Kleopatran rakkaussuhteita ja niiden ikäviä seurauksia ja vihdoin, ikäänkuin hän jo viettäisi toivomaansa juhlaa, käskee tuoda käsille useammanlaatuisia viinejä.
[2] Nim. Maecenaan. Vrt. Carm. III, 29.
[3] Alkukielessä: "repostum", synkopeerattu muoto, säilytettyä.
[4] Vrt. Carm. I, 20.
[5] Nim. voiton suosijana. Vrt. Carm. I, 2, 15.
[6] S.o. sotaiseen tapaan.
[7] Alkukielessä: "barbarum", s.o. frygialais- l. iloisempaan tapaan.
[8] Nim. Sex. Pompejuksen voittamisen johdosta Syyskuun 2 p. v. 36 e.Kr.
[9] S.o. Sex. Pompejuksen, joka itse kutsui itseänsä siksi, koska hänellä oli aina ennen ollut onni merellä.
[10] Nim. Messinan salmesta.
[11] Nim. Romaa.
[12] Vrt. Carm. III, 14.
[13] S.o. Sex. Pompejus.
[14] S.o. Kleopatran. Vrt. Carm. I, 37.
[15] Alkukielessä: "vallum", kollekt., saarrosaineksia.
[16] S.o. vanhoja kuohilaita (eunukkeja), jotka olivat Kleopatran neuvonantajina.
[17] S.o. jonkunlaisia verkkoja, joita Egyptiläiset käyttivät varjoamaan vuoteitansa hyttösiltä.
[18] Vrt. Carm. IV, 14.
[19] Nim. voittojuhlanpitäjän l. triumfatorin.
[20] Nim. ikeellä.
[21] Vv. 111-106 välillä, jonka Marius, Sullan keinottelun avulla, lopetti tuoden suuressa juhlasaatossa (triumfissa) Jugurthan Romaan, jossa hän tapettiin nälkään.
[22] Publius Kornelius Scipio Afrikanus Minor Numantinus, joka ratkaisevasti voitti Karthagolaiset Zaman tappelussa v. 202 e.Kr.
[23] Vrt. Ep. 7.
[24] Nim. Antonius.
[25] Vrt. Carm. III, 27.
[26] Vrt. Carm. I, 28.
[27] Vrt. Carm. I, 22.
[28] Vrt. Carm. III, 19.
10 Laulu. (Runoilija Maeviukselle.)
[1] Horatius toivottaa vihamiehellensä Maeviukselle onnetonta merimatkaa. — Maevius oli myöskin runoilija, ehkä kehnompi kuin Horatius, Vergilius y.m. aikakautensa runoilijat.
[2] Alkukielessä: "mala alite", pahan ennuslinnun ohella s.o. onnettomana aikana.
[3] Vrt. Carm. II, 14.
[4] Vrt. Carm. II, 16.
[5] Vrt. Carm. I, 3.
[6] Vrt. Carm. I, 28.
[7] Vrt. Carm. I, 6, 12.
[8] Vrt. Carm. S.
[9] Ajax, Oileuksen poika, Lokris-maakunnasta. Athene oli vihastunut häneen siitä, että hän oli riistänyt Athenen temppelistä Kassandran, joka Trojan kukistuessa oli sinne paennut; kostaaksensa tämän häväistyksen, ajeli Athene Ajaxin laivaston haaksirikkoon Kafareus-niemen (Euboean) luona ja iski itse Ajaxin kuoliaaksi salamallansa.
[10] Nim. lihavalla ruumiillasi (Maeviuksen).
[11] S.o. ruokit.
[12] S.o. merilintuja ylim.
[13] Tässä personoittuina. — Merikulkua suojelevina voimina palveltiin Myrskyjä. Niillä oli Romassa Porta-Kapenan läheisyydessä oma temppelinsä, jonka Lucius Kornelius Scipio oli rakentanut.
11 Laulu. (Pettiukselle.)
[1] Horatius valittaa tässä eräälle Pettius-nimiselle ystävällensä, jota emme tarkemmin tunne, Lemmettären mahtavia kahleita, jotka tavan-takaa kietovat häntä.
[2] Alkukielessä: "juvat", pro: "delectat", huvittaa.
[3] Alkukielessä: "versiculos", dem. sanasta "versus", värsysiä.
[4] Alkukielessä: "expetit", pro: "eligit", on valinnut.
[5] Eräs Horatiuksen entinen lemmittyinen.
[6] Oikeastaan: "onnettomuus".
[7] S.o. miten ihmiset ovat minusta puhelleet l. lorisseet.
[8] Alkukielessä: "latere", pro: "pectore", sydämen.
[9] Tahi: rikkautta, rahaa.
[10] S.o. Bakkhus.
[11] Oikeastaan: (rakkaudesta) palavan j.n.e.; s.o. kun viini oli tehnyt minut avosydämiseksi puhumaan salaisuuksiani.
[12] Nim. huokauksen ja valituksen.
[13] Nim. siitä, että täytyy väistyä mahtavampain (rikkaimpain) kilpakosijain tieltä.
[14] Nim. varallisuudessa etevämpien, muissa suhteissa kehnompien. — Ajatus on seuraava: silloin lakkaan minä kilpailemasta j.n.e.
[15] Alkukielessä: "palam", (te), pro: "coram", silmäisi nähden, korvaisi kuullen.
[16] Alkukielessä: "jussus" nim. "a te", käskemänäsi.
[17] Eikä Inakhian luokse.
[18] Eräs kaunis poika.
[19] Alkukielessä: "unde", pro: "a quo" (Lysisco), hänestäpä.
[20] Alkukielessä: "renodantis comam", irroittaa solmusta kiharansa, antaa niiden liehua.
12 Laulu. (Hekumalliselle akalle.)
[1] Horatius sadattelee tässä erästä vanhaa haureellista akkaa, joka kiusailee häntä sokeilla lemmenvehkeillä; kuvailee mitä inhoittavimmin hänen riettauttansa ja himojansa.
[2] Oik.: mitä tahdot itsellesi s.o. mitä tarkoitat.
[3] Alkukielessä: "barris" (abl.), elehvanteille, ylim. luontokappaleille.
[4] Alkukielessä: "unus", komp. vahvikkeena.
[5] S.o. polyypin hajuko.
[6] S.o. pukin haju.
[7] Kasvojen kaunistelu-aineena, samoin kuin krokotiilin lantakin.
[8] Vrt. Ep. 11.
[9] Palvelijattaren nimi.
[10] Eräs lemmittyinen.
[11] Vrt. Carm. III, 29.
[12] Alkukielessä: "nempe", kuitenkin l. tietysti (nim. sinua varten).
13 Laulu. (Ystäville.)
[1] Eräänä myrskyisänä talvipäivänä Horatius kehoittaa ystäviänsä luopumaan kaikista huolista sekä, vanhan kuuluisan Kentaurin neuvon mukaan, hakemaan huvitustansa viinin- ja soiton nautinnoissa.
[2] S.o. pohjaisesta päin.
[3] Alkukielessä: "amici", pro: "sodales", toverit.
[4] Vrt. Carm. III, 21.
[5] Vrt. Carm. II, 12.
[6] S.o. Merkuriuksen. — Hänen hoetaan syntyneen eräällä Kyllene-nimisellä vuorella Arkadiassa ja tästä vuoresta on hän perinyt Kyllenius-nimen.
[7] S.o. Khiron (Χειρων). Vrt. Carm. III, 7.
[8] S.o. Akhilleelle. Vrt. Carm. I, 8; II, 16.
[9] Assarakus oli Frygian kuningas, Tros-nimisen kuninkaan poika, Ankhiseen iso-isä, Ganymedeen ja Iloksen veli.
[10] Skamandrus, eräs Trojan jokia.
[11] Simois, eräs Skamandruksen syrjäjoki, juoksee läpi Trojan metsäseudun.
[12] Alkukielessä: "certo subtemine", abl. qual., varmasti kehräävät.
[13] Vrt. Carm. II, 3.
[14] S.o. Thetis, eräs merenjumalatar, Nereuksen ja Doriksen tytär, Peleuksen puoliso Akhilleen äiti.
[15] Nim. Trojan tienoilla.
[16] Oikeastaan: rumentavan, ilkeän s.o. "kalvavan" (murheesta puh.).
14 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.)
[1] Tässä Horatius pahistelee itseänsä siitä, ett'ei hän vielä ole voinut lopettaa "ennen alkamaansa", tekeillä-olevaa jambikokoelmaa ja sanoo siihen olevan syynä rakastumisensa Fryneen.
[2] Alkukielessä: "imis sensibus", pro: "imo corde", sisimpään sydämeen.
[3] Vrt. Carm. IV, 7.
[4] Alkukielessä: "candide", kirkas, jalo.
[5] Alkukielessä: "carmen", kollekt., laulukokoelma.
[6] Samos, eräs saari lähellä Vähän-Asian rantaa, samannimisine pääkaupunkeinensa.
[7] Hän oli Anakreonin lemmittyinen (poika).
[8] Vrt. Carm. I, 17.
[9] Vrt. Carm. IV, 9.
[10] Vrt. Carm. S.
[11] Hän oli Horatiuksen lemmittyinen (tyttö).
15 Laulu. (Neaeralle.)
[1] Runoilija vaikeroitsee lemmittyisensä Neaeran uskottomuutta, mutta lohduttaa itseänsä sillä, että vielä kerran on tuleva aika, jolloin Neaera vaikeroitsee; silloin hän taas nauraa.
[2] Alkukielessä: "laesura", joka tahtoi loukata, oli valmis loukkaamaan.
[3] Alkukielessä: "in verba jurabas mea", vannoit sanoihini s.o. vannoit minulle.
[4] Vrt. Carm. I, 28.
[5] S.o. talvella mertä.
[6] Vrt. Carm. I, 2, 21.
[7] Runoilija kehaisee tässä itseänsä.
[8] Alkukielessä: "parem", omaa kaltaistansa, joka sopii hänelle.
[9] Alkukielessä: "nec offensae formae" etc., kaunottareen, joka kerran on joutunut hänen vihansa-alaiseksi, joka on ollut suuttumisensa aiheena.
[10] Paktolus, eräs joki Lydiassa, joka kuljetti runsaasti kultahiekkaa mukanansa.
[11] S.o. Pythagoraan filosofia. Vrt. Carm. I, 28.
[12] Vrt. Carm. I, 15.
[13] S.o. toista kohtaan.
16 Laulu. (Roman kansalle.)
[1] Horatius paheksuu sitä epäjärjestystä ja levottomuutta, jonka kansalaissota on tuottanut Roman valtioon, kehoittaa Romalaisia jättämään pääkaupunkinsa ja etsimään parempia olopaikkoja (Kanarian saaristossa). — Laulu on nähtävästi tehty Perusian sodan (Jouluk. v. 41 — Huhtik. v. 40 e.Kr.) syttymisen johdosta, joka uudisti kansalaissotien riehuntaa.
[2] Nim. Mariuksen ja Sullan ajoista l. v. 88 e.Kr., jolloin ensimmäinen kansalaissota alkoi.
[3] Nim. Marsilais- l. liittolais-sodassa (vv. 90-88 e.Kr.). Vrt. Carm. I, 2; Ep. 5.
[4] Porsena oli Etrurian kuningas, jonka Roman viimeinen karkoitettu kuningas, Tarkvinius, saadaksensa valtansa takaisin, yllytti Romaa vastaan. Tässä sodassa saivat ikuisen maineen Horatius Kokles, Mucius Scaevola ja neitsyt Kloelia.
[5] Kampanjan pääkaupunki. — Samnitilaissodassa ja erittäinkin Kannan tappelun jälkeen v. 216 e.Kr. kilpaileva.
[6] Nim. Roman kanssa.
[7] Nim. orjain ja gladiatoorein sodassa (vv. 73-71 e.Kr.), jonka johtaja hän oli.
[8] Allobrogit, eräs kansakunta Gallia-Narbonensiksessa, jotka Caesar kukisti.
[9] Vrt. Carm. IV, 5. — Tässä tarkoitetaan Kimbrejä ja Teutoneja.
[10] Vrt. Carm. II, 12.
[11] Nim. kuten ennen Roman perustamistakin.
[12] S.o. Romuluksen. Vrt. Carm. I, 2; III, 3.
[13] Nim. seur.: kuin mennä, mihintahansa j.n.e.
[14] Focaea (Φώκαια), pohjaisin Vähän-Asian jonialaisista kaupungeista, kuuluisa kaupastansa. — Kun Kyruksen sotapäällikkö Harpagus v. 534 e.Kr. piiritti tämän kaupungin, lähtivät kaupungin asukkaat, tehtyänsä valan, ett'eivät ikinä palaisi takaisin, hakemaan itsellensä uutta isänmaata (Korsikaan ja Marseilleen).
[15] Vrt. Carm. I, 28.
[16] Vrt. Carm. I, 1.
[17] Alkukielessä: "in haec", pro: "in haec verba", "näin".
[18] Nyk. Po-joki.
[19] Vrt. Carm. IV, 2.
[20] Eräs suuri, halki Italian juokseva vuoriselänne.
[21] S.o. olla siitostoimissa hirven kanssa.
[22] S.o. pukin pitää tulla sileäksi kuin kala ja oleskella, kalan lailla, vedessä.
[23] Vrt. Carm. S.
[24] Vrt. Carm. I, 3.
[25] S.o. Kanarian saaria.
[26] S.o. omin tahdoin.
[27] Vrt. Carm. II, 16.
[28] Nim. sadetta ja poutaa.
[29] S.o. Jason Argonautteinensa. Vrt. Ep. 3.
[30] S.o. Medea. Vrt. Ep. 3.
[31] S.o. kauppamiehet, koska Sidon, Foinikian vanha pääkaupunki, oli kuuluisa mainosta kaupastansa.
[32] Vrt. Carm. I, 6.
[33] Vrt. Carm. I, 2, 15.
[34] Nim. rautakaudesta.
17 Laulu. (Kanidialle.)
[1] Horatius teeskentelee masentuneensa Kanidian mahtavista loitsimisista ja on pyytävänänsä häneltä armoa; Kanidia taas, joka on vastaavanansa tähän, ei näytä taipuvan hänen rukouksiinsa, vaan uhkaa hänelle yhä kostoa siitä, että hän oli tämän mainion loitsijattaren tehnyt suuren pilkan- ja naurunalaiseksi koko kaupungissa.
[2] Alkukielessä "do manus", annan käteni s.o. tunnustan itseni voitetuksi, peräydyn.
[3] Proserpina, Jupiterin ja Cereen tytär, Pluton puoliso. Vrt. Carm. I, 4, 28.
[4] Vrt. Carm. I, 12; III, 22.
[5] Vrt. Ep. 3, 5.
[6] S.o. pane se (taikapyörä) käymään vastaiseen suuntaan, vapauta minut loitsimisistasi.
[7] S.o. Akhillesta, Thetiksen poikaa.
[8] Telefus oli Mysian kuningas, Herkuleen ja Augen poika, jonka Akhilles haavoitti, mutta tämän rukouksista heltyneenä paransi jälleen.
[9] Mysian asukkaat Vähässä-Asiassa, tunnetut mainioiksi joutsimiehiksi.
[10] Vrt. Carm. S.
[11] Vrt. Carm. II, 4.
[12] Vrt. Carm. I, 8; II, 16.
[13] Vrt. Carm. I, 17.
[14] Vrt. Carm. I, 6.
[15] Kun Odysseus harharetkillänsä joutui Kirken luo, muutti tämä hänen toverinsa sioiksi (Odysseus itse vältti vaaran Hermeen avulla); Hermeen ja Odysseuksen neuvokkaisuudesta täytyi Kirken kuitenkin muuttaa heidät ihmisiksi jälleen ja silloin tulivat he — paljoa nuoremmiksi ja kauneimmaksi, kuin ennen olivat olleet.
[16] Nim. ihmisen, sianröhkimisen vastakohtana.
[17] Alkukielessä: "notus honor", pro: "pristinae formae humanae pulchritudo".
[18] Nim. minulta.
[19] S.o. hajuvoiteistasi.
[20] Nim. ennen.
[21] S.o. sabinilaiset, koska tämän maan asukkaat olivat tunnetut maailman mainioiksi noidiksi.
[22] Vrt. Carm. I, 2; Ep. 5.
[23] Enemmin.
[24] Nessus, eräs Kentauri, jonka Herkules ampui kuoliaaksi, kun tämä yritti tehdä väkivaltaa Deianeiralle.
[25] Vrt. Carm. I, 3.
[26] S.o. sicilialainen.
[27] Aetna (Etna), eräs suuri tulivuori Sicilian itärannalla, jonka sisuksessa, tarun mukaan, Vulkanuksen ja Kyklopsien paja oli.
[28] Vrt. Carm. II, 13.
[29] Alkukielessä: "cum fide", uskollisuudella, uskollisesti.
[30] S.o. Pollux. Vrt. Carm. I, 3.
[31] S.o. vaivata kuolleita loitsumisillasi. — Muuten toimitettiin, vanhan ajan tavan mukaan, kuolleelle yhdeksäntenä päivänä hautaamisen jälkeen tavanmukainen uhri.
[32] Tarkemmin tuntematon henkilö.
[33] S.o. lapsivuoteelta.
[34] Vrt. Carm. I, 5; III, 28.
[35] Kotytto, alkup. Thrakiassa, sittemmin Athenassa, Korinthuksessa ja Romassakin erittäin irstailla menoilla palveltu jumalatar.
[36] Vrt. Carm. I, 2.
[37] S.o. Eskvilinus-kukkula Romassa, köyhäin ja orjain hautausmaa, pahantekijäin teloituspaikka.
[38] Nim. saadakseni oppia heidän taikakeinojansa.
[39] Vrt. Carm. III, 19.
[40] Vrt. Carm. I, 6, 28.
[41] Vrt. Carm. I, 3, 16.
[42] Vrt. Carm. II, 14.
[43] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.
[44] Vrt. Carm. I, 16.
[45] Nim. ruumiit.
[46] Alkukielessä: "in te", pro: "adversus te", sinua vastaan, sinuun.