[6] Vanhempina aikoina kattoliistat maalattiin, mutta myöhemmin koristeltiin kullalla ja norsunluulla.
[7] S.o. esi-isiltä peritty.
[8] Romalaiset käyttivät hopeista suolakuppia, jonka orjat pitivät kirkkaana.
[9] Alkukielessä: "brevi aevo". lyhyellä aikaa s.o. lyhyen ajan varaksi.
[10] S.o. kaakkotuuli.
[11] Kohtalo oli Akhilleelle määrännyt joko lyhyen ja mainehikkaan tahi pitkän ja maineettoman elämän.
[12] Vrt. Carm. I, 28.
[13] Valjakoiksi käytettiin tavall. tammoja.
[14] Vrt. Carm. I, 3.
[15] S.o. Runotar, Laulutar; runo, laulu.
17 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.)
[1] Horatius onnittelee ystäväänsä Maecenasta, joka melkeen samaan aikaan, kuin Horatiuskin puuniskusta, oli ollut hengenvaarassa (hengen sairaana?), vaan sittemmin onnellisesti pelastunut siitä; sekä rohkaisee häntä vanhan tapansa mukaan jälleen käyttämään hyväksensä kaikkea, mitä Onnetar tarjoaa, aina eteenkinpäin luvaten olla hänen todellinen ystävänsä sekä elämän että kuoleman vaiheissa.
[2] Maecenas oli koko loppupuolen elämäänsä ollut kivullainen, kentiesi hänen ylellisen elämänsä seurauksista; hän luultavasti aina vähän väliä valitteli tuskiansa runoilijalle.
[3] Alkukielessä: "maturior vis", kypsyneempi voima, ennenaikainen kuolontapaus.
[4] Tarkoittaa heidän hyvin läheistä ystävyyttänsä. Vrt. Carm. I, 3.
[5] Alkukielessä: "nec carus aeque" (nim. "atque nunc sum"), "nec superstes integer", en enää olisi samanarvoinen (nim. kuin nyt olen), enkä jälkeesi jääneenä (s.o. aivan) kokonainenkaan.
[6] Vergiliuksen mukaan Khimaera oli Manalan portilla. Vrt. Carm. I, 27.
[7] Gyges oli eräs jättiläinen.
[8] S.o. Oikeus, kreikk. Δίκη, Zeuksen ja Themiksen tytär, Parkain sisar.
[9] Vrt. Carm. II, 3.
[10] Nim. syntyessäni, syntymähetkelläni.
[11] S.o. tähtisikerö Vaaka.
[12] S.o. tähtisikerö Skorpiooni.
[13] Vanhain luulon mukaan riippui ihmisen onnellisuus siitä, minkä tähden kiiluttaessa hän sattui syntymään. Senvuoksi jakoivat he tähdet kahteen osaan, nim. onnea-ennustaviin, joihin kuuluivat: Libra, Jupiter, Venus, Luna y.m. ja onnettomuutta-ennustaviin taas: Skorpios, Kaprikornus, Saturnus, Mars y.m.
[14] S.o. Kauriin tähtisikerö. Vanhain luulon mukaan tämä tähti tuotti raju-ilmoja, hallitusmullistuksia y.m.
[15] Tässä: tähti. Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.
[16] Tässä: tähti. — Runoilija on nähtävästi koko tällä lauselmalla tahtonut ilmaista, että Jupiter oli sattunut juuri Maan ja Saturnuksen välille, joten Saturnus peittyi kokonaan Jupiterin varjoon. Vrt. Carm. II, 12.
[17] S.o. Kohtalo, eritt. kuolonkohtalo.
[18] Vrt. Carm. I, 20.
[19] Vrt. Carm. II, 13.
[20] Vrt. Carm. I, 4, 17.
[21] S.o. runoilijain, jotka olivat Merkuriuksen suojeluksessa.
[22] Nim. Jupiterille tahi Menestykselle (Salus).
18 Laulu. (Ahnaalle.)
[1] Runoilija kehuu olevansa tyytyväinen omiin yksinkertaisiin elontapoihinsa pienellä Sabinilais-tilallansa; paheksuu taas muiden ylellisyyden- ja loistonhimoa, joka saattaa usein heidät vielä haudan partaallakin laittomuuksiin ja ajattelemattomiin tekoihin; lopuksi muistuttaa hän tämän elämän katoavaisuudesta ja kuoleman välttämättömyydestä.
[2] Vrt. Carm. II, 16.
[3] Nim. marmoripalkit. Vrt. Carm. II, 6.
[4] Afrikasta (Numidiasta) tuotiin kellertävää, punasuonista marmoria romalaisia rakennuksia varten.
[5] Vrt. Carm. I, 1.
[6] S.o. vapaasyntyiset.
[7] Lakonia, eräs maakunta Peloponnesuksella, jonka purpura, Tyruksen purpuraa lukuun ottamatta, oli parasta arvoltansa.
[8] Oikeastaan: hautaasi.
[9] S.o. täyttääksesi, laajentaaksesi merenrantaa rakennuksiasi varten.
[10] Baja (Bajae), Kampanian rannalla, lähellä Neapolia, vastapäätä Puteolia, Misenumin lahden läheisyydessä, jossa oli Roman laivaston satamapaikka; tunnettu terveellisestä ilmanalastansa, Romalaisten paras kylpypaikka. Juuri tämän ilmanalan ja ihanan aseman vuoksi ylhäiset Romalaiset rakennuttivat sinne itsellensä erinomaisen muhkeita palatseja, joten tästä pikkukaupungista oli syntymäisillänsä toinen Roma.
[11] Alkukielessä: "continente ripa", abl. abs., kun ranta on keskeymätön s.o. jos rannalle ei ole rakennettu.
[12] Alkukielessä: "satelles Orci", toiset luulevat tällä kohdalla tarkoitettavan Kerberusta (Manalan kolmipäistä koiraa), toiset taas Kharonia (Manalan lautturia). Vrt. Carm. I, 24; II, 3, 13.
[13] Vrt. Carm. I, 3, 16.
[14] Vrt. Carm. I, 28.
[15] S.o. Pelopsin. Vrt. Carm. I, 6.
19 Laulu. (Bakkhukselle.)
[1] Tässä laulussa, joka nähtävästi on mukailua eräästä kreikkalaisesta dithyrambista, ylistelee runoilija Bakkhuksen hyviä töitä ihmiskuntaa kohtaan; sitten esittelee Horatius hänen rankaistuksiansa vihollisia kohtaan ja vihdoin kuvailee hänen urhollisuuttansa ja rohkeuttansa.
[2] Vrt. Carm. I, 1, 7.
[3] S.o. yksinäisillä paikoilla, joissa Bakkhus mielellänsä oleskeli.
[4] Vrt. Carm. I, 1
[5] Vrt. Carm. I, 1.
[6] Eräs laji Bakkhatinnain riemuhuutoja.
[7] Vrt. Carm. I, 12.
[8] S.o. Bakkhatinnain sauva, jonka ympärille oli kierretty muratinvarsia ja viiniköynnöksiä.
[9] S.o. Bakkhatinnoista, jotka riehuen viettivät Bakkhuksen juhlaa.
[10] Jumalain sallimuksesta vuoti Bakkhuksen juhlaa viettäville viiniä, maitoa ja hunajaa, vaikka niistä muuten olisi kuinkakin puute ollut.
[11] Pentheus oli Kadmuksen kylvämistä käärmeenhampaista syntyneen Ekhionin ja Kadmuksen tyttären Agaven poika, Theban kuningas, joka pilkkasi Bakkhuksen palvelusta, ja sentähden hänen äitinsä sisarillensa repi hänet kappaleiksi Kithaeron-vuorella; hänen kotinsa hävitettiin perinpohjin.
[12] Lykurgus oli Thrakiassa asuvain Edonien kuningas, joka vastusteli Bakkhuksen palvelemisen leviämistä maassansa ja vainosi Bakkhuksen palvelijoita. Rankaistukseksi tästä tuli hän sokeaksi, vieläpä pian menetti henkensäkin.
[13] Tarun mukaan Orontes- ja Hysdaspes-joet tottelivat, kun niitä kosketti thyrsus-sauvalla.
[14] S.o. Indian meren, jonka Bakkhus, tarun mukaan, tyvensi.
[15] So. ilman vaaraa.
[16] Bistonidit olivat eräs kansakunta Thrakiassa, etelään Rhodopesta, kuulut Bakkhuksen palveluksestansa.
[17] Bakkhatinnat käyttivät kiharoissansa käärmeitä, jotka jumalan sallimuksesta heitä eivät vahingoittaneet.
[18] Gigaatit olivat Gaian ja Tartaruksen pojat, käärmejalkaiset jättiläiset, jotka Jupiter nuolillansa surmasi ja hautasi Aetnan alle.
[19] S.o. Jupiterin.
[20] Bakkhus muutti itsensä tässä taistelussa jalopeuraksi.
[21] Rhoetus oli eräs Gigas.
[22] Bakkhusta pidettiin hedelmällisyyden suojelijana ja kuvailtiin kultasarviseksi.
[23] Mm. kun Bakkhus meni Manalaan äitiänsä Semeleä hakemaan. Vrt. Carm. II, 13.
20 Laulu. (Cilnius Maecenaalle.)
[1] Horatius ilmaisee tässä laulussa ystävällensä Maecenaalle tuolla tavallisella, hienolla tavallansa ajatuksensa nimensä ja maineensa kuolemattomuudesta, jonka hän on runoillansa itsellensä saavuttava; pitää sentähden juhlalliset hautijaiset ynnä muut ikuisuuttamispuuhat, jotka mahdollisesti seuraavat hänen kuolemansa jälkeen, turhina ja kieltää ne kokonansa.
[2] Nim. runoilija ja joutsen.
[3] Vrt. Carm. I, 34.
[4] S.o. päältäni ja kaulaltani.
[5] S.o. joutseneksi.
[6] Vrt. Carm. I, 3.
[7] Vrt. Carm. II, 13.
[8] Vrt. Carm. I, 22.
[9] Pohjanpuoleisilla, pohjaisilla.
[10] Vrt. Carm. II, 13.
[11] Vrt. Carm. I, 35.
[12] S.o. Italian soturien.
[13] Vrt. Carm. II, 9.
[14] Vrt. Carm. I, 29.
[15] S.o. Rhonen.
[16] S.o. näennäisissä.
[17] Oikeastaan: haudan.
1 Laulu. (Ihmisten erilaisista riennoista.)
[1] Runoilija esittelee tässä laulussa Roman nuorisolle, että todellinen onnellisuus ei riipu rikkaudesta ja arvosta, vaan tyytyväisyydestä ja himojen hillitsemisestä.
[2] Nim. Runottarien palvelukseen.
[3] Oikeastaan: suosikaa kieliänne s.o. olkaa ääneti.
[4] Nim. Roman.
[5] Oikeastaan: laumainsa.
[6] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.
[7] Vrt. Carm. 11. 12.
[8] Tahi: "joka sai loistavan voiton Gigaateista." Vrt. Carm. 11,19. — Alkukielessä: "triumfus" s.o. voiton johdosta pidetty juhlaretki l. -kulkue, jossa voiton-saanut sotapäällikkö kulki valkealla hevosella ja vaunuilla, laakeriseppele päässä ja norsunluinen valtikka kädessä, halki Roman kaupungin Kapitoliumiin, sotaväen seuratessa "io triumphe"-huudoilla ja lauluilla.
[9] Oikeastaan: kulmakarvoillansa.
[10] S.o. puita tahi viiniköynnöksiä, joita Romalaiset istuttelivat riveihin, tavall. romal. viittosen (V) muotoon.
[11] Romalaiset toimittivat vaalinsa Marskentällä.
[12] Nim. viranhakija.
[13] Tässä: personoittuna, kreik. 'Ανάγκη.
[14] Tarkoittaa tuota kuuluisaa tarua "Damokles-miekasta". — Syrakusassa oli itsevaltijas, Dionysius nuorempi. Hänellä oli paljo imartelijoita, niiden joukossa myöskin Damokles. Tämä alituisesti ylisteli hänen onnellisuuttansa. Kyllästyneenä tähän, valmisti Dionysius kerran suuret pidot, joissa Damokles sai istua Dionysiuksen valta-istuimella, varustettuna kaikilla itsevaltiaan oikeuksilla. Pidoissa totteli häntä kaikki, jopa itse Dionysiuskin. Ne olivat erinomaisen hauskat ja Damokles näytti sangen onnelliselta. Mutta sattumalta joutui Damokles vilkaisemaan kattoon ja huomasi hämmästykseksensä hienossa rihmassa päänsä yläpuolella katossa riippuvan paljastetun, terävän miekan. Hän peljästyi ja syöksähti paikalla istuimelta alas. Silloin huomautti Dionysius hänelle, että itsevaltijaan asema on aina samallainen, yhtä vaarallinen, kuin hänen, istuessansa miekka päänsä yläpuolella riippumassa.
[15] Sicilialaiset atriat olivat tunnetut ylellisyydestänsä ja loistostansa.
[16] Tässä: ihanaa laaksoa ylim. Vrt. Carm. I, 7.
[17] Arkturus, samoinkuin Hoeduskin, kuuluivat onnettomuutta-ennustaviin tähtiin; näiden noustessa ja laskiessa tavall. myrskyilmat seurasivat. Vrt. Carm. 11, 17.
[18] Alkukielessä: "mendax", valheellinen; "fundus mendax", sellainen maatila, joka pettää omistajansa toiveet s.o. viljaa-, satoatuottamaton.
[19] S.o. sitä kuumuutta, joka seurasi Kanikulan (Koirantähden) nousua ja oli kasveille sangen turmiollinen.
[20] Näillä täytettiin mertä komeita rakennuksia varten.
[21] Nim. patoihin tarpeellisia.
[22] S.o. Pelko, personoittuna.
[23] Uhkaukset, personoittuina.
[24] Nim. laivaan.
[25] S.o. Huoli, personoittuna.
[26] Valkeaa, punasuonista marmoria tuotiin Synnadan marmorilouhoksesta Frygiasta, rakennustarpeiksi.
[27] Vrt. Carm. II, 12.
[28] Eräs hyvänhajuinen voide, jota tuotiin Indiasta, Syriasta ja Arabiasta. Tässä: "Achaemenium costum" s.o. Persian balsami.
[29] S.o. atriumia, jossa esi-isäin rintakuvat olivat; siellä myös perheenemäntä piikoinensa työskenteli ja vieraat vastaan otettiin.
2 Laulu. (Roman nuorisolle.)
[1] Runoilija ylistää tässä Roman nuorisolle esi-isäin muinaista sotakuntoa, hyviä tapoja ja pyhää jumalain kunnioittamista, jotka olivat juuri ne hyveet, joiden avulla Roman valtio oli saavuttanut mahtavuutensa, vaan jotka runoilijan aikoina olivat jääneet kovin takapajulle.
[2] Alkukielessä: "puer", poika; nuorukainen, asevelvollinen, joksi Romalainen tehtiin 17 v. iällä.
[3] Alkukielessä: "eques", ratsastaja, praedikatiivi.
[4] Vrt. Carm. I, 2.
[5] S.o. suurimmissa vaaroissa (in summis periculis).
[6] Nim. vihollisten.
[7] S.o. naima-ikäinen.
[8] Entisen ajan tavan mukaan katselivat vaimot ja lapset kaupunkein muureilta niiden edustalla tapahtuvia tappeluja.
[9] Alkukielessä: "agminum", tässä sama kuin "belli".
[10] Nim. jonkun ystävällisen, naapurikuninkaan poika.
[11] Vrt. Tyrtaeus (7, 1 ed. Bergk p. 308): Tεϑnάμεvai, γαρ καλόν εν προμάχοισι πεσόντα ανδρ´ άγαϑον, περί η πατρίδι μαρνάμενον; sekä meidän Kalevalamme säkeitä:
"Somap' on sotahan kuolla,Kaunis miekan kalskehesen."
[12] Koska nim. pakenevain polventaipeet ja selkä ovat vihollisiin päin käännettyinä.
[13] Kuvannoll. sanottu liktoorein vitsakimpuissa olevista kirveistä. Vrt. Carm. II, 16.
[14] Alkukielessä: "popularis aurae", kansanpuuskan l. suosion.
[15] Alkukielessä: "immeritis mori", litotes, pro: "dignis immortalitate".
[16] Vrt. Simonides (p. 398 ed. Schneidew): έστι καί αίγας ακίνδυνον γέρας.
[17] Oikeastaan: "salaisen Cereen" j.n.e. — Ceres oli Saturnuksen tytär, Jupiterin ja Pluton sisar, Proserpinan äiti, hedelmällisyyden ja maanviljelyksen jumalatar, jota kuvaeltiin unikukka käteen. Myöskin kätki hän vainajain sielut poveensa ja oli niin muodoin kuolleiden jumalatar. Muutamia vuosia kuningasten karkoittamisen jälkeen vihittiin hänelle temppeli Romassa. Suuri "Cerealia"-niminen juhla Huhtikuulla vietettiin sirkus-leikkinensä hänen kunniaksensa. Häntä palveltiin varsinkin Thessaliassa, Attikassa (Eleusiissa) ja Siciliassa. — Erään tarun mukaan ryösti Pluto hänen tyttärensä Proserpinan. Jupiterilta sai hän luvan lähteä Manalaan hakemaan tätä takaisin. Mutta Proserpina oli ennättänyt maistaa kranaatti-omenaa, joten asiasta ei enää tullut mitään. Silloin suostui Ceres siilien, että Proserpina tuli Pluton puolisoksi ja eli puolen vuotta Manalassa ja toisen puolen maailmassa. — Cereen "salainen palvelus" on jäte muinaisten Pelasgilaisten luonnonuskonnosta. Tätä oli kahta lajia, nim. Eleusiin "mysteriat" ja Athenan "tesmoforiat". Eleusiin juhlat taas olivat: suuret, joita vietettiin syksyllä yhdeksän päivää, ja pienet, joita vietettiin keväällä. Esimiehenä näissä oli aina näiden perustajan Eumolpuksen jälkeläinen, myöhemmin myös Athenan kuningas tahi toinen arkhontti, joka piti viran aina kuolemaansa asti. Juhlaa viettävät käyttivät purpuraviittaa ja päässänsä myrttiseppelettä. Toimituksina näissä juhlissa olivat: puhdistukset, sovitukset, uhrit, juhlasaatot, öiset kulut ja uutten jäsenten vihkimiset. Salaisoppiin kuuluivat etenkin syvälliset kysymykset jumalain ja ihmisten tilasta keskenänsä sekä sielun tilasta kuoleman jälkeen. Salaisopin jäseneksi pääsemisen välttämättömänä ehtona oli: puhtaus ja synnittömyys. Tesmoforiat, joita viettivät ainoastaan vaimot, kantaen käsivarsillansa vasuja, joissa oli vertauksellisia merkkejä yhteiskunta- ja perhe-elämästä sekä maanviljelyksestä, olivat Lokakuussa.
[18] S.o. jota ei ole kyllin kunnioitettu l. palveltu.
[19] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.
[20] Oikeastaan alkukielen mukaan: yhdistänyt l. liittänyt viattoman vialliseen.
3 Laulu. (Caesar Augustukselle.)
[1] Tässä laulussa Horatius esittelee rehellisyyden (justitia) ja kestäväisyyden (constantia) niiksi hyveiksi, jotka sekä yksityisille että koko Roman valtiolle ovat saattaneet kuolemattoman nimen jälkimaailmassa; sitävastoin petoksen ja horjuvaisuuden seurauksena esittelee hän Trojan kurjan perikadon. — Laulu on nähtävästi tehty jälkeen v. 27 e.Kr.
[2] S.o. raivo, vimma (furor).
[3] Vrt. Carm. II, 14.
[4] Vrt. Carm. II, 11.
[5] Nim. tämän hyveen (sc. constantia) avulla l. kautta.
[6] Vrt. Carm. I, 3.
[7] Vrt. Carm. I, 3.
[8] Alkukielessä: "arces igneas", tuliset s.o. tähtien valaisemat l. kiiluvat linnat. — Etelä-Hämeen kansan kielessä käytetään tämän käsitteen ilmaisemiseksi sanaa "tähtitarha".
[9] Alkukielessä: "quos inter", anastrofe, pro: "inter quos".
[10] Romalaisilla oli tapana ruokapöydässä sekä juomingeissa maata longallansa pöydän ääressä.
[11] Alkukielessä: "hac" (sc. arte); siis oikeastaan: tämän hyveen tähden ansioittuneena j.n.e.
[12] Vrt. Carm. I, 1, 7.
[13] Nim. taivaasen.
[14] Romuluksen nimi, jonka hän jumaloittuna sai; myöskin Augustusta kutsuttiin tällä nimellä, koska hän oli ikäänkuin Roman toinen perustaja.
[15] Vrt. Carm. I, 6.
[16] Vrt. Carm. I, 3.
[17] Vrt. Carm. I, 7; II, 1.
[18] Alkukielessä: "gratum", mieluista, mieluisat sanat s.o. myöntyen.
[19] S.o. Paris. Häntä sanotaan "turmiokkaaksi" (fatalis), koska Trojan oli Kohtalo (Fatum) määrännyt hävitettäväksi; "Riettaaksi", koska hän oli vietellyt Helenan ja "tuomariksi" (judex), koska hän Peleuksen ja Thetiin häävieraiden (jumalattarien) välisessä kultaomenan-riidassa oli tuomarina ja määräsi sen "kauneimmalle" (Venukselle), josta palkinnoksi sai Helenan. Vrt. Carm. I, 2.
[20] S.o. Helena.
[21] Tarun mukaan Poseidon ja Apollo rakensivat "sovitusta palkkiosta" Trojan muurit; mutta kun työ oli valmis, kielsi Laomedon palkkion heiltä ja ajoi uhkauksillansa jumalat kaupungista pois.
[22] S.o. Laomedon kansoinensa.
[23] Nim. rankaistusta saamaan, kostoa kärsimään.
[24] S.o. neitseelliselle.
[25] Vrt. Carm. I, 6, 12.
[26] S.o. Helenan.
[27] S.o. Paris.
[28] S.o. Kreikkalaisia.
[29] Oikeammin: jumalain eripuraisuuden kautta, koska toiset niistä olivat Akhivilaisten (Kreikkalaisten), toiset Trojalaisten puolella.
[30] S.o. Aeneaan jälkeisen, Romuluksen. Vrt. Carm. I, 2.
[31] S.o. Rhea Sylvia. Vrt. Carm. I, 2.
[32] Nim. Romuluksen.
[33] S.o. Jumalain (Olympoksen) asuntoihin. Vrt. Carm. I, 3.
[34] S.o. Romalaiset, jotka polveutuivat Troialaisista. Vrt. Carm. I, 2.
[35] Alkukielessä: "inultae", pro: "impunes", rankaisematta, ilman vaaraa.
[36] Vrt. Carm. I, 2.
[37] Nim. Roma.
[38] S.o. Välimeri.
[39] Niilinvirta Egyptissä.
[40] Nim. Roma.
[41] Alkukielessä: "irrepertum", löytämätöntä, keksimätöntä.
[42] Alkukielessä: "sic", siten; selitetty tarkemmin seuraavalla: "että maa sen kätkee" (cum terra celat).
[43] Alkukielessä: "pluvii rores", s.o. "imbres", vesisateet.
[44] Vrt. Carm. I, 1.
[45] Alkukielessä: "nimium pii" (nim. Trojaa kohtaan) s.o. liiaksi isänmaansa (Trojan) etua tarkoittaen.
[46] Augustuksella oli aikomus muuttaa valta-istuin Romasta Trojaan. Tämä tuuma ei näytä runoilijaa miellyttäneen ja sentähden hän asettaa tässä Junon suuhun nämät uhkaavat lauseet. Myöskin aikaisemmin oli Caesar ajatellut tehdä valtakunnan pääkaupungiksi joko Trojan tahi Alexandrian.
[47] Foebus oli Trojalaisten suojelusjumala. Vrt. ed.
[48] Juno oli Argoksen suojelusjumalatar.
[49] Nim. jotka voittaja oli surmannut.
[50] Vrt. Carm. I, 26.
4 Laulu. (Kalliopelle.)
[1] Tässä laulussa, jolla runoilijan tarkoitus oikeastaan on ylistää Augustuksen ansioita, vaikka hän tuolla hienolla, tunnetulla tavallansa sovittaa sen Runottareen, opettaa Horatius, että viisaus, ymmärtäväisyys ja sivistys ovat ihmisen onnellisuuden elinehtoja, mutta sitävastoin raakuus ja väkivalta saattavat hänet ennen pitkää perikadon partaalle.
[2] Vrt. Carm. I, 26.
[3] S.o. Olympoksesta, jossa Runottaret, Zeuksen tyttäret, asuskelivat.
[4] Nim. laulaa (dicere).
[5] Nim. Runottaren.
[6] Nim. luulen (videor).
[7] Runottaret oleskelivat tavall. lehdoissa, senvuoksi sanotaan niitä "pyhiksi".
[8] "Tarunomaisiksi" sanotaan kyyhkysiä sentähden, että niiden kerrotaan kantaneen Zeukselle ambrosiaa ja vieneen ensimmäistä elatusta Semiramiille, joka oli kuolemaan jätetty. — Runoilija näkyy tässä jälittelevän erästä tarua nuoresta Pindaruksesta, jonka huulia mehiläisten kerrotaan medellä kostutelleen, kun hän jollakin matkallansa oli nukahtanut taivasalle.
[9] Vultur, eräs vuori Apulian ja Lukanian rajalla, etelään Venusiasta.
[10] Akherontia, Bantia ja Forentum, kaupunkeja Venusian läheisyydessä, Vulturin juurella.
[11] Alkukielessä: "non sine dis", litotes (= cum dis), ei ilman jumalia s.o. jumalain avulla.
[12] S.o. teidän lemmikkinänne.
[13] Vrt. Carm. II, 16.
[14] Praeneste, perinvanha Latiumin kaupunki, kaakkoon Romasta. Sen terveellisen ilmanalan vuoksi ylhäiset Romalaiset viettivät siellä kesä-aikaansa.
[15] Vrt. Carm. I, 7, 18.
[16] Nim. niin menen niihin. Vrt. Carm. II, 18.
[17] Filippi, eräs Makedonian kaupunki.
[18] Palinurus, eräs Lukanian niemi, joka sai nimensä Aeneaan perämiehestä, joka sen edustalla joutui haaksirikkoon ja hukkui.
[19] Nim. "Bosporus Thracius".
[20] S.o. Syrian. Vrt. Carm. I, 31.
[21] Konkanilaiset, eräs kantabrialainen kansakunta Hispaniassa.
[22] Vrt. Carm. II, 9.
[23] S.o. Tanais- l. Don-joella.
[24] Augustus käytti joutohetkensä tavallisesti runokirjallisuuden lukemiseen, vieläpä itsekin runoili. Vrt. Carm. I, 26.
[25] Titan oli Uranoksen (taivaan) ja Gaian (maan) poika, Saturnuksen vanhempi veli, josta syntyi Titanein suku, kuusi luvultansa; nämä riitelivät Jupiterilta taivaan hallintoa, vaan tämä ukonnuolella paiskasi heidät Tartarukseen.
[26] Nim. Jupiter.
[27] S.o. Manalaa (Tartarusta).
[28] S.o. Gigaatit. Vrt. Carm. II, 19.
[29] Nim. Otos ja Efialtos, Aloeuksen (Neptunuksen) ja Ifimedeian pojat. Yhdeksännellä ikävuodellansa hyökkäsivät he Olymposta vastaan, vangitsivat Marsin, joka vastusti heitä; Apollo heidät vihdoin lannisti.
[30] Pelion, eräs Thessalian vuori.
[31] Vrt. Carm. I, 3.
[32] Tyfoeus oli Tartaruksen ja Gaian poika, hirveä jättiläinen, jolla oli sata lohikäärmeenmuotoista, tultasuitsevaa päätä ja hirveä ääni. Hän oli niin suuri, että päällänsä kosketteli pilviä ja sylellänsä ulottui idästä länteen. Hän tahtoi anastaa itsellensä vallan jumalain ja ihmisten suhteen, mutta Jupiter surmasi ja hautasi hänet Aetnan alle jonka puhkeamiseen hänen luultiin vaikuttavan.
[33] Mimas oli eräs Kentauri.
[34] Porfyrion oli Uranoksen ja Gaian poika, jättiläinen, jonka Herkules Gigaati-taistelussa surmasi.
[35] Vrt. Carm. II, 19.
[36] Enkeladus oli eräs Gigas, jonka niskalle Minerva taistelussa paiskasi Sicilian.
[37] Vrt. Carm. I, 6, 12.
[38] Vulkanus oli Jupiterin ja Junon poika, Venuksen puoliso, tulenjumala ja metallinvalmistustaidon keksijä. Pajoinansa käytti hän tulivuoria, erittäinkin Aetnaa, ja apulaisinansa Kyklops-jättiläisiä. Hänen kunniaksensa vietettiin "Vulcanalia"-niminen juhla Elokuussa.
[39] Vrt. Carm. I, 7; II, 1.
[40] Kastilia, kuulu lähde Parnasos-vuoren juurella.
[41] Lykia, eräs Vähän-Asian maakunta, jossa oli Apollon temppeli ja oraakkeli Patarassa, hänen palveluksensa pääpaikka. 1
[42] S.o. Kynthosta, erästä vuorta Delos-saarella. Vrt. Carm. I, 21.
[43] Patara oli eräs Lykian kaupunki, Xanthos-joen suulla. Vrt. sama run. ed.
[44] Tässä personoittuina.
[45] Vrt. Carm. II, 17.
[46] Vrt. Carm. I, 12.
[47] Vrt. Carm. II, 13.
[48] Terra l. Tellus (Maa) on Gigaatien äiti. Vrt. Carm. II, 19.
[49] Vrt. Carm. I, 24.
[50] Vrt. Carm. II, 14.
[51] Pirithous oli Jupiterin ja Dian poika, Lapithein kuningas, jonka häissä syntyi tuo kuulu taistelu Lapithein ja Kentaurien kesken (vrt. Carm. I, 18). Hän tahtoi ystävänsä Theseuksen avulla ryöstää Proserpinan Manalasta, mutta Pluto pani hänet irroittamattomiin kahleisin.
5 Laulu. (Caesar Augustuksen kunniaksi.)
[1] Horatius rohkaisee tällä laulullansa Augustusta, joka varusteli sotaretkille Britannialaisia ja Parthialaisia vastaan (v. 27 e.Kr.) sekä ylistelee sitä ikuista mainetta, joka näiden kansain kukistamisesta oli hänelle tuleva. Sitten runoilija manailee sitä häpeää, joka tahrasi Roman valtion kuulun maineen, kun Krassus joutui tappiolle ja hänen sotilaansa, ollessansa Parthialaisten vankeina, naimasitoumusten kautta liittyivät lähemmin heihin, jopa taistelivat heidän riveissänsäkin omaa isänmaatansa vastaan; aivan näiden vastakohtana taas kehuu Reguluksen jaloa tekoa ja lujuutta. — Laulu on nähtävästi tehty noin v. 27 e.Kr.; toiset kyllä arvelevat sen tehdyn v. 20 e.Kr., jolloin Parthialaiset antoivat Roman sotavangit ja liput takaisin, vaan tällä arvelulla ei näytä olevan luotettavaa perustusta.
[2] Vrt. Carm. I, 2, 15.
[3] S.o. näkyväisenä.
[4] Nim. maailmassa.
[5] Vrt. Carm. I, 2.
[6] Roman lain mukaan avioliitot muukalaisten kanssa ja etenkin vihollisen maassa olivat ankarasti kielletyt.
[7] Marsilaiset ja Apulialaiset olivat Italian urhollisempia sotureja. Vrt. Carm. I, 2.
[8] S.o. "Nomen Romanum", josta todelliset Romalaiset kopeilivat.
[9] Vrt. Carm. I, 2.
[10] Nim. Jupiter-Kapitolinus s.o. Jupiterin temppeli Mons-Tarpejus-nimisellä Roman kukkulalla.
[11] Toisten mukaan: "in armis", aseissa, nim. Romalaisia vastaan.Tällainen tapaus sattui esim. tappelun jälkeen, jolloin KvintusLabienus pakeni Parthialaisten luo ja näiden päällikkönä anastiSyrian ja Foenikian v. 40 e.Kr.
[12] Vrt. Carm. I, 2.
[13] Vrt. Carm. I, 12.
[14] Tästä alkaa Reguluksen senaatissa pitämä puhe.
[15] Nim. Karthagon.
[16] Karthagolaiset eivät siis enää pelänneet mitään vaaraa Romalaisten puolelta, vaan alkoivat jälleen puuhailla, saavuttaaksensa entistä mahtavuuttansa.
[17] S.o. rahalla.
[18] Nim. verkon asettajaa vastaan.
[19] Nim. samassa määrässä kuin Roma häviää.
[20] S.o. Reguluksen.
[21] S.o. senaattorit.
[22] Reguluksen kärsimykset eivät ole, tarkemman tutkimuksen mukaan, täydellisesti luotettavia; varma kuitenkin on, että hän joutui Karthagolaisten vangiksi v. 255 e.Kr. ja kuoli sitten Karthagossa.
[23] S.o. turvattiensa suojelijana ja välittäjänä.
[24] Vrt. Carm. II, 6.
[25] Vrt. Carm. II, 6.
6 Laulu. (Roman kansalle.)
[1] Horatius moittii tässä laulussa aikakautensa ylellisyyttä ja tapainturmiota sekä kehoittaa kansalaisiansa todelliseen jumalanpelkoon ja kohtuulliseen elintapaan, jotka ovat juuri ne tehoisat välikappaleet, joiden avulla valtakunnat paraiten saavuttavat onnellisuutensa ja mahtavuutensa.
[2] Nim. Roman valtion uskonnolliseen häviöön.
[3] Nim. aina Sullan ajoista asti.
[4] Kansalaissodan aikoina oli täydellinen uskonnollinen häviö tullut: jumalain kunnioittaminen oli laimiinlyöty, useat temppelit olivat raunioina joko tulipalon tahi vanhuuden seurauksista tahi olivat muuten perinpohjin hävitetyt.
[5] Nim. joko tulipalon tahi uhrin savusta.
[6] Nim. jumalain palveluksesta l. kunnioittamisesta.
[7] S.o. Italialle.
[8] Nim. Krassuksen v. 53 e.Kr. ja Antoniuksen v. 40 e.Kr.
[9] Monaeses ja Pakorus olivat Parthialaisia sotapäälliköitä.
[10] Nim. auspiciumilla l. lintukatseloilla.
[11] Parthialaiset käyttivät pieniä vitjoja kaulassansa.
[12] Vrt. Carm. I, 35.
[13] S.o. Afrikalaiset, Kleopatran laivasto.
[14] S.o. naima-ikäinen.
[15] Jonialaiset tanssit olivat tunnetut tulisista liikkeistänsä.
[16] Nim. tyttönä ollessansa.
[17] Nim. vaimona ollessansa.
[18] Alkukielessä: "inter vina", viinin keskellä s.o. juomingeissa.
[19] Nim. kestipöydästä.
[20] S.o. ensimm. punilaissodassa. Vrt. Carm. II, 12.
[21] Pyrrhus oli Epeauksen kuningas.
[22] Vrt. Carm. II, 9.
[23] Vrt. Carm. II, 12.
[24] S.o. sabinilaisilla.
[25] S.o. kun ilta tuli.
[26] Alkukielessä: "aetas peior avis", pro: "peior aetate avorum".
7 Laulu. (Asterielle.)
[1] Horatius lohduttelee erästä Asterie-nimistä ystävätärtänsä, joka sureksii ja kaipaa myrsky-ilman, kaukana vieraassa maassa, viivyttelemää lemmittyänsä (miestänsä?), vakuuttaen tämän kyllä olevan uskollisen Asterielle ja palaavan sieltä hänen luoksensa jälleen keväällä; sitävastoin kieltää hän Asterien, lemmittynsä poissa ollessa, kovin paljon suosimasta naapuriansa.
[2] Vrt. Carm. II, 5, 17.
[3] S.o. länsituulet.
[4] S.o. Bithynian. Vrt. Carm. I, 35.
[5] Vrt. Carm. I, 28.
[6] Kreik. Epeiruksen kuulu merikaupunki, lähellä Keraunia-vuorta.
[7] Kapra, eräs Ajomiehen tähti-sikerön tähtiä.
[8] Alkukielessä: "non sine multis", litotes, runsaasti.
[9] Nim. rakkaudesta Gygesta kohtaan.
[10] Nim. Kloën. Vrt. Carm. I, 23.
[11] Niin. sinuun, Gygeesen.
[12] Bellerofon oli surmannut sukulaisensa ja paennut Proetuksen, Tirynsin kuninkaan luokse, puhdistuaksensa rikoksestansa. Silloin Proetuksen puoliso, Anteia, nosti kanteen häntä vastaan.
[13] Peleus oli Thessalian kuningas, Aeakuksen poika, Telamonin veli, Thetiin puoliso, Akhilleen isä. Häntä syytti Hippolyte, Akastuksen, Jolkuksen kuninkaan puoliso, saastaisista aikeista, koska ei voinut tätä itseensä miellyttää. Eräs Kentauri Khiron pelasti hänet kuitenkin.
[14] Vrt. Carm. I, 28.
[15] Magnesia-nimisestä Thessalian maakunnasta.
[16] Ikarus-meren kallioita. Vrt. Carm. I, 1.
[17] S.o. Tiberin. Vrt. Carm. I, 2.
[18] Nim. Enipeuksen.
8 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.)
[1] Horatius kutsuu ystäväänsä Maecenasta tulemaan Maaliskuun ensimmäiseksi päiväksi luoksensa, juhlailemaan sen johdosta, että hän oli onnellisesti pelastunut kuolemasta, jonka kaatuessansa oli vaikuttamaisillansa eräs hänen Sabinilaistilallansa myrsky-ilman rouhima puu (vrt. Carm. II, 13); hän oli sitten päättänyt pyhittää tämän päivän joka vuosi Sallimukselle tapauksen muistoksi.
[2] Horatius oli naimaton; siis: "vanhapoika", vanha nuorimies.
[3] Maaliskuun ensimmäisenä päivänä Roman vallasvaimot viettivät vuosittain loistavaa juhlaa (Matronalia) avioliittojen perustajattaren ja suosijattaren Junon kunniaksi.
[4] S.o. turpeista tehdylle alttarille.
[5] Oikeastaan: asetetut.
[6] Nim. Latinan- ja Kreikankieleen; muita kieliä Romalaiset halveksivat raakoina ja muukalaisina.
[7] Romalaisilla oli tapana uhrata valkeita elukoita jumalillensa, paitsi Manalan jumalille, jotka aina saivat mustia.
[8] Liber oli runoilijain suojelija. Vrt. Carm I, 7, 12. — Oikeastaan hänen oli pelastanut Faunus. Vrt. Carm. II, 17.
[9] Alkukielessä: "anno redeunte", vuoden palatessa jälleen s.o. joka vuosi.
[10] Vrt. Carm. I, 9.
[11] L. Volsatius Tullus ja M. Aemilius Lepidus olivat konsuleina v. 66 e.Kr.; siis kysymyksessä-oleva viini oli noin 43 v. vanhaa.
[12] Romalaisilla oli tapana savustella viinejä, jotta ne pikemmin saisivat vanhan ja hyvän ma'un.
[13] Nim. jotka tavallisesti seuraavat ylellisestä nauttimisesta.
[14] S.o. sisällisten asiain suhteen (sota-asioista pitivät huolta Augustus ja Agrippa); hän johti niin. Augustuksen poissa-ollessa sisällistä hallitusta.
[15] Hän oli Getein, erään Thrakian kansakunnan, kuningas
[16] Nim. Romalle (Romae).
[17] Vrt. Carm. I, 2.
[18] Vrt. Carm. II, 6.
[19] S.o. kauan-kestäneessä l. pitkällisessä sodassa.
[20] Vrt. Carm. I, 19.
[21] Alkukielessä: "neglegens", pro: "non timens", jonka tähden myös "ne" seuraa; siis: huolimatta l. pelkäämättä, että j.n.e.
[22] Alkukielessä: "paree", pro: "noli", älä, j.n.e.
9 Laulu. (Lydialle.)
[1] Tämä laulu on n.k. kanssapuhe (dialogus), jossa kumpikin, sekä Horatius että Lydia, ilmaisevat toisillensa, miten onnelliset he ennen olivat, nauttiessansa toistensa todellista lempeä ja uskollisuutta ja miten onnettomiksi he taas olivat tulleet keskinäisen rakkautensa loukkautumisesta; vihdoin he kuitenkin sopivat keskenänsä ja lupaavat olla toisillensa uskollisia sekä elämässä että kuolemassa. — Tämä laulu on muuten erinomaisen älykkäästi ja viehättävästi tehty. Eräs ulkomaalainen tiedemies (Julius Caesar Scaliger, 1484-1558) sanoo tämän olevan yhtä "suloisen kuin jumalain ruoan ja juoman" sekä lisää, että hän "mieluummin tahtoisi olla tällaisen laulun tekijänä, kuin koko Aragonian kuninkaana". Tiedemiehet ovat antaneet tälle laululle nimen "Carmen amoeboeum", kreik. ασμα άμοίβοΐον.
[2] Alkukielessä: "gratus eram", olin mieleen s.o. pysyin suosiossa.
[3] S.o. onnellisemmin.
[4] Alkukielessä: "Persarum rege", Persialaisten k. s.o. Persian k.
[5] Alkukielessä: "alia arsisti", palanut (sc. rakkaudesta) toiseen s.o. rakastanut l. lempinyt toista.
[6] Alkukielessä: "multi nominis", gent. qualit., suuri- l. kuulu-niminen, tunnettu, "nimi-kuulu".
[7] Vrt. Carm. I, 23; III, 7.
[8] S.o. vähä-arvoisempi l. huonompi kuin Khloë.
[9] S.o. Rhea Sylviaa. Vrt. Carm. I. 2.
[10] Alkukielessä: "citharae sciens", gent., kitaraa (sc. soittaa) taitava.
[11] Alkukielessä: "animae", henkeäni s.o. rakastettuani, sydänkäpyäni; oik. sama kuin "puellae", tyttöäni.
[12] Nim. rakkauden.
[13] Thurii, orum; eräs Etelä-Italian (Lukanian) kaupunki, Athenalaisten perustama uudisasutus (colonia), ent. Sybaris.
[14] Vrt. Carm. I, 2; II, 7.
[15] Kauniin henkilön vertaus.
[16] Vrt. Carm. II, 11.
10 Laulu. (Lycelle.)
[1] Runoilija koettaa tällä "sisäänpyrkimislaulullansa" (παρακλαυσίϑυρον, sc. μέλος) taivuttaa erästä Lyce-nimistä tyttöä avaamaan oviansa, kun hän, muka kosimistuumissa, pyrkii tämän luokse; mutta kun koko tämä yritys ei näyttänyt vaikuttavan tyttöön mitään, alkaa runoilija ladella tavallista korkeampia sanoja.
[2] S.o. Don-joesta.
[3] Sentähden ett'eivät au'enneet.
[4] Alkukielessä: "incolis Aquilonibus", tässä adjekt. käyt., maassa-raivoavat pohjatuulet.
[5] S.o. avonainen piha (impluvium) romalaisen asuinrakennuksen keskellä, johon puita oli istutettu; tätä käytettiin huvitus-paikkana (viridarium).
[6] Vrt. Carla. I, 2, 15.
[7] Vrt. Carm. I, 2.
[8] S.o. ett'ei jumalatar kääntäisi sen kulkua toiseen suuntaan. Kuvannollinen lause. Ajatus siinä on seuraavaa laatua: Ole varoillasi, ett'ei sinua, jota nyt ihaillaan ja etsiskellään, tulevaisuudessa halveksita.
[9] Lycen sukuperä näyttää polveutuneen Etruriasta.
[10] Penelope, Ikaruksen ja Periboean tytär, Ithakan kuninkaan Odysseuksen puoliso, joka tämän "harharetkillä" ollessa ei suostunut kosijain viettelyksiin.
[11] S.o. Makedonian. Vrt. Carm. I, 26.
[12] Alkukielessä: "pellice", pro: "amore pellicis", siis oikeammin: Pierian porton rakkaudesta haavoittunut.
[13] Alkukielessä: "animum", acc. resp., mielesi suhteen, mieleltäsi.
[14] S.o. Mauretanian, Afrikan.
[15] Alkukielessä: "coelestis", s.o. "pluviae" (sc. aquae).
11 Laulu. (Lydelle.)
[1] Runoilija rukoilee kanteleen keksijältä, Merkuriukselta, apua pehmittääksensä kanteleellansa ja laulullansa erään Lyde-nimisen kaunottaren kylmäkiskoista sydäntä; kuvailee, varoitukseksi hänelle, Danauksen tytärten rikoksen ja rankaistukset sekä esikuvaksi yhden heistä, Hypermnestran, jalon esimerkin.
[2] Vrt. Carm. I, 2, 10.
[3] Amfion oli Zeuksen ja Antiopen poika, joka, tarun mukaan, sai lyyryn Merkuriukselta ja rakensi Theban muurit laulullansa.
[4] Tässä personoittuna.
[5] Alkukielessä: "nuptiarum expers", häistä osaton s.o. naimaton, lemmenseikoista tietämätön.
[6] Alkukielessä: "cruda" (= immatura), verinen, ei vielä mieskuntainen, liian nuori.
[7] Alkukielessä: "comitesque", praedikatiivi sanoille "tigres" ja "silvas".
[8] S.o. Manalan (Tartaruksen).
[9] Silloin kun Orfeus meni Manalaan puolisoansa, Eurydikea, noutamaan ja lepytteli Kerberusta. Vrt. Carm. I. 12: II. 13.
[10] Ixion oli Flegyaan, Lapithein kuninkaan poika, Pirithouksen isä, Kentaurien kanta-isä. Hän kosi Diaa, Deioneuksen tytärtä; lupasi vanhan tavan mukaan Deioneukselle kallisarvoisia morsiuslahjoja ja kutsui hänet asuntoonsa, jossa tämä putosi erääsen, Ixionin valmistamaan, salaiseen tulikuoppaan ja paloi. Kuitenkin jätti Zeus, joka sääli häntä, vehkeen kostamatta. Sittemmin yritti hän ryhtyä Junoon, mutta Hermes, Zeuksen käskystä, paiskasi hänet Manalaan, jossa hän käsistänsä ja jaloistansa sidottiin iäti-pyörivään tuliseen pyörään. Vrt. Carm. II, 14.
[11] Vrt. Carm. II, 14.
[12] Vrt. Carm. II, 14.
[13] Alkukielessä: "lymphae", gent. inopiae.
[14] Vrt. Carm. I, 24.
[15] Nim. Hypermnestra.
[16] Soihtu (fax) oli tehty tavallisesti hongan, harvemmin orapihlajan säleistä ja sitä käytettiin monenlaisissa eri tiloissa, niinkuin hautijaisissa, häissä y.m. Tällainen n.k. hääsoihtu (fax nuptialis) pidettiin hääpäivänä, morsiamen edessä. — Horatius koskettaa tässä kohdin mainittua seikkaa siitä syystä, että tuo kuuluisa murha oli määrätty hääyönä tapahtuvaksi.
[17] Oikeastaan: loistavasti, loistavalla tavalla.
[18] Sentähden että hän oli käskenyt tyttärensä tällaiseen kamalaan tekoon.
[19] Nimeltänsä Lynkeus, Aegyptuksen poika.
[20] S.o. kuolema.
[21] Alkukielessä: "falle", nim. "fugiendo", pakenemalla.
[22] Alkukielessä: "singulos" s.o. "suum quaeque maritum", kukin oman miehensä.
[23] Alkukielessä: "feriam", nim. "ferro", koskettaa raudalla l. miekalla s.o. surmata.
[24] Alkukielessä: "classe", pro: "navibus", laivastolla, laivoin, mertä myöden.
[25] Numidia, eräs Afrikan pohjaispuolisia maakuntia.
[26] Vrt. Carm. I, 2.
[27] Hypermnestra nim. odotti kuolemaa isältänsä, tottelemattomuutensa rankaistukseksi.
12 Laulu. (Neobulelle.)
[1] Runoilija lohduttaa Neobulea, joka oli silmittömästi rakastunut nuoreen Hebrukseen; lopuksi hän ylistelee Hebruksen monipuolisia kykyjä.
[2] Alkukielessä: "amori dare ludun", antaa leikin rakkaudelle s.o. suositella l. noudattaa rakkautta.
[3] Alkukielessä: "exanimari", hengästyä puolikuoliaaksi, mennä tajulta.
[4] Alkukielessä: "patruae verbera linquae", sedällisen kielen pieksemisiä s.o. sedän toraa.
[5] S.o. Venus. Vrt. Carm. I, 2.
[6] S.o. Lempi l. Amor.
[7] Lipara, eräs Aeolian saaria, pohjaispuolella Siciliaa.
[8] S.o. Athenen, käsitöiden ja erittäinkin kutomataidon suojelijattaren. Vrt. Carm. I, 6, 12.
[9] Nim. uimisen l. kylpemisen edellä.
[10] Vrt. Carm. I, 2.
[11] Vrt. Carm. I, 27; III, 7.
[12] Alkukielessä: "apertum", pro: "apertum campum".
13 Laulu. (Bandusian lähteelle.)
[1] Runoilija ylistelee tässä Bandusian lähdettä ja lupaa sille loistavan uhrin.
[2] Alkukielessä: "O fons Bandusiae", gent. epexegeticus. — Bandusian lähde oli Horatiuksen syntymäkaupungin Venusian läheisyydessä.
[3] Alkukielessä: "vitro splendidior", abl. comp., lasia kirkkaampi.
[4] Joka vuosi Lokakuun 13 p:nä vietettiin n.k. Lähdejuhla l. Fontinalia, jolloin paiskottiin kukkakiehkuroita veteen, toimitettiin vuodatusuhreja ja teurastettiin pukki n.k. vedenjumalille.
[5] Alkukielessä: "cornibus primis", ensim. sarvista s.o. "sarvenaluista".
[6] Vrt. Carm. I, 17; III, 1.
[7] Alkukielessä: "loquaces", puheliaat, kielevät, lirisevät.
14 Laulu. (Roman kansalle.)
[1] Runoilija kehoittaa sekä Roman kansaa yleisesti että erittäinkin Augustuksen omaisia, tuttavia ja sotilaita uhraamaan ja viettämään loistavaa juhlaa sen johdosta, että Augustus voittajana ja onnellisesti palaa Kantabrian sodasta v. 24 e.Kr. Romaan jälleen; itse sanoo hän pitävänsä tämän päivän pyhäin pyhänä ja viettävänsä erittäin juhlallisesti.
[2] Vrt. Carm. I, 3.
[3] S.o. hän sai loistavan voiton, lannisti Kantabrialaiset.
[4] Vrt. Carm. II, 4.
[5] S.o. Livia, Augustuksen puoliso.
[6] S.o. Oktavia, Augustuksen sisar.
[7] S.o. sotilasten.
[8] Nim. Caesar Augustuksen.
[9] Nim. valtion suhteen (curas civiles).
[10] Nim. sisällissotaa (tumultus Italicus).
[11] Alkukielessä: "mori per vim", väkivallan kautta kuolla s.o. väkivaltaista kuolemaa.
[12] Marsilais- l. liittolaissota oli vv. 90-85 e.Kr.
[13] Orjainsodan (tumultus servilis), joka oli vv. 73-71 e.Kr., johtaja.
[14] L. Munatius Plankus ja M. Lepidus olivat konsuleina v. 42 e.Kr.
15 Laulu. (Khlorikselle.)
[1] Runoilija kehoittaa erästä Khloris-nimistä akkaa luopumaan vihdoinkin entisestä irstaisuudestansa, koska kuolema jo on aivan hänen kiintereillänsä, ja jättämään kaikki nuorempien haltuun.
[2] S.o. pahanmaineisille.
[3] Alkukielessä: "maturo funeri", kypsän s.o. jotenkin lähellä haudan parrasta.
[4] S.o. rumentamasta kaunisten neitosten seuraa vanhoilla, kurttuisilla kasvoillasi.
[5] Tytön nimi.
[6] S.o. tunkee väkisin heidän suojihinsa.
[7] Thyias, haltioissansa-oleva s.o. Bakkhatinna l. Bakkhuksen juhlaa viettävä. Vrt. Carm. II, 19.
[8] Nothus merkitsee oikeastansa: avioton, salavuoteinen, äpärä; tässä: nom. propr., miehen nimi.
[9] Nim. Foloëta.
[10] Luceria, kaupunki Pohjais-Apuliassa, kuuluisa erinomaisista villoistansa.
[11] S.o. villakankaat.
[12] Kun nim. viinimalja on tyhjennetty, jää pohjaan jonkunlaista sakoa (faex).
16 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.)
[1] Tässä laulussa Horatius opettaa, että rikkaus ei tee ihmistä tosi-onnelliseksi: hän on aina rauhaton ja himoitsee yhä enempää; vaan onnellisuus, sanan oikeassa merkityksessä, riippuu himojensa hillitsemisestä ja tyytyväisyydestä. — Aiheen kirjoittaaksensa tämän laulun sai Horatius sen johdosta, että Augustus oli v. 28 e.Kr. tarjonnut hänelle kirjurinvirkaa hovissansa, vaan Horatius hylkäsi sen, koska hän ei rakastanut mahtavuutta, vaan rauhallista ja yksinkertaista elämää, jonka hän parhaiten voi saavuttaa maatilallansa Sabinilaisten maassa.
[2] Linnan seinät olivat vaskivaruiset.
[3] Danaë oli Akrisiuksen, Argoksen kuninkaan tytär. — Oraakkeli oli hänelle ennustanut, että Danaën pitäisi synnyttää poika, joka surmaisi iso-isänsä. Siitä peljästyi Akrisius ja pani Danaën maanalaiseen suojaan (Horatiuksen mukaan vaskitorniin) säilytettäväksi. Mutta Zeus "tapasi häntä kultasateessa" ja hän synnytti Zeukselle pojan, nimeltä Perseus. Akrisius heitätytti arkussa äidin poikinensa mereen, mutta Diktys, Serifuksen kuninkaan veli, pelasti heidät. Kuningas itse, nimeltä Polydektes, kasvatti Perseuksen hovissansa Serifuksella (Kykladein saarella). Myöhemmin Perseus tietämättänsä surmasi diskuksella (kiekolla) iso-isänsä Larissan leikkilöissä.
[4] Vrt. Carm. I, 2, 15.
[5] Vrt. Carm. I, 2.
[6] Nim. oraakkelin ennustuksen tähden.
[7] S.o. vartijain, palvelijain.
[8] S.o. kivimuuritkin.
[9] S.o. Amfiarauksen, joka ei tahtonut ottaa osaa Polyneikeen retkeen ("Seitsemän Thebaa vastaan"), vaan piiloutui, koska hän edeltäkäsin tiesi retken onnettoman lopun. Hänen puolisonsa Erifyle, jonka Polyneikes lahjoi kultaisella kaulaseppeleellä, ilmoitti kuitenkin miehensä olopaikan ja tämän täytyi lähteä mukaan. Täällä Amfiaraus suistui surman suuhun (maan repeämisen johdosta) ja Erifylen taas surmasi hänen oma poikansa Alkmaion tuon edellä-mainitun kavalluksen johdosta. Vrt. Carm. I, 18.
[10] S.o. suku.
[11] S.o. Filip II Makedonian kuningas, hallitsi vv. 360-336 e. Kr., "emptor Olynthi" l. "mercator Graeciae", jonka lauseena oli: "Kultakuormaa kuljettava aasi pääsee kivimuurienkin ylitse"; hän valloitti lahjain avulla Olynthuksen, Potidaean, Amfipolin, Pydnan y.m.
[12] S.o. kreikkalaiset (esm. Spartan, Molossien y.m.) pikku-kuninkaat.
[13] Esim. Menaan, Pompejuksen orjan, jonka tämä vapautti ja teki laivastonsa päälliköksi; myöhemmin luopui Menas kuitenkin hyväntekijästänsä ja meni lahjottuna Oktavianuksen puolelle. Vrt. Ep. 4.
[14] Vrt. Carm. I, 1.
[15] S.o. rikasten halveksiman, vähäpätöisen.
[16] Kollektiivisesti, siis: Apulialaiset.
[17] S.o. Digentia, eräs puro Sabinilaisten alueella, lähellä Horatiuksen maataloa.
[18] Vrt. Carm. I, 1.
[19] Kalabria, eräs Ala-Italian maakunta, tunnettu mehiläishoidostansa.
[20] S.o. kampanialaisessa. — Laestrygonit, tarun mukaan, eräs villi jättiläiskansa Sisiliassa, alkup. kotoisin Formian tienoilta Kampaniasta.
[21] S.o. Gallia-Cisalpinan.
[22] Alyattes, Lydian kuningas, tuon mainion rikkaan Kroesuksen isä.
[23] Vrt. Carm. II, 12.
[24] Alkukielessä: "bene est", hyvin on sen laita s.o. onnellinen on se, joka j.n.e.
17 Laulu. (Aelius Lamialle.)
[1] Horatius kehoittaa ystäväänsä, ritari Aelius Lamiaa, "huomispäiväksi" laittamaan Geniuksen kunniaksi loistavat kemut, koska se, ennustuksista päättäen, myrskynsä ja sateensa tähden olisi muuten ikävänlainen viettää. Vrt. Carm. I, 26.
[2] Lamus oli Laestrygonilaisten kuningas, Formian perustaja. Lamiain suku (Aelia gens) kuului Roman ylhäisimpiin sukuihin.
[3] Nim. vanhasta Lamuksesta (ab vetusto Lamo).
[4] Nim. Lamuksesta.
[5] Formia, eräs Latiumin kaupunki, Appiuksen tien varrella, ikivanha tyrrhenialaisten merirosvojen pesäpaikka, tunnettu mainosta viinistänsä. Sen ihanalla ympäristöllä oli ylhäisillä Romalaisilla (esim. Cicerolla) huviloita.
[6] Marika oli eräs puolijumalatar Minturnan seuduilla Liris-joen varrella, jolle tammipuisto (lucus Maricae) oli pyhitetty, Vergiliuksen mukaan Latinuksen äiti.
[7] S.o. rantamaata Minturnan luona, Liris-joen suulla.
[8] Vrt. Carm. II, 16.
[9] Koska varis, tarun mukaan, eli "yhdeksän ihmisikää" vanhaksi.
[10] Nim. ennenkun myrsky ja sade tulevat.
[11] Nim. liedelle.
[12] Geniusta pidettiin ihmisen suojelija-, holhooja- ja onnenhaltija henkenä, jonka luultiin johtavan häntä aina syntymästä kuolemaan asti. Syntymäpäivinä uhrattiin sille viiniä, kukkakiehkuroita ja pyhää savua. Iloisella elämän nautinnolla luultiin häntä ihastutettavan. Valanteoissa huudettiin häntä todistajaksi.
[13] S.o. nuori.
18 Laulu. (Faunukselle.)
[1] Kevään alussa runoilija rukoilee Faunusta kesän ajalla suojelemaan vainioitansa ja karjaansa sekä lupaa hänelle tämän hyvänteon palkinnoksi muhkean uhrin.
[2] Vrt. Carm. I, 4. 17.
[3] Vrt. Carm. I, 1.
[4] S.o. eritt. kevätpuolla syntyneitä pikku-elukoita. — Toiset arvelevat sanan "alumnis" tarkoittavan kevätkasveja, eikä pientä karjaa.
[5] S.o. Joulukuulla.
[6] S.o. Joulukuun 5 päivä. — Faunukselle vietettiin oikeastaan kaksi juhlaa vuodessa, nim.: Helmikuun 13 p:nä, jolloin häntä rukoiltiin kesän kuluessa suojelemaan maita ja karjoja; ja Joulukuun 5 p:nä, jolloin häntä taas kiitettiin kesällä saadusta suojeluksesta.
[7] S.o. Sabinilaismaanmiehet.
[8] Kuvaus jumalan kunnioittamisesta seuraavasta täydellisestä turvallisuudesta.
[9] Lehdet putoilevat nim. puista viimeistänsäkin Joulukuulla.
[10] Alkukielessä: "fossor", oik. viinamäen kaivaja; siitä: maanmies.
[11] Alkukielessä: "ter", kolmesti, kolmitahdissa.
[12] Alkukielessä: "pepulisse"; tässä: "pellere", pro: "pulsare".
[13] S.o. vaivaa-tuottavaa.
[14] Alkukielessä: "ter … terram", alliteratsiooni.
19 Laulu. (Telefukselle.)
[1] Horatius kehoittaa tässä laulussa ystäväänsä Telefusta iloisesti viettämään yhteistä juhla-ateriaa, johon kaikkein ystäväin ja tuttavain piti osaa ottaa ja josta ei saanut puuttua viiniä, ei lemmenhuvituksia, eikä laulua.
[2] Nim. ajan puolesta.
[3] Vrt. Carm. II, 3.
[4] Kodrus oli Athenan viimeinen kuningas Hän pelasti Attikan Dorilaisten hävityksistä siten, että hän, saatuansa tietää Dorilaisille annetun oraakkelin lauseen, "että voittaisivat, ell'eivät surmaisi vihollisen kuningasta", tuntemattomana hiipi Dorilaisten leiriin, haasti siellä riitaa ja sai surmansa v. 1068 e.Kr., jonka jälkeen Dorilaiset peljästyneinä käpäsivät tiehensä Attikasta.
[5] S.o. Peleuksesta, Akhilleesta, Neoptolemuksesta, Telamonista, Ajaxista ja Teukerista. Vrt. Carm. II, 13.
[6] S.o. Iliumin muurein edustalla.
[7] Khios, eräs Jonian rannan läheinen Arkipelagin saari, tunnettu mainiosta viinistänsä. — Paitsi Khioksen viiniä, käytettiin ulkomaalaisista viineistä paraiten Thasoksen ja Lesboksen.
[8] Nim. kylpemistä varten.
[9] Kim. juhlaa varten.
[10] Peligniläiset, eräs Samniumin kansakuntia, mainio noitakansa, näiden maassa, korkean maa-alan vuoksi, oli viileä ilmanala.
[11] Auguri, pappiskunnan jäsen, joka salamoista, lintujen lennosta, äänestä ja pyhäin kanain syönnistä sekä muista ilmaumisista ennusteli tulevia asioita. Tämmöinen oli Lucius Lucinius Murenakin.
[12] Voidaan myös selittää: "mielen mukaan" (commode).
[13] Vrt. Carm. I, 26.
[14] Nim. yhdeksää.
[15] Nim. mittaa.
[16] Vrt. Carm. I, 2.
[17] Vrt. Carm. I, 18.
[18] Nim. Telefus.
[19] S.o. Lykuksen puoliso, Rhode.
[20] S.o. Ehtootähti.
[21] Vrt. Carm. I, 33.
20 Laulu. (Pyrrhukselle.)
[1] Runoilija kehoittaa erästä kaunista Pyrrhus-nimistä nuorukaista varoumaan tuon tytön vihasta, jolle hän oli ollut haitaksi lemmenseikoissa, koska tämä, jalopeuran tavoin, voisi raadella häntä; lopuksi kuvailee hän tämän kauneutta.
[2] S.o. riistät heidät emältänsä.
[3] Vrt. Carm. I, 23.
[4] Nim. emäjalopeura.
[5] S.o. nuorten metsästäjäin.
[6] Tulinen taistelu (grande certamen), appositsiooni lauseelle: kun hän kulkee (cum ibit etc.) j.n.e.
[7] Nim, viinestä.
[8] S.o. Nearkhuksen.
[9] S.o. harjansa.
[10] Nireus oli Kharopouksen poika, kaunein Kreikan sankareista Trojan sodassa.
[11] S.o. Ganymedes, Tros-nimisen Trojan kuninkaan poika, Jupiterin hellikkö ja juomanlaskija; hän ryöstettiin Ida-vuorelta, jossa hän oli isänsä karjaa kaitsemassa. — Ida on korkea vuori Trojan läheisyydessä Frygiassa, kuuluisa Kybelen palveluksesta.
21 Laulu. (Viini-astialle.)
[1] Toimittaessansa juhlallisuutta M. Valerius Messala Korvinusta varten, joka oli aikakautensa etevämpiä miehiä (puhuja, runoilija, filosoofi, sotilas y.m.) ja kävi vieraana runoilijan luona, kehoittaa runoilija parasta viini-astiaansa, jossa oli hänen syntymävuonnansa valmistettua Massikus-viiniä ja siis hyvin arvokasta, lahjoittamaan tälle arvoisalle vieraalle hyvyyksiänsä, samalla kuvaten viinin vaikutuksia yleensä.
[2] Lucius Manlius Torkvatus ja Aurelius Kotta olivat konsuleina v. 65 e.Kr.
[3] Alkukielessä: "geris", tuot seurassasi l. mukanasi (in te contines).
[4] Tahi: mihin tarkoitukseen tahansa lieneekin valmistettu.
[5] Vrt. Carm. I, 20.
[6] S.o. tuoda nautittavaksi.
[7] Nim. viinivaraston yläkerrasta (ex apotheca).
[8] M. Valerius Messala Korvinus, syntyi v. 69 e.Kr., kuoli v. 3 j.Kr. Oli ensin Brutuksen ja Kassiuksen puoluelainen, meni Filippin tappelun jälkeen Antoniuksen ja vihdoin Oktavianuksen puolelle. Oli konsulina v. 31 e.Kr. ja sai suuren voittosaaton (triumfin) Akvitanian lannistamisen johdosta v. 27 e.Kr.