[615] Yksi kopio tästä kirjutoksesta luetaan myös OpettajanJoh. BilmarkinJuttelemuksessa "De Sacellis Sepulcralibus in Templo Cathedrali Aboënsi_", Alexand. Lauraeuksen_ vastoomisella, Turussa 1772, p. 20. ja yksi toinen kopio löytyy niin ikeän Jonas Bångin "Den Wälborna Tawastiska Släcktens ättare-tal", Stockh. 1756.
[616] Ei Porthankaan osanut näitä selittää; lue Chron. p. 511. m. 495.
[617] Joka nenä ehkä merkihtee sanaa "Regina" (Kuninkatar): jotta ois: "Auttakoon Moaria Kuninkatar."
[618] Brenner: "I Åbo D. Kyrckia."
[619] Että tämän Piispan vapamerkki on ollut yksi semmoinen taka-jaloillansa pystyssä seisova pukki, jota tässä nähään, arvataan ei ainoastaan tästä hänen hautakivestä, mutta myös siitä vapamerkin-piirutoksesta, joka hänen kunniaksi oli tehty Pargasten pitäjän kirkko-laipioon. Sellainen Pukin-kuva on myöskin muinon ollut kuvattu hänen muistiksensa siinä Piispan-penkissä, jonka hään oli tiettänyt Savun kirkossa (lueChrist. CavanderinJuttelemustaPetr. Kalminhoivauttamisen alla, "Beskrifning öfwer Sagu Socken." Åbo 1753, p. 3; jaMart. N. TolponJuttelemustaAlg. Scarininhoivauttamisen alla, "De initiis Rei Litterariae in Svethia", Aboe 1750, p. 83 etc. keskustele Porth. Chron. p. 571). v. Stjernman sanoo kyllä, yhessä kohassa, puhuttaissa Piispan veljen-pojasta, Lainjulistajasta Etälä-SuomessaHenrik Bitzestä, hänen vapamerkkinsä olleenmustan veneen valkoisessa vainiossa("en swart båt uti hwitt fält"; lue Åbo Tidn. 1785. Bih. p. 197). Mutta myö arvelemme ellei tässä lie paino-virhe, ja että se olla pitäis: "en swart bock uti hwitt fält." (Keskustele Porth. Chron. p. 545). — Uggla sanoo taas näihenBitziloihenvapamerkin olleenyhen Hirven, ja rautalakissa 4 sisään-pistettyä nuolta (Uggla,Sw. R. Rådslängdn. 663. p. 65); mutta ei häänkään nimitäk minkä perustuksen peällä hään tätä sanoopi. Koskei tämäBitzinsuku löyvyk K. Ruohtalaisessa Vapa-Huoneessa sisään-otettu, eikä hänen vapamerkkinsä heijän vapakirjoissa piiritetty, niin meijän täytynnöön ottoo kirjaamme mitä ovat tästä kirjuttaneet, että siitä tutkia totuuen.
[620]Porth. Chron. p. 26.
[621]Porth. Chron. p. 586.
[622]Hauta-kirjutos, Grafskrift, Epitaphium.
[623] Se kuuluupi näin: "Sanct. Venerabilis Patris, Domini Conradi; Episcopi Aboënsis, anno1489 den 13 Martii."
[624] Ruotiksi kirjutettiin hänen nimensä usseemmittain (sanan-supistamisella) aivan lyhykkäisesti: "Biskop Koort, Korth, ja Kort."
[625] Piispa, joka oli myöskin ollut yksi osallinen Kolmen Kuninkaan Veljellisyyestä, Turussa, ei laimin-lyönyt piteä kirkkonsa puolta, eli valvoa hänen hyötymisestään, kussa oli voan mitään etullista soatuvilla. Niin kuin Peä-Rovasti pisti hään jo v. 1459 nimensä hänen enonsaArvidh Claussoninjälkeen-seätöksen ala, kussa häänKolmen Kuninkaan Kammiollen(altari Trium Regum) poislahjoitti tilansaSorkistenkylässä Euran pitäjässä (Porth. Chr. p. 456). Samana vuonna alakirjutti hään myös saman enonsa lahjutos-kirjan, kussa häänPyhän Ristuksen ruumiin Kammiollen(Altari Corporis Christi) pois-anto tilansa Pärkiö Vehmaan pitäjässä (Porth. Chr. p. 434). Vuonna 1484 alakirjutti hään niin-ikeän VapamiehenJárl Jönssoninseätöksen, kussa hään sovinoksiHárald Ollinpojanmurhasta, anto tilansaKivikyläVirmon pitäjässäKaikkein Ristuksen Uskollisten Henkein Kammiollen(Altari Animarum Christi Fidelium) (Porth. Chr. p. 442.), monta muita mainihtamatak. Ite hään ei seätänyt kirkollen paljo mitään, jos ainoastaan toimitti isän vainoonsa tahtoa (Åbo Tidn. 1785 p 199. keskustele Porth. Chr. p. 551 & 622).
[626] TämävanhaksimainittuEerik t. Henrik Bitze, on nimensäk suhteen paha eroittoo hänen pojasta ja pojan-pojasta, jotka kantovat saman nimen, ja joihen kanssa häntä ehkä sevoitetaan. Hänen sukunimensä kirjutetaan monella tavalla, sekäBiidz, Büdz, Bitz, Bytz, Bitzr, Bitze että Bisse(Porth. Chr. p. 543, 481,) ja se näyttää kuin sillä tarkoitettais yhtä kuin sanalla Bässe, (jota hään kantaa vapamerkissänsä). Juusten kuhtuu tätä Piispan iseä "famosus Miles, quondam Capitaneus Castri Aboënsis." Hään oli jo v. 1420 Miekkamies (Armiger) ja v. 1441 Tähtimies (Miles). V. 1437 oli hään Laintutkia Halikon kihlakunnassa, jota virkoo hään piti aina vuoteen 1453, jollon häntä myös kututaan Laintutkiaksi Vehmaan kihlakunnassa. Samana vuonna mainitaan häntä myös Lainjulistajaksi Pohjos-Suomessa, ja vuonna 1455, 1456 ja 1457 kuhutaan häntä jo Lainjulistajaksi Etelä-Suomessa (Lagman i Sudhersinne Laghsagu); ja v. 1449 häntä jo nimitetään Ruotsin Valta-Neuoksi, jollon häntä s. 31 päivänä Heinä-kuussa Visbyin kaupunnissa alakirjutti Kuninkaan Koarle VIII:nen ja Christian I:sen sovintoa Gottlannin soaresta (Hadorph efter Rimkrönikanp. 156.) von Stjernman sanoo hänen myös v. 1452 olleen Turun linnan ja moakunnan Peämiessä (Åbo Tidn. 1785. Bih. p. 198. Porth. Chr. p. 544). Hään eli vielä v. 1458, vaan oli jo kuollut ennen v. 1467, ja oli ollut osallinen siitä Turussa löytyvästä henkellisestäKolmen Kuninkaan veljellisyytestä(Porth. p. 476, 545). Hänen iseensä ei tunnetak, ja hänen äitinsä (jonka nimee ei muistetak) oli Turun ensimmäisen Peä-Rovastin (Domprost)Heikki Maunuksenpojansisar. Hään oli kuolemaisillaan, jälkeen-seätöksessänsä, pois-lahjoittanut tilansaKuirilahenkylässä Paraisten pitäjässä, sillen Turun Peäkirkossa asetetullen Pyhä Pietarin ja Pyhä Poavalin Kammiollen (Porth. Chr. p. 445. Åbo Tidn. 1785, Bih. p. 199). — V. 1435 oli hään vierasmiessä alakirjuttanut appensaClauus Lydikinpojanseätös-kirjoo, jolla hään Papis-kammiollen (eli niin kuin sitä muinonkin kuhuttiin, "Neitzyn-kammiollen") Turun Peä-kirkossa, poislahjoittiHukastentaloo Lemun pitäjässä, m.m. (Porth. Chr. p. 453); ja v. 1438, oli hään niin ikeän ala-kirjuttanut Turun Peä-Rovastin Matti Ollinpojan lahjutos-kirjan, jolla hään Pyhä Annan Kammiollen poisantoLittoistentilan Nummen pitäjässä (Porth Chr. p. 448). Samana Vuonna istui hään Laki-miessä (såsom bisittare eller nämd i Konungens dom) Moan Oikeutessa (wid Lands-Rätten) jota piettiin Turussa, ja kussa häntä kuhutaan Laintutkia Vehmaan kihlakunnassa (Åbo Tidn. 1785, Bih. p. 63). Vuonna 1449 vahvisti hään niin kuin Turun muinoisen PeämiehenHeikki Gärdshaghinvainaan lasten holhottaja (förmyndare,) sen kauppa-kirjan, jolla hään oli eläissänsä myönyt tilansaKeykalankylässä Kalvolan pitäjässä Hämeenlinnan VouvillenEngelbrecht Jaakonpojallen, 60 markkaan (Porth Chr. p. 525).
[627] Porth. Chr. p. 481, 453, 543. TämäAnna Claus-Lydikintyttären(Djäkne) isä, oli seClauus t. Niiles Lydhekeson, jota jo p. 424 nimitimme, ja jonka v. 1407 sanotaan olleen Laintutkiana Pohjos-Suomessa, ja v. 1414 ja 1420 Voutina (Foghot, Fogda) Turun linnassa. V. 1420, 1429, 1430 ja 1434 kuhutaan häntä myös tämän linnan Peä-mieheksi (Höwitsman); ja v. 1442Capitaneus Castri Aboënsis(Åbo Tidn. 1785, Bih. p. 191, 192). Hänen sanotaan tulella yläs-polttaneen oman vaimonsa nimeltäChristina Jonisedotteria, joka vielä eli v. 1435. (Porth. Chr. p. 453). Ilman tätä Annaa, joka mahto olla nuorin hänen lapsistaan, oli 7 muita; nimittäin: — 1) TähtimiesHenrik Clauson(Djäkne) Koskiseen, joka oli Valta-Neuo ja Lain-julistaja Pohjos-Suomessa (Lagm. i Norrsinne Laghsagu) voutesta 1449 vuoteen 1458, naituLucia Ollin-tyttären(Tavastin) kanssa; — 2)Arffwidh ClaussonNynäsiin, Tähtimies ja Valta-Neuo, naituIngeborg Arend-Pentinpojantyttären kanssa; — 3)Tönne (t. Antonius) Clausson; — 4)Britha Clausdotter, Herreilään (?) naituHeikki (Pekanpoika) Svärdhinkanssa, joka eli v. 1420, ja jollen se synnytti yhen tyttären, nimeltäRagnild; — 5)Karin ClausdotterKankkaan, ensin naitu v. 1407Jaakko (Niileksenpoika) Kurkinkanssa, jollen se synnytti yhen pojanClaes KurckLaukkoon, joka eli v. 1466; ja siitenHeikki Ollinpoika Hórninkanssa Åminneen, joka oli Hórniloihen Peävanhin (Stamfader, Ättefader); — 6)Elin Clausdotter, joka oli naituHerman Fleminginkanssa; — 7)Anna Clausdotter, josta äsken puhuttiin; — 8)Cecilia Clausdotter, naituClaus Pekanpoika Fleminginkanssa Peningebyiin, joka oli Tähtimies ja viimäinen Lainjulistaja kokonaisessa Suomen-moassa; hään eli vielä v. 1405, ja oli niiten Suomalaisten Flemingilöihen Peä-vanhin (Peringsköld).
[628]Claes Bitze, jolla oli yksi poikaKnút BitzeÖhrestadiin, naituBrigitta Christjern-Pentinpojan(Oxenstjernan) tyttären kanssa Salestadiin.
[629] TämänuoreksikuhuttavaEerik BitzeViikiin, joka myös oli osallinen Turun Papin-veljellisyytestä (Porth. Chr. p. 476) ja jonka Porth. p. 545, ja 638 sanoo olleen Lainjulistajana Etelä-Suomessa v. 1462 ja 1463, oli naitu TähtimiehenOlli Tavastintyttären kanssa, nimeltäMäreta, jonka kanssa hänellä oli kaks lasta (Porth. luettaa p. 638 yhtäAntinnimellistä, kolmaneksi); — 1)Anna Eerikintytär Bitze, joka oli naituOlli Jönsinpojankanssa., Laijsiin, ja — 2)Heikki Erkonpoika Bitze, Nynäsiin (Porth. p. 637 kuhtuu häntä Tähtimiesnuori Henr. BitzeNynäsiin) joka oli naituAnna (Hannon tytär) Totinkanssa Bjurumiin, jota usseemmittain kuhuttiin "Finska Anna på Åkerön," ja joka synnytti hänellen kaks lasta,Eerik ja Kirsti. TämäAnnatuli siitten naituksiClemet(Pentinpoika)Hogenskildtinkanssa Åkeröiin (kuhuttuHuitfelt), ja kuoli vasta v. 1549. TämäHenrik Bitzejoka oli Lainjulistaja Pohjos-Suomessa v. 1489, 1490, 1499, 1504 ja 1506, ja jonka Uggla kuhtuu Miekka-mieheksi Viikiin, ja sanoo olleen Peämiessä Turussa vuotesta 1480 vuoteen 1485, ja kantaneen vapamerkissänsä yhen hirven — oli v. 1499 Tukhulmissa alakirjuttanut K. Christian I:sen Kuninkaan-vaalia (Hadorph p. 367). Hään on tullut Porthanin luulon perästä (Chr. p. 545; Åbo Tidn. 1785, Bih. p. 198.) sevoitetuksi ukkosek kanssa, joka oli hänen nimellinen. Sillä kaikki mitä v. Stjernman puhuuHenr. Bitzestä, niin se puhuu enin tästänuoremmasta, ehkä hään nimittää häntä vanhaksi, ja villitteloo sillä sekä ihtesek että muita. Se on tässä, niin kuin moneissa muissa lopen-vanhoissa asioissa, työläästi käsittää totuutta vielä liiaksi kuin yhtäläiset nimet meitä ereyttää.
[630]Briita BitzeBenkkalaan, tuli naituksiOlli Drákinkanssa.
[631]Knút Bitze, Häänki mahto olla osallinen siitä toanon mainitusta Papillisesta veljellisyyestä (Porth. Chr. p. 477).
[632]Oppia, Magister;Tietous-Oppia, Filosofie-Magister t. Filosofie-Doktor.
[633] Tämä kuuluisa Opisto, josta on jo tullut niin monta valaistuneita miehiä moailmaan, ja kussa Tievot ja Taijot vielä paraittain sekä harjoitetaan että suojeletaan, tuli ensin asetetuksi v. 1409.
[634]Peä-pappinen, Abboth, kuhuttiin ylimmäinen Pappi heijän papin-suljetuksissa.
[635]Peä-Rovasti, Domprost.
[636] Näiten Vadstenan Pappisten nimet oliMagnus, Richard, ja Magnus Håkansson.
[637] Mitä sillä sanallapyhittää(consecrare) tässä ymmärtänneen, en saata varsin sanoa. Sillä koska näissä Kammioloissa jo ennen häntä piettiin Jumalan-palvelusta, niin eivät mahtaneet olla pyhittämätäk. Uskottava on jotakuta kirkossa tapahtuneen, joka heijän mielestä soastutti Seurakunnan, jota nyt uuestaan pyhitettiin — niin kuin tapa tahtoo olla Poavilaisissa.
[638]Kammion-laulaja, Chor-prest,Choralis. Turun kirkossa piettiin Poavin aikana 6 nuorta Pappia, jotka laulelivat Jumalan-palveluksissa. Milloin heitä ensin asetettiin on tietämätöin; mutta v. 1355 heitä jo mainitaan. Ja se näyttää kuin kukiin heistä oisi ollut ikeän kuin Apulainen t. Lukkari auttamassa muka laulamisellansa niitä ylhäisempiä Turun Pappiloita heijän jumalan-palveluksessaan (Porth. Chr. p. 453, 473.) näiten lukua enenettiin siitten aikoa myöten. PiispaMaunus Ollinpoika(Tavast) lisäisi näihin 4 uutta, joihin PiispaConradus Bitzevielä lisäis 2, jotka piti joka päivä lauleleman Neitty Moarian laulu-hetket (horas canónicas) ja joillen hään anto palkaksi papin-soatavat Nummisten pitäjästä. Niinpä jo yhtenä aikana luettiin 12 Laulu-Pappia Turun kirkossa (Porth. Chr. p. 553). Ilman sitä vara-soalista (extra inkomst) joka jumalan-palveluksessa, hautaisissa ja muissa semmoisissa toimituksissa, oli heillen tuleva, niin heijän vuosillinen palkka luettiin kullenkin 10 markaksi rahassa, paihti 20 markkoo, ruokaneuoiksi, 9 mittaa (spann) rukiita eläkkeeksi, ja 14 mittaa ohria olveksi (Porth. Chr. p. 474).Yksi mittaoli eri-maakunnissa ja erillä ajoilla erilainen, mutta nuon arvaten luettavaksi pitävä 24:nestä 32:neen kappaan.
[639]Poto-huone, Hospital, sjukhus.
[640] TämäKöyhäin Tivunti, johon luettiin neljäs osa Kirkko-rahoista ja Pyhä Henrikin otosta, ja joka kussakin seurakunnassa alussa annettiin Kirkko-vaivaisillen, oli jo ennen Ruotissa niinikeän pois-annettu näillen poavilaisillen Papis-Neuoittelioillen, (Canonici).
[641]Henkellinen Opettaja, Theologie Professor.
[642] Kirjan-painaminen, joka on se isoin ja avullisin taito, johon meijän ymmärrys on yltynyt, tietomuksiin harjoittamiseksi ja ihmiskunnan henkelliseksi valaistukseksi, ilmauntui 49 vuotta tätä ennen Saksan-moassa, kussa yksi vapasukuinen mies nimeltäJohan von Sooyenloch, eli muuten myös kuhuttuGänsefleisch vom Gutenberge, tahi niin kuin häntä jokapäiväisessä puheessa kuhutaanGuttenberg, rupeisi ensin monen kokemuksen perästä, kuurmaelemaan kirjotus-neniä irtonaisiin puupalaisiin, joita hään asetti lomaksuttain sanoiksi. Ja koska puu oli arka kulumaan, niin hään kirjutti näitä neniä ly'y-palaisiin, joihen peälle hään siitten painutti paperinsa. Tällä tavoin tuli v. 1439 se ensimäinen kirjan-paino toimeen Wittenbergin kaupunnissa. Koska hään näihin kokemuksiin oli hukuttanut kaikki omaisuutensa, otti hään Appensa kumppaliksensa, joka oli yksi rikas kulta-seppä Mayntzin kaupunnista, nimeltäJohan Faust. Tämäpä otti toas kaks muita toveriksensa, nimittäin veljensäJaakko Faustja yhen pappisen, nimeltäSchöffer, joka v. 1452 rupeisi valamaan näitä neniä tinaan, ja kohta siitten kovempaankin kasariin (metall). Viekkauellansa ja kavaloilla juonillansa omistiFausttämän rehellisenGuttenberginkirja-pajaa, ja lopetti v. 1462 sen ensimmäisen Roamatun painamista Latinan kielellä, josta hään sai paljon rahoo, alinomattain Parisissa; suureksi harmiksi Pappisillen, jotka Roamatun kopioittamisella oli tähän saakka viljellut paljon rahoja.
[643] Tässä SuomalaisessaMessukirjassaon alku-lehellä (på tittel-bladet) puu-kuurmauksilla (i träd-snidt) kuvaeltu yksi istuvainen Piispa, jolla on kypärä peässä, ja oikeassa käessä kirja, vasemmassa Pispan-sauva, joka jaloillansa poljee yhtä miestä, joka makoo pitkällänsä, kerityllä peällä, pitävä myssynsä vasemmassa käessä, ja oikeassa kirveensä. Tämä kuvaus joka tarkoittaa Ristin uskon ensimmäistä levittämistä Suomessa, ja joka tarinamuksessamme muistuttaa meitä Piispa Henrikin pyhittämistä kuoltuaan — näyttää niin kuin se ois muka kopioitettu siitä Hauta-kivestä jota Piispa Tavast asetti Peä-Piispan (Erke-Biskop) Henrikin hauallen Nousisten kirkossa, ja josta siitten on malli (modell) otettu niihin malauksiin jotka oli tehty Iso-kyrön kirkossa Pohjan moalla, josta tullaan puhumaan XXIII:ssä Taulussa.
[644] Näistä so'ista puhutaan aivan vähä meijän Tarinamuksessamme, koska heitä piettiin enemmin rajan murtamisella kuin oikeellä soan-käymisellä. Heitä piettiin aina vuoteen 1468, jollon tehtiin vara-rauha, mutta ei se pitänt jos 5 vuotta; sillä v. 1473 puhkeisi toas sota, ja muuttui aina julmemmaksi kumpaisellakin puolella, eikä helpountEerik Akselinpojansisään-murtaamisella Venäjäseen v. 1480, eikäStén Stúrinsoan-käynöllä v. 1488.
[645] TämäEerik Axelsson Tott(josta vasta tullaan enemmin puhumaan) oli sama mies joka näinä aikoina ensin varusteli Viipurin kaupunkia kivi-muuriloilla (lue XX Taulu).
[646] Nämät puu-varustukset tehtiin v. 1475, paraassa sota-aikana, ja juuri vihollisten kuuluvissa, niin kuinTotttästä ite kirjuttaa: "och när arbetis folket moste fara efter sand, steen och kalck, då måste jag hafwa en roote med hwar pråm, och 12 eller 14 mine egne tjänare med harnesk oc hwärjor för Ryssarnes skuld." (Porth. Chr. p. 594).
[647] Lue Porth. Chr. p. 581. Åbo Tidn. 1793, N:o 15. Juvan pitäjä, joka jo v. 1442 sai oman Papinsa, luettiin silloin kappelina Savilahen tahi Mikkilin pitäjäseen (lue Åbo Tidn. 1784, p. 385. Porth. Chr. p. 515.) mitenkähän se oisi siitten eneän tullut kuuluvaksi Seäminkiin?
[648] Se on kumma ettei Juusten puhuissaan tämän Piispan ajoista, niin sanalla nimitäk näistä Turun kirkon tuli-paloista. Tahi hyö eivät olleet varsin turmiolliset (förhärjande) tahi luettaa hään heitä siihen, jonka hään sanoo tapahtuneen iski-tulella v. 1458 PiispaOlaijinaikana, ja josta toas ei Messenius, eikä tämä vanha ajan-laskettaja, tiijä niin mitään.
[649] Niin e.m. tuliIinpitäjä vasta vuuen 1475:nen tienoilla eroitetuksiKemistä; jaAkkasv. 1483 eroitetuksiSeäksmäestä.
[650] Brenner: "I Åbo D. Kyrckia."
[651] Tämä vuosiluku on vissiinik viärin kirjutettu, ja pitäis olla 1454, niin kuin kohta kuullaan.
[652]Kärsiäjä, martyr,Pyhät kärsiäjät, de heliga martyrer.
[653]Yrjön t. Yrjän-päivä, oli s. 24 p. Huhti-kuussa.
[654] Mikä mies hään lie ollut, ei heissä selitetäk, eikä myös hänen isänsä nimeä.
[655] TämäHórninsuku-juoksu (stamtafla), joka myös löytyy niissä vanhoissa Péringsköldin, Åkersteinin, v. Schantzin ja Palmsköldin polvi-laskuissa (Genealogier), selittää että Vapa-miesClas HeikinpoikaHórn Åminneen, joka v. 1485 oli Laintutkia Halikon kihlakunnassa, ja v. 1487, 1488, 1490, 1499, 1508, 1510 ja 1514 Lainjulistaja Etelä-Suomessa, ja v. 1499 Ruotsin Valta-Neuo — oli naituChristina Frillenkanssa Hoapaniemeen, joka oli Lainjulistajan Etelä-SuomessaChristian Håkansson Frillentytär. Palmsköld, joka myös kertoo tätä, sanoo että tämäHórnoli vielä toisen kerran naituChristina Antintytär Karplaninkanssa. Merkillinen on että vaikka hänellä oli kaksi vaimoaKirstinnimellä, niin eivät kuitenkaan ykskään heistä ollutFrésensukuisia, ellei heijän nimet lie viärin toimitetut. Mahollinen oisi ehkä myös, tälläHórnillaolleen vielä kolmaaskin vaimo, samalla kaima-nimellä. Jos otamme ajan-luvusta vuoaria, niin havaimme kohta että tässä mahtaa jossa kussa olla erehtys. Sillä jos tämäFreseoisi elänyt 1300 vuosien alulla (niin kuin luetaan hänen hautakivessä) niin mitenkä hänen pojan-tytär oisi ollut naitu tämän Hórnin kanssa, joka vielä eli 1500 vuosien alulla, eli oisikkohan kolmet suku-polvea ylettänyt kahteen sataan aastaikaan? Sillä tahi tässä on tehtyFrési100 vuotta vanhemmaksi (kuin hään olla pitäis), tahi se on sevoitettunna siiheen nuorempaanFrésiin(joka on muka yhtä) tahi ymmärretään tässä yhtä toistaHórniakuin tätä äsköin mainittua; ehkei yhtä toista sillä nimellä ouk ollut Lainjulistajana Etelä-Suomessa. Myökin oisimme uskomoisillamme että yksiFréseoli naitu yhen Hornin kanssa. Mutta jos tämä oliClaesnimeltään, eli jos hään oli Lain-julistaja Etelä-Suomessa, sitä emme saata sanoa (Pahuus kuin ei niissä Vapa-Huoneen kirjoissa nimitetäk minkän perustuksen peällä hyö ovat näitä puheita kirjaan pistäneet). Meijän luulo luottaiksen sen peälle, että Maskun pitäjän kirkon ikkunassa oli muinon moalattuHórninjaFrésinvapamerkit rinnattain, josta arvattaisiin, että hyö ovat olleet naimisen kautta yhistetyt, ja että hyö ovat tässä pitäjässä asunneet, tahi että heillä tässä on ollut tiloja ja kartanoita (kaho XX:nees Taulu N:o 2 ja 3).
[656] Koska myös tämä kaikki ikeän kuin passoisi tähänFredr. Fréseen, jonka hautakivi tässä kahellaan, vaan joka nyt luetaan 100 vuotta vanhemmaksi, niin milt' emme epäile Brennerin tässä lukenueen veärin, ja vuosluvun ehkä olleen MCCCCLIIII, liioiten koska tämä kivikin näyttää olevan teoiltaan niiten toisten kanssa yksi-ikuinen, vaan ei sunkaan vanhempi; ja koskei Brennerin aikana löytynyt Turun kirkossa muitakaan hauta-kiviä 1300 vuos-luvulta, jotka kaikki ehkä lie murentuneet Turun kirkon tuli-palossa v. 1458 (Juusten; mutta v. 1464, 1473? Messenius) niin on uskottava ettei tämäkään ouk niin vanha kuin hänessä luetaan. Se näyttää kuin Brenner oisi jo itekkin tätä arvannut, sillä siinä nioitetussa kirjassa on hään kirjuttanut vuos-luvuun: "MCCCCLIIII" niinikään luetaan myös tätä vuoslukua yhessä vanhassa puu-kuurmauksessa tästä hauta-kivestä. Mitä taas Vapa-Huoneen kirjoitukseen tuloo, kussa luetaan v. 1354 niin se ehkä luottaiksen tämän Brennerin vanhimmaisen piirutoksen peälle, jonka olemme kopioittanut.
[657]Kolmen Kuninkaan Veljellisyys (Fraternitas Trium Regum)kuhuttiin sitä papillista yhteyttä tahi veljellisyyttä, josta jo puhuttiin p. 375, 377.
[658]Peä-Neuvo, Borgmästare. Hään oli ollut Peä-neuona v. 1431, 1439, 1448 ja 1449; ja luettiin olleen Saksalaisesta suku-perästä (Chr. p. 598).
[659] Brenner: "I Åbo D. Kyrckia."
[660] Tämä Vapamerkki muutettiin siitten yheksi mustaksi Yötyr-peäksi valkoisessa vainiossa. Mutta milloin, eli keltä, tätä tehttiin, on tietämätöin. Bång sanoo kyllä (Palmsköldin puheen peälle; kaho p. 441): "Olof Niclisson Tawast upptog sin Frus, de gamble Finckars sköldemärken, ett swart Syltehufwud i hwitt fält, sådant som Asessor Brenner afritat det i Åbo D. Kyrka, litet förrän kyrkan bran." Mutta näissä puheissa on niin paljon valetta, ettemme ollenkaan heihin uskotak. Sillä — ensinnik niin tämäOlli Niileksenpoika Tavastei ollut naitu Finckilöihen kanssa — toiseksi, niin Finckilöihen vapamerkissä ei ollut mitään Sian peätä — kolmanneeksi, niin nähään vielä tästäOlli Niileksenpojanhauta-kivestä, jotta ei hään vielä kuolemaisillaankaan ollut pois-muuttanut sitä vanhoo suku-merkkinsä, ja — neljänneeksi niin näissä Brennerin piirutoksissa ei löyetäk yhtä sellaista kuvattua Kössin-peätä, josta tässä puhutaan. Tämä vanha merkki ei vielä ollut sen eistä tämän Ollin aikana pois-heitettynnä; mutta 100:a'an vuuen peistä oli jo muutos tapahtunut. SilläArvid Heikinpoika TavastWessundaan, joka v. 1568 oli Linnanisäntänä Viipurissa, ja josta ja p. 444 puhuttiin, (ja joka oli tämänOllinpojanpojan-poika) kanto vapamerkissänsä yhtä Posson peätä. Hänen aikanansa korjattiin taas tätä Tavastiloihen vapamerkkiä. Sillä v. 1588, s. 24 p. Kesäk. niin Herttu Koarle, kunniaksi tämän miehen pitkällisestä ja uskollisesta palvelluksesta, paransi hänen vapamerkkinsä, sillä tavoin että, ympäri tätä Karjun peätä pantiin yks sininen vanne kuhun oli vuorottellen pujotettu 4 punaista syväntä ja 4 punaisia luotia (kulor) — kostoksi samasta uskollisuuestaan tuli hään monian vuuen peästä Viipurissa poikki-hakatuksi. Tällainen tuli myöskin v. 1625 tämä vapamerkki sisään-kirjutetuksi niihen Ruohtalaisiin Vapa-kirjoin (N:o 64) hänen pojaltansaGermund ArvinpoikuTavastilta Kurjalaan. Ruotissa on nykyisinnä Peä-Luutnanti m.m. GréveJoh. Henr. Tavast, sekä hänen Vapaherrallisessa (N:o 321) että Grévillisessä (N:o 129) Vapamerkissänsä, uuestaan ylös-ottanut sitävanhookolmatta satoo aastaikoa jo poishyljättyä suku-merkkiä.
[661] Sillä tämänOlli Tavastinisän-ukko, eli PiispaMaunus Tavastinukko vainaa, oli HerraNiilesnimeltään; josta Palmsköld kirjuttaa: "Nicolaus Tavast Magnus, Finlandiae vir potens, habitans in Tavastia, circa annum 1340" (Geneal. Saml. p. 3937). Mutta silloin hään jo mahto olla keli vanha, sillä hänen pojan-poika PiispaMaunus Olaioli syntynyt v. 1357. Hänellä oli kolm poikoo, —Olli Niileksenpoika(Tavast, se vanhempi, sillä nimellä; ja tämän nuoremman Olli Niileksenpojan ukko) joka oliTavastiloihenPeä-vanhin, ja jota Juusten kuhtuu:Nobilis et famosus Vasallus in Paroecia Wirmo(Porth. Chr. p. 17, 423) joka oli Valta-Neuo ja Tähti-niekka v. 1370, ja kuollut jo v. 1402 (Porth. Chr. p. 433) ja josta on jo ennen p. 398 ja 422 puhuttu; — toinen oliFader Niileksenpoika, joka oliStålarmiloihenPeä-vanhin, ja joka oli naituBrita Rochelsdotterinkanssa, ja eli v. 1370 ja 1400; — kolmaas oliSune Niileksenpoika, joll' oli poikaSune Sunesson, Miekkamies ja Laintutkia Taivaansalossa v. 1402, Vehmaassa v. 1418; Valta-Neuo v. 1435, ja Lainjulistaja Pohjos-Suomessa ja Ahvenan-moalla v. 1437 (ja 1455?). Tästä selitetään mitenkäTavastit ja Stålarmitovat ennen kantaneet yhtä Vapamerkkiä, vaikka eri nimellä. Kumpaisetkin suvut oli muinon kuuluisat ja voimakkaat Suomessa, niin että löytyi harva kirkko, kussa ei ennen aikana tavattu heijän vapamerkkiänsä nimittäin yksi varusteltu käsivarsi, milloin keännetty oikeallen puolellen, milloin (usseemmittain) vasemallen, osottava milloin kämmenensä, milloin toas puistelevan nyrkkiänsä.
[662] Yksi kopio tästä hauta-kirjutoksesta tavataan Porth. Chr. p. 636. Yksi toinen kopio, jota luetaan Alex. Lauraeuksen Juttelemuksessa Joh. Bilmarkin hoivauttamisen alla, (kuhuttu:de Sacellis sepulcralibus in Templ. Cath. Aboënsip. 21), on varsin viallinen, ja kuuluupi näin: "Anno Domini MCCCCLXI crastino F:i Petri de Cathedra Nobil. Vir Olavus Tawast, Miles hoc obiit: Orate pro eo." von Stjernman ja Uggla eksyyvät vielä enämmin, kuin sanoovat hänen kuolleen jo v. 1445.
[663]Istuimellansa istuvanPyhä Pietarin päivän eli niinkuin Ruotiksi kuhutaan tätä päivää: "Sancte Pehr i stolen," ja Latinaksi:Petrus in Cathedra, oli yksi päivä jota poavilaiset rajuuttivat kunniaksi Pyhä Pietarin istumisesta Poavin-tuolilla — niin kuin puhutaan heijän satuissa. Tämä tulisi meijän luvun perästä s. 24 päivänä Helmi-kuussa.
[664] TämäNiiles Ollinpoika Tavast(joka oli Piispa Tavastin veli) tuli s. 7 p. Jouluk. v. 1407 koroitetuksi Vapa-sukulliseen seätyyn, Kuninkaalta Eerikiltä Pommerista, hänen Turussa ollessaan. Hään eli vielä v. 1415 ja 1423. Hänen perillisistä mainitaan yhtä Vapamiestä nimeltäHeikki Tavast, joka v. 1457 sai Valta-HallihtialtaEerikki Axelinpojaltavapaallista vapautta (frälse-frihet) niihen verotiloin peälle, joita hään oli ostanut talonpoijiltaHalistenkylässä Räntamäen pitäjässä, jaHekkialankylässä Nummen pitäjässä (Porth. Chr. p. 420, 421).
[665] Tästä Suomen Piispasta, josta on jo vähä mainittu p. 396, 461, 468, 482 tullaan koht-sillään enemmia puhumaan VI:nessa Taulussa.
[666] Keskustele Porth, Chr. p, 636. v. Stjernman, joka myös luettaa häntä Hämeenlinnan Linnanisännistä, sanoo hänen jo olleen siinä Linnanisäntänä v. 1444, jä tässä virassa kuolleen v. 1445 (lue Görwells' Sw. Mecurius v. 1757, Sept. p. 270; Porth. Chr. p. 521, 636; Ugglas Rådslängd III Afd. s. 55). Mutta tässä ensimmäisessä puheessa ei mahak ehkä olla parempata perustusta kuin siinä viimeisessäkään.
[667] Lue Åbo Tidn. 1785, Bih. p. 192; Porth. Chr. p. 521: Koko tästä rauhasta ei tunnetak meijän Tarinamuksessa niin mitään, ei ies minä vuonna sitä tehtiin. Myö soamme vastapäin tilaisuutta että kirjassammeHandl. till uplysning i Finlands äldre Historietoimittoo, jota siinä viis-vuotisessa vara-rauhassa, jota tehtiin Viipurissa v. 1468, nimitetään että se entinen rauha oisi muuten loppunut v. 1469, s. 1 p. Toukok. Jos nyt varoisimme tämän rauhan olleen tätä äsköin nimitettyä 9:sän vuotista, niin se oisi tehtynnä Toukokuussa v. 1459, ja oisi tapahtunut vuotta ennen tämän Tavastin kuolema-vuotta. Hänen lankonsaHeikki NiileksenpoikaDiekn, kuoli jo syksyllä v. 1459.
[668] Tämä Porkalan Herras-kartano (Janakkalan pitäjässä?), oli vanhuuestaan ollutTavastiloihenmoisio, mutta tuli tämän Ollin sisaren kautta, (nimeltäKatrina Niileksentytär TavastPorkkalaan) annetuksi hänen avio-miehellensä, sillenvanhallen Gödik Finkillen(lue p. 421) jolta se nyt (v. 1439) lie tullut takaisin-lunastetuksi, koska se siitten tämän Ollin tyttären kanssa, (nimeltäMärta Ollintytär TavastPorkkalaan), annettiin hänen toverillensa, Valta-Neuollen ja Lainjulistajallen Etelä-Suomessa,Jaakko Pekanpojalle(Ille) Storgårdiin. Sillä tavalla tuli tämä hovi jo kuuluvaksiIllilöillen. Hänen poikansa, LinnanisäntäStén Jepinpoika IllePorkkalaan, anto tämän talon v. 1509 huomen-lahjaksi vaimollensaAnna Knútintyttärellen(Kurck) Laukkoon (lue p. 431). Hänellä oli yksi tytär,Mätta Sténsdotter IllePorkkalaan, jota naitiin Peä-Linnanisännellen ja Suomenmoan HolhottajallenKustav Gödikinpoika Finkillen(lue p. 430, 431); jonka kautta tämä kartano tuli jo toisen kerran kuuluvaksiFinckilöillen(niillen muka nuoremmillen). Kustan pojan-tyttären kautta, nimeltäMargaréta Gödikintytär FinckePorkkalaan ja Auttiseen, joka naitiin Sota-AsettajallenEvert Koarlenpoika HórnillenKankkaan (lue p. 405, 411) tuli tämä Herras-kartano viimen kuulumaanHórniloillen.
[669] Lue Porth. Chr. p. 431. Piispa lahjoitteli samana pänä kaikkia omaisiansa kartanoilla eli rahoilla, sillä eholla etteivät milloinkaan oisi katehtivoinnaan sitä asennosta, jolla Piispa v. 1421 perustiPyhä Ristuksen Ruumiin KammiotaTurun Seurakunnassa, monen talonsa pois-lahjoittamisellansa.
[670] Peringsköld sanoo hänen olleen kahestin naitu, nimittäin toisen kerran,Ingeborg Valdemarsdotterinkanssa (kaho p, 441) mutta siinä hään mahtaa erehtyä.
[671] TämäRötgert t. Rotgert Ingosen t. Ingonpojanisä oli Valta-Neuo ja MiekkamiesIngo Ollinpoika(Peringsk.) jonka omaisia lie ollut VapamiesJonis t. Jöns Ingonenjoka v. 1418 ja v. 1432 istui lakia (tingtade) LaintutkianNiiles Diekninsiassa, ja joka oli jo ennen v. 1449 myönytMontiskalankartanoa ynnä muita tilojansa Raision pitäjässä Pyhän Annan suljetuksellen samassa pitäjässä, 800:taan Markkaan; ja josta heitä siitten syöstätiin Naantalin papin-suljetuksen ala (Portk. Chr. p. 449, 486.)
[672] TämäJaakko t. Jeppe Pekanpoika(Ille) Storgårdiin oli Lainjulistaja Etelässä-Suomessa v. 1477 ja 1485. Hänen isänsä oli MiekkamiesPekka Axelinpoika, jonka toveri oliIngeborg Valdemarsdotter, joka niin muotoin oli tämän Olli Tavastin tyttären-anoppi, ja jota Peringsköld mahtaa eräyksissä kuhtua hänen puolisoksi.
[673] TämäHenrik Clauusson(t.Heikki Niileksenpoika Djekne) oli muinon yksi niistä kuuluisammista Lakimiehistä (Lagkloke) Suomessa. Häntä ei piek sekoittoo hänen kaimansa kanssa, nimeltäHeikki Djekne, joka v. 1374 oli Vara-Lainjulistajana Medelpadissa (Stjernm. Höfd. Minne1 D. p. 78, 126, 128, 139, 162, 170, 211, 224, 357 & c. Porth. Chr. p. 479); eikä häntä myös piek kuhtuaFågelnäbiksiniin kuin Stjernman häntä nimittää lehen-laijassa (i marginalen. Lue Åb. Tidn. 1785. Bih. p. 193) villitetty ehkä siitä syystä, ettäDieknilöihenvapamerkki löytyy Peringsköldin käsikirjoituksissa kuvaeltunna melkeen yhelläiseksi kuinFågelnäbbilöihen t. Fågelhufvudloihen(jota nähään kuvaeltuna XI:ssä Taulussa, N:o 2). Tämä Heikki, jonka isä oli seNiiles Lydikinpoika Djekne(josta jo luettiin p. 424, 475, 476) oli jo v. 1437 Peämies Turun linnassa (Åb. Tid. 1785. p. 192) — v. 1441 oli hään jo Tähtiniekka (Porth. Chr. p. 482. b) — v. 1445, 1446 ja 1447 oli hään Laintutkiana Ala-Satakunnassa, ja vuoesta 1449 vuoteen 1458 Lainjulistajana Pohjos-Suomessa, joista vuosista vielä löytyy monta hänen peätöstä (Porth. Chr. p. 527. 482. b) — v. 1449 julisti hään lakinsa (höll han Lagmans-Ting) Birgelan kylässä Raision pitäjässä (Porth. Chr. p. 485) ja v. 1450 oli hään muijen Valta-Neuoloihen kanssa Arbogan kaupunnissa, kussa hään vakuutti Kuninkasta, Koarlea Knútinpoikoo heittämään Norin hallitusta Kuninkaalle Christjernille. Hään oli myös osallinen siitä Turussa löytyvästä Kolmen-kuninkaallisesta Veljellisyytestä (Porth. Chr. p. 476); ja oli näinä aikoina käynyt Appensa TähtiniekanOlli Tavastinkanssa Venäjässä, perustamassa yhtä 9:sän vuotista rauhoo (Åb. Tid. 1785. Bih. p. 192). Hään oli varsin avara pois-lahjoittamaan kirkkoloillen ja Papis- suljetuksillen tavaransa ja talojansa. Sekä tästä hänen antamisuutesta että muutenkin myös hänen lupauksestaan, salpataksensa vaimoneensa papis-suljetukseen, Piispa Maunuksen kuoltua, (Porth. Chr. p. 482. b) luultaisimme hänen olleen varsin jumalallisen. Hänen muista toimistaan tunnetaan, että hään v. 1435 alakirjutti hänen isänsä jälkeen-seätöstä, kussa hään Papis-kammiollen Turussa anto ynnäHukastentilan Lemun pitäjästä, yhen kauppa-puoin ja yhen kartanon Turun kaupunnissa, paitti 100 Englannilaista Nobloo, jonkun tilan ostoon. Siitten vaihto hään v. 1437 tämän Kammion suostumisellaOlli Antinpoika Tolkinkanssa, ja anto hänellen, ilman tätä mainittua kaupunnin kartanota, 400 Markkoo Ruotin rahassa, ja 10 kuorman alaista niittua, jonka vastaan hään sai tällen KammiollenGrotelankylee Kuumon pitäjästä (Porth. Chr. p. 453, 454). Vuonna 1448 anto häänAjosinpeänkartanon Maskun pitäjästä sillen äsken asetetullenKolmen Kuninkaan Kammiollen, jollen se myöskin v. 1449 hänen Vaimonsa suostumisella lahjoitti yhen kartanon Turun kaupunnissa, ynnäAtolan(Attulaby) tilan Nousiaisten pitäjästä jaSorsalantilan Mynämäen pitäjästä (Dissert. de dotat. Alt. p. 9). Samana vuonna vahvisti hään niin kuin yksiHeikki Gärdzhaghinvainajan lasten-holhottajoista, sitä p. 475 jo mainittua kauppa-kirjoo; ja kuoli v. 1459 (Porth. Chr p. 800, 482, 483) ehkä Uggla sanoo hänen vasta kuolleen v. 1462. Vuonna 1453 kirjutti hään Koskissa, jälkeen- seätöksensä, kussa hään vahvisti näitä hänen entisiä asennoksia, ja annettua vaimollensa puolen osanKoskistaynnä kaikkia hänen osto-maita niillen säytyvillen, pois-lahjoitti hään hänen suostumisellaan (koska hänellä ei ollut mitään lapsia) tavaroisuutensa (sin förmögenhet) niin kuin tässä seuraa: —Peä-Kammiollen(Hög-Altaret) Turun Peä-Kirkossa, yhen salonin (?) —Kolmen-Kuninkaan KammiollenTurun kirkossa, paihti kartanonsa pohjos-puolella kaupunnissa,Atolantalon Nousiaisten pitäjästä, jaSorsalantalon Mynämäen pitäjästä (joita hän jo anto v. 1449) anto häänSynkalantalon Vihin pitäjästä, ynnä yhen kalkin, joista 2 ikuista henken-messua piti hänestä piettämän. —Pyhän-Henkein Kammiollen, yhen kolm-jalkaisen pa'an. —Pyh. Henken Huoneellen(Helge Ands huset) 2 Lehmeä, 2 Lammasta, 2 L. Rukiita, ja 2 Liikkiöä. —Poto-Huoneellen(Spitalet) sitä samoo. —Pyh. Laurentiuksen KirkollenVehmaassa, yhen Hevoisen. —Pyh. Uolovin KirkollenYlälässä, yhen Kammio-kauhtanan (Chor-kappa) ja yhen 16:nen kuorman alaisen niitynLatvassa, jota hään oli ostanutHeikki Heikalalta12:lla Markalla. —Naantalin Papis-suljetuksellen(jollen se oli jo ennen antanut puolen Aijlosen talosta) yhön kullatun vyön, ja yhön soaren nimeltäLethis. —Pyh. Uolovin SuljetuksellenTurussa, yhen niitty-moanLetzalassa, ja hänen isoimman kupari-kannunsa. —Raumon Suljetuksellen, puolen sälytyksen (Läst) Rukiita, 2 Lehmeä, ja 2 Liikkiöä. —Musta-Veljeisten Suljetuksellen(Swart-brödra Klostret) Viipurissa, yhen hopea-maljan. —Harmaa-Veljeisten Suljetuksellen(Grå-brödra Klostret) samassa kohin, yhen kulta-sormuksen. —Pyh. Brigittan SuljetuksellenKesoin kaupunnissa (t. Reävälissä) 20 Markkoo, jotka hänen piti soahaClaus PekanpojaltaReävälissä, kahesta hevoisesta. —Musta VeljeiksillenKesoissa, yhen harmaan hevoisen. —Pyh. Henrikillen, hänen parhan Ruunansa ja Rauta-paijansa. —Pyh. Henrikin hauallenNousiaisessa, yhen hurstin t. peitteen. —Koarle Kuninkaallen, yhen valkean ja ruuninkarva-kirjavan Hevoisen. —Piispa Uolovillen, yhön pöytä-liinan, ja hopea-vaipan. — Hänen siskonpojalle Peä-Rovastillen Opp.Kort Bilzille, yhen hopea-lukotun kannun (kansa?) — Peä-Kirkonpalveliallen Turussa, yhen hopea-maljan. — Opp.Arvid Jaakonpojallen, yhen maksankarvaisen käymärin (gångare). — Opp.Maunus Valdemarinpojallen, yhen hopea-tuopin, ja yhet parit Herkiä. — VeljellensäArvid Niileksenpojallen, hänen hopea-vyönsä (kullattumatoin), ja yhen mustan varsan. — HerraNiiles Naebbille, yhen pienen hopea-vakan (silf-kosa). — HerraNiiles Mullillen, yhen hopea tuopin. — HerraNiileksellenPietarsoaressa, hänen mustan kauhtanansa, Niätän-nahoilla kalsattuna (befodrad). — HerraKnútillenVehmaassa, yhen Härän, ja yhen mustan kauhtanan. —RötkerillenVehmaassa, yhen rihla-pyssyn, yhen pa'an, yhen kattilan, yhen kannun ja 4 lammasta — HerraHeikki Vilmarillen, yhen sänky-voatteen, yhen parin Härkiä, ja yhen kannun. —Olli Dúsillenyhen … sänkyn, yhen kannun, yhen pa'an, yhen kattilan, 2 Lehmeä, ja yhen Härkä-parin. —(Heikki?) Plátallen, 2 Härkeä. 4 Lammasta. —Pekka Karpalaisellen, hänen hopia-peä lukkoisen veihtensä. —Ovikonpojanperillisillen Vihin pitäjässä, yhen niityn, jonka hään ostiPlátalta6:lla Markalla. (Åb. Tid. 1785, Bih. p. 193.Åbo Stifts Predikare-Bröders och Nådend. Klost. brefT. VI. p. 1362. Yksi käsikirjutos, joka löytyy K. Vallan Säilyksessä, Tukhulmissa).
[674] Lue Porth. Chr. p. 424. m. 379; p. 456. m. 702. p. 484. m. 448. p. 529. — Gr. Hallenii Dissert. praes. Alg. Scarin deVirmoëns. in Fennia Territ. p. 70. Rhytzelius p. Bång, m.m. TämäLusi Ollintytär Tavastanto leskänä v. 1485, 2 taloaTursanperänkylässä Virmon pitäjässä, jaThorosintalon Nousiaisen pitäjässä, joita hään oli soanut huomenlahjaksi mieheltänsä, Papin-suljetuksellen Naantalissa, kussa hään asetti sitä ensimmäistä (?) henken-messua; ja möi v. 1490Saustilantaloonsa Valta-HallihtiallenStén Stúrillen(Rancken:Hist. Coenobii Nadhendal. P. I. p. 25. n. h.). Tästä hänen pitkästä lesken-ijästä, arvoomme hänen naineen varsin nuoreenna, ja hänen lapsettomasta elämästä, ja hänen toverin kivullisuutesta uskottaisimme hänen miehensä naineen vasta vanhuuellaan.
[675] TämäNiiles Uolovinpoika(Stjernkors) Särkilahellen (joka oli PiispaMaunus Niileksenpojanisä) oli v. 1435 Miekkamies ja Valta-Neuo, koska hään Långholmassa alakirjutti Valta-Neuoloihen yhistys-kirjan (föreningsbref) Kuninkasta Eerikkiä vastaan; — v. 1437 oli hään Linnanisäntä Suomenmoassa, kussa hään silloin Turussa vahvisti yhtä tilan vaihosta; — v. 1440 alakirjutti hään Lankomiehensä sen vanhanGöd. Finkinseätöstä Kärknäsin talosta (josta mainittiin p. 421, 495) — v. 1441 istui hään Calmarin kokouksessa, kussa hään muijen Valta-Neuojen kanssa alakirjutti sitä liitosta, jota tehtiin Ruotsin ja Norin välillä. Että hään oli muutennik uskottu mies, nähään siitä, että hään Kuninkaan siassa istui Peä-Istujana (såsom Präsident) tahi Sanan-soattajana (såsom Ordförande) siinä Moa-Oikeutessa jota pietiin Turussa v. 1438, 1440 ja 1446 (Åb. Tid. 1784. p. 361; 1785. p. 63, 69. Porth. Chr. p. 612). Mutta jos se oli hään eli hänen AppensaNiiles Uolovinpoika(Tavast, se vanhempi) joka jo v. 1415 istui samassa toimituksessa, ja jota kuhutaan Tähtimieheksi, sit' emme saata sanoa (lue Åb. Tid. 1785. p. 56. Porth. Chr. p. 506). Tämä Stjernkorsin isä, nimeltäOlli Pekanpoika, oli v. 1410 tullut koroitetuksi vapasukuiseen seätyyn Flensborgin kaupunissa.
[676] Peringsköldin käsikirjoituksissa luetaan hänen olleen naitu Lainjulistajan Pohjos-SuomessaHartvik Jaakonpojankanssa, mutta eikös se lie eräys, sillä tämä oli naituIngeborg (Maunuksentytär) Fleminginkanssa — ellei hään ollut kahesti naitu.
[677] Sillä se oli aina ikeän kuin yksi eho (ett wilkor) niiltä, jotka asetti ja kustensi tällaisia Kammioita, että heistä ja heijän sukulaisista piti vuosittain piettämän vissiä henken-messuja (själa-messor) ja että heijän ja heijän omaisiansa piti siihen tulla hauoitetuiksi, koska pitivät ikeän kuin avullisemmaksi peästäksensä levollen hyvin lähes alttariloita. Koska nyt Piispa Tavasti asetti tätä Kammiota, niin on arvattava, että hänen ja hänen lähimmäisiä sukalisia piti siinä myös soaha hauta-kammioitansa. Siitten näillä meijän nykyisen uskomuksen ajoilla hauattiin tässä Kammiossa yhtä ja toista Suomalaisista peä-uroista.
[678] Tästä "kuparin taulusta", ovat puheet vähä erinnäiset. Juusten kuhtuu sitä "kuparin kiveksi" (Lapidem Aeneum), Spégel kuhtuu sitä "yheksi isoksi" ja Rhyzelius "yheksi kalliiksi Kupari-pylveksi" (den store, kostbare, Kopparstoden), Messenius kuhtuu sitä yhessä kohassa "Kuparin-harkoksi" (kopparhäll) ja toisessa kohassa "Kupari-poasiksi" (lamina aenea), Bång nimittää sitä "Kupari-kiskoksi marmoran kivessä" (en kopparplå i marmor). Näistä kaikista on arvattava, että tämä mahto olla yksi hauta-muisto, kussa kirjutos oli yhessä kuparin taulussa, jonka kaihteet (ramas) tahi ympärykset oli kivestä. Ja ettei tämä seisona hauvan peällä, vaan oli pystytetty seinälle heijän hautoin yliten, toistaa tämen olleen semmoisen, kuin kirkkoloissa usseen nähään, tehtynnä puoli-kuvauksessa (basrelief).
[679] TämäJönis Ollinpoika Tavastoli naitu yhenMarthankanssa, joka oisi ollutPentti Lydikkäisensisar, ja jonka kanssa hänellä oli lapsia. Tämä Jönsi oli jo kuollut v. 1439 (Porth. Chr. p. 423 keskust. p. 431, 432). Häntä ei pie sevoittoo PapismiehenJönsi Tavastinkanssa (p. 502) joka lie ollut hänen veljensä poika. Hään tais olla vanhin (t. nuorin?) näistä lapsista, koska se sai Alasjoen osaksensa, jota se tilan-vaihtolla anto Piispallen. Porthán sanoo p. 433Niilonolevan vanhemman, joka Piispalta sai Alasjoen.
[680] TätäLassia Ollinpoikoo(Tavastia), ei toas pie sekoittoo senLaurentiuksen Tavastinkanssa, joka poikansaBartholdinsuostumuksella, sanoi vuonna 1393 myöneesekSyvälahentalonsa Turun Peä-kirkollen (Porth. Chr. 423, 433).
[681] TämäMargaréta t. Marketta(Ollintytär Tavast?) oli naitu yhenBuckinkanssa, jota nimee toisinansa myös kirjutetaanBuk ja Bok. Hänen kanssa oli hänellä poika nimeltäOlli Bock. Tämä Bokin suku — jonka vapamerkissä on ollut yksipukki(Vallenius Finsk. Ad. Hist. p. 38) ja jonka vapakirja oli joutunut hukkaan sota-aikoina, Kuninkaan Eerikki XIV:nen ja Juho III:nen ajalla — oli asunutBuckilan(t.Pukkilan?) hovissa, josta heitä kuhuttiinBock Buckilaan t. Bock från Finland, että sillä eroittoo heitäBockiloistaRuotissa ja Virossa. Yksi nimeltäHans Bock, Herttu Koarlen Parvi-soattaja (Ryttmästare) tuli v. 1599 ammutuksi Marttilan pitäjässä, niiltä Sigismunnin puolta pitäviltä Suomalaisilta, (Werwing p. 462, 463). Yksi toinenHáns BuckBuckilaan, kuoli v. 1656 ja makoo hauattunna Piikien kirkossa (v. Stjerm. Matrik. I D. p. 323). Tästä Suomalaisesta sukupolvesta tuli v. 1633 yksi nimelläSven Matinpoika BuckBuckilaan, sisäänkirjutetuksi Ruohtalaiseen Vapa-huoneeseen N:o 247 alle, ja sai nimekseenBockille. Hänen jälelliset ovat jo kaikki pois-nukkuneet. Yksi toinen nimeltäJohan Jyrgen Bock; joka oli Luutnanti Viipuriväin Jalka-Rykmentissä, tuli s. 10 p. Marrask. v. 1689 koroitetuksi vapaallisuuteen, nimeltäGyllenboek, hänen isänsä KatteinSamuel Bokinansiosta, joka oli istunut vankeutessa Moskvassa (Tilas Matr. öfwer Dintr. Ad.) Jos nämätGyllenbokit(joihen suku ei löyvyk sisäänkirjotettu Ruoht. Vapa-Huoneessa) lie millään tavalla suvussa niitenGyntherbockiloihenkanssa, jotka vielä nytkin löytyy vanhassa voittomoassa, ei soatetak sanoa. Ilman näitä löytyy vielä yksi toinen sukupolvi näistäBockiloista, josta yksiPentti, ja hänen poikansaLennardt Bock, kuhuttiin Herroiksi Kyrkoslättiin. Tämän ukon-ukko oliEsbjörn TorkelinpoikaNäsiin ja Sonnaan, joka oli nainutMarkettoo, Sven Aaponpojan Sommentytärtä; ja jonka poikaSven Esbjörninpoikaoli nainut yhtäBaggia, Bröms Hallsteninpojan Baggintytärtä (Peringsk.)
[682] TämäBirgitta(Ollintytär Tavast?) oliÄrengisle Heikinpojankanssa.
[683] TämäRagnilda(Ollintytär Tavast?) oli naitu VapamiehenMartti Aaponpojankanssa. Hyö antoivat yhessä v. 1423 tilansaRungonkylässä Piikien pitäjästä Ristuksen Ruumiin-Kammiollen (Porth Chr. p. 434). Heillä oli yksi poikaMatti Martinpoika(Kurck?), jonka Porth. p. 423 luuloo ollen sama miesMatti Martinpoika, joka v. 1433 kuhtui ihtesek Vapamieheksi, ja v. 1437-1446 oli Lainjulistajana Etelä-Suomessa (Porth. Chr. p. 527). Hänen peätoksistään löytyy vielä monta, vuoesta 1437 vuoteen 1446.
[684] TämäKatarina(Ollintytär Tavast?) oli kolmasti naitu; nimittäin ensin Turun Kauppa- ja Neuo-miehenJönis Gudvastesoninkanssa, joka oli myönyt yhen autio-tilan Piispallen, 80 Markkaan; ja siitten Kauppa-miehenHeikki Mörtinkanssa, joka eli v. 1425; ja viimenOlli Syltankanssa, joka eli v. 1441. TämäKatarína Ollintytär, eli vielä v. 1455.
[685] Rhyzelius p. 334; keskust. Porth. Chr p 423.
[686] Näistä Poavillisistä kirjoista oli ensimäinen alakirjutettu yheltä; toinen, viijeltä; ja kolmaas, neljältä Poavin-Neuoittelialta (Kardinaler), joista jokainen helpoitti 100:a'an päiv. peästöstä puolestansa, paihti yksi nimeltäJohannes Ulixbonensis, joka oli kirjuttanut nimensä kahen kirjan ala, ja sillä tavalla peästyttännyt 200 päiveä.
[687] Rhyzelius sanoo hänen lähteneen matkalle v. 1420, ja tulleen takaisin jo v. 1421; mutta Porthan arveloopi ellei se lie ollut mahotoin yhessä aastajassa tehä tällaisen pitkän ja vaaran-alaisen matkan.
[688] Nämät kirja-tullot oli annetut v. 1417 ja 1419, että kostella häntä siitä kiivautesta, jolla hään moallisissakin asioissa oli valvonut ja puolta pitänyt kirkkoinsa ja pappiloinsa etua.
[689] Mitä kirjoja hään sieltä lie tuonut on tietämätöin, totta kaikkihenkellisiä ja poavillaisia. Juusten kuhtuu heitä "plurimos Theologiae et Juris libros" (jolla tässä ymmärtännöön, kuuluvia —ad Jus Canonicum). Näistä henkellisistä, nimittää häänEvankieliumin ja Epistolan kirjat (Evangeliare et Epistolare); joista hään puhuu, että olivat tehtynnä varsin somasti, ja hopealla peälle-juotettuna. Miten isossa hinnassa kirjat niinä päivinä piettiin, ja miten kalliiksi tuli yksisillen heitä ostoaksensa, arvataan e.m. siitä, että Mynämäen pitäjä anto Piispallen Kintikkalan tilan, yhestä kirjasta nimeltäLegendarium; ja v. 1439 oli yksi Messu-kirja niinikkään myöty Loimijoen kirkollen 80 Markkaan, ja toinen löytyi vielä Turun kirkossa, joka oli 100:an Markan maksava (10 Markkoo luettiin 1:ksi naulaksi puhasta hopeata: en lödig mark silfwer) lue Åbo Tid. 1789. p. 337. Porth. Chr. p. 432, 489.
[690] Näistä luettiin Viina-pikari, Leipä-lautainen (patén) ja kaula-kahleet (halsband) puhtaasta kullasta, yksi varsin kallis ja iso Risti-kuvainen (krusifix) hopeesta, Pöytä-liinoja (Altar-dukar), Messu-paitoja ja kauhtanoita (Mäss-skjortor) m.m. Niin myös oli hään hopeilla lukoittanut Pyh. Henrikin vainoon peä-kallon ja käsiluut, niin kuin tapa oli poavilaisissa tehä, niiten hurskaisten ja pyhiksi julistettuihen miesten kanssa, joihen luita ja ruotoja kahottiin paremmaks kultoo. Mutta koska nämät hopeet ovat tulleet vihollisilta pois-siepatuiksi, ja kuitenkin vielä näytetään tätä pyhee käsivartta, joka on ruohonpäinen peältä-nähen, niin Porthan arveloo: ellei Heikki vainajan luut jo lie tulleet pois-viskatuiksi, ja jonkun toisen, (e.m. PiispaHemmingin) pantu siaan. Yhtäpä se meillen teköö kennen hyö lienöön, "EiPekkaoukPoavoapahemp".
[691]Vallan-hallittamus, Politik;vallan-hallittavainen, politisk;Vallan-hallittaja, Politikus.
[692] Ne tilat, jotka hään v. 1421 antoi tällen Kammiollen, oli — 2 taloaKarlisbyinkylästä, Mynämäen pitäjästä — yks taloLenakkalasta, ja yks taloHalosista, samasta pitäjästä — ja yks taloPalttilankylästä, Untamalan pitäjästä.
[693] Nämät tilat olivat — 1) yksi autio-tila, jota hään 80:nellä Markalla oli ostanut vävyltänsäJonis Gudvastasonilta. — 2) Yksi taloRonakalliossa, jonka hään oli vaihtanutOlli Nyagrannilta, Kintikkalan tiloa vastaan, jonka hään oli soanut Mynämäen Seurakunnalta. — 3)Rungabyintalo, Piikiän pitäjässä, jonka hään oli ostanut Peä-RovastiltaUoloviltaja hänen Siskoiltansa (Elliltä ja Birgittalta) 200:lla Markalla. — 4)Nuolimaantila Lieron pitäjästä, jonka hään oli ostanut varsin autiona, Lieron kirkolta, 30:nellä Markalla puhtaassa hopeassa. — 5)Gripalantila jaKulhuntorppa, Pöytyen pitäjästä, jotka hään niin ikään oli ostanut autioina 2:lla Markalla ja 30:nellä valmiilla rahoilla (paihti 4 Markkoo, jotka hään oli erittäin maksanut niitystä) — 6) Koti-talonsaAlasjoki, jonka hään oli tilan-vaihtolla soanut veljeltänsäJöns Ollinpojalta, ja jonka hään nyt antoi Kammiollen, sillä eholla, että hänen veljensäLassi Ollinpoikaynnä hänen perillisiänsä piti soaha asua siinä; josta heijän piti vuosittain maksaman tällen Kammiollen, 1:n leiviskän vaksia, piispan elinaikana; mutta 2 läiviskee, hänen kuoltuaan; ja erittäin Papillen 1:n Tynnörin oltta, ynnä muonoa ja kauhnoa (med kost och foder) lue p. 507.
[694] Näistä hänen seätös-kirjoista, joita luetaan Porth, Chr. p. 431. j.s. löyämme että hään samana kertana (sinä 9 p. Heinäk. v. 1439) lahjoitteli sukulaisillensa, niin kuin tässä seuraa: — 1) Hänen veljensä (sen äsken mainitunNiki Ollinpojan) pojallenOlli Niileksenpojallen400 Markkoo,Porkkalanhovin lunastukseksi. — 2) Veljensä tyttärellenElina Niileksentyttärellen(joka oli naituNiiles Stjernkorsin kanssa) 100 Nobloo. (YksiNoblaoli yksi Englannilainen raha, joka kulki silloin 4 1/2 Markkana; Porth. Chr. p. 389). — 3) Sen sisärellenLusi Niileksentyttärellen200 Markkoo, ja hänen tyttärellenMetallen50 Markkoo. — 4) Veljen toisellen tyttärellenKajsa NiileksentyttärellenPorkkalaan (joka oli nainut vanhanGöd. Finkin) 200 Markkoo tilan ostoksi. — 5) VeljellensäJönsi Ollinpojallenantoi hään yhen tilanVäsilänkylässä, Halikon pitämästä; ja vielä siittenik anto hään hänellen ja hänen vaimollensaMartha Lydikintyttärellenpuoleksi kumpaisellenkin, yhen tilanQuidjassa, Parasten pitäjästä, jonka hään oli ostanutPeder van Lindeniltäja hänen vaimoltansa, 400:lla Markalla. — 6) Sisaren-pojallensa Matti Martinpojalle… 7)Ingeborg Hokanintyttärellenyhen tilanVäntiälänkylässä Lieron pitäjästä. — 8)Marketta Twásintyttärellen, yhen tilan Vehmaan pitäjästä. Nämät mahto olla hänen sisaren-lapsia. — 9) Sisarensa (?)Birgittanmiehelle 100 Markkoo, tilan-ostoksi. — 10) Sisarellensa (?)Marketallen100 Markkoo, jolla hänen miehensäBukpiti ostaman tiloo — ja hänen pojallensaOlli Bukilleanto hään 200:'an Markan eistä tilooNappaassa. — 11) SisarellensaKatarína Ollintyttärellen200 Markkoo, joka hänen kautta annettiin hänen miehillensäHeikki MörthillejaOlli Syltalle— 12) Sisarellensa (?)Kirstille, yhen talonHästaberginkylässä, Paimion pitäjästä, josta oli annettuNiiles SkyttillePaimiosta 300 Markkoo. Piispa kuhtuu neitä kaikkia tässä kirjassansaSiskoiksensa, ja saattaa ehkä niin olla; mutta on muistettava, että tapa oli niinnä aikoina kuhtua muitakin vaimollisia omaisiasiskoiksi, liioitenkin jos olivat saman-ikuisia eli nuorempia.
[695] Niin e.m. antoi hään v. 1441 tällen KammiollenPaimalantalon Räntämäen pitäjästä, jota hään niin ikään oli ostanut omalla rahallansa. Ja v. 1442 anto hään vieläHeikkiläntalon Mynämäen pitäjästä, jota hään oli ostanut Turun seurakunnalta.
[696] Niin anto e.m. v. 1423 MiekkamiesMartti Aapon-poikaja hänen vaimonsaRagnilda OllintytärtilansaRungonkylässä, tällen Kammiollen. V. 1429 antoHinza LevalahenleskiIngeborg, ja hänen poikansa, Piikiän pitäjän Pappi (Curatus)Larens Hinzanpoika, tilansaKorkyalassaPaimion pitäjästä. Samaten teki v. 1441Henrik Skytte(t. Skitthe) joka oli tämän Kammion ja lahjoituksen Toimittaja (praebendatus) koska hään osti ja lahjoitti tähänPetäsmäen t. Sylttiläntilan Pöytyen pitäjästä. V. 1448 anto Navun pitäjän PappiPetrus Ollinpoika Ymmalantalon Maskun pitäjästä; ja v. 1459 anto TähtimiesArvid Niileksenpoika Pärkiöntalon Vehmaan pitäjästä tällen samallen lahjoituksellen. Tällä tavoin oli tällenRistuksen Ruumiin-Kammiollenannettu 34 taloa, jotka maksoivat vuosittain verossa: 140 eli 150 Tynnöriä Rukiita, 60 e. 70 Tynn. Ohria, 8 Tynn. Kauroja, 8 Tynn. Nisuja e. Vehneitä, saman verran Rokkia, 50 e. 80 Leiv. Voita, 12 e. 15 Tynn. Maltaisia, 9 e. 27 Lammasta, 26 Markkoo rahassa. Ilman tätä niin läksi vielä Savun pitäjästä 12 Leiv. Voita, 1 Tynn. Hailia, 40 Markkoo rahassa; ja Janakkalan pitäjästä 20 Markkoo rahoo, ilman villoja ja 40 rekee heiniä (Porth. Chr. p. 434, 692).
[697]Pyh. Juhannuksen Kammiollen(Sacellum, Altare et Praebenda, Johannis Baptistae et Johannis Evangelistae) anto Turun PeäkirkonpalveliaJuha Anundinpoika, nuon 1416:nen vuuen tienoilla, paihti talonsa Turun kaupunnissa jaTerirannankuhuttavan niittynsä, seuravaiset tilat: — 1)Rahkamalantalon Vehmaan pitäjästä. — 2)Juvantalon Maskun pitäjästä, ja — 3) kahet talotSopolassa(samassa pitäjässä?) — 4)Hydenvainiontilan Ruskon pitäjästä, ynnä hänen tilansaMertiälänkylässä. — 5)Hesleberghin ja Mayankalmantalot, ynnä hänen tilansaMarianvarinkylässä, Paimion pitäjästä. — 6) Yhtä taloaLaukkoossa, toinenTotkyrajärvessä, Vesilahen pitäjästä. Tällen Juhannuksen alttarillen annettiin niinikään v. 1439Raunistulantaloo Rantamäen pitäjästä. Yksi nimeltäMatti AntinpoikaArelahesta, antoi tähän v. 1467Nummispeäntilan Mynämäen pitäjästä. Niin että tämän Kammion verot ja sisään-tulot luettiin 16:nestä talosta 80 e. 90 T. Rukiita, 50 e. 60 T. Ohria, 14 T. Kauroja, 30 e. 50 L. Voita, 22 Markkoo rahassa, paihti Herneitä, Papuja ja Vehneitä, 40 kuorm. Heiniä; ja Pyhteen pitäjästä 120 L. Voita, 1 T. Lohta, ja 20 Mark. rahassa (Porth. Chr. p. 437-439),
[698]Pyh. Yrjön-Kammio(Praebenda et Altare S:cti Georgii) mahtaa olla yksi niistä vanhemmista Kammioista Turun Seurakunnassa, koska yksi nimeltäHenrik Tempil— joka oli ennen ollut Koulumestarina Turussa, vaan siitten jo v. 1325 Pitäjänpappi Turun seurakunnassa, ja v. 1336 Pitäjänpappi Tenhulassa — oli jälkeen-seätöksessänsä v. 1355 lahjoittanut tätä alttaria taloillansaTurussa ja Linithassa(?) ynnä kaikellaisilla muilla irtonaisilla tavaroilla. Se on seneistä outo, että Juusten sanoo tämän Kammion tulleen asetetuksi vasta Piispa Tavastin aikana yheltä OppialtaJaakko DilmarukseltaTaivaansalosta, ynnä hänenFrédriknimiseltä veljeltänsä. Lie hään sillä tarkoittanut Taivaansalon muinosta Pitäjänpappia nimeltäHelwich Stoltefothia, joka v. 1416 (?) anto tällen lahjuitoksellen (jollen vanhuuesta oli jo annettu 4 taloa)Ravastentilan Hyrvinsalon kylässä Vårfruin pitäjästä; jota seätös-kirjoo hänen serkuksen-pojat veljeksetFrédrik ja Jaakko Arnikanpojat Fryskeoli vahvistaneet v. 1419 (Porth. Chr. p. 281, 440).
[699]Ristuksen uskollisten Sieluin-Kammio(Altare et Praebenda Animarum Christi fidelium; Ruotiksi: Själa Altaret) sai vuoesta 1424 vuoteen 1499, 15 eli 18 taloa alasek, jotka annettiinNiilekseltä ja Pentiltä Lydikinpojilta, Laurentiukselta Ingemundinpojalta(joka oli Pitäjänpappi Savussa) ja hänen veljeltänsä, MiekkamieheltäOlli Ingemundinpojalta; ja Jarl Jönsinpojalta, joka v. 1484 anto Kivikylän Mynämäen pitäjästä, tähän alttariin (eli pöyällen).
[700]Pyh. Pietarin ja Pyh. Poavalin Kammio(Altare et Praebenda Sanctorum Petri et Pauli) asetettiin ensin v. 1414 Turun kaupunnin Porvalilta (Borgare)Hinza Knaapilta, joka tähän anto vanhan kartanonsaAningaisissa, kuhuttuYlä-Aningais t. Arola(Ywrä Amynghos) ja pelto-osansa kahessa talossaLämpeleysessä, ynnä yhen kauppa-puoin Turun kaupunnissa. Hänen perillinenHeluik, Pitäjänpappi Taivaansalossa, anto 2 osoo Arolan tilasta Ylä-Aningaisessa, josta hänen leskiGréta Svartha Berthilsonsdottersiitten anto kolmannenkin osan. Vuonna 1454 anto MiekkamiesPentti Lydikinpoikatalonsa Turun kaupunnissa tällen Kammiollen, jollen TähtimiesHenr. Bytzoli niinikkään jo ennen v. 1467 antanut tilansa Kuirilahen kylässä Paraisin pitäjästä. Pyh. Pietarin ja Pyh. Poavalin Kammion verot luettiin 3:esta talosta: 26 T. Rukiita, 16 T. Otria., 2 T. Vehneitä, 2 T. Kauroja, 4 L. Voita, 2 1/2 L. Villoja, 16 Markkoo rahassa, ilman Herneitä (Porth. Chr. p. 444).
[701]Pyh. Annan ja Pyh. Antin-Kammio(Altare S. Annae et S. Andreae) sai jo v. 1416Henrik Lokanäsinleskeltä,Gertrud Thorer-Longhintyttäreltä, porvaritar (borgarinna) Turussa, hänen tilansa lähes Turun Papin-suljetusta, (jonka hään oli ostanutPeder Finneltä), ynnä 100 Markkoo rahassa, lahjaksi. — V. 1438 anto Upsalan Peä-RovastiMatti Ollinpoika, (joka oli Suomalaisesta suvusta)Littoisentilan Nummen pitäjästä tällen Kammiollen, niistä 100:asta Markasta, joita hään oli soanut tämän Kammion ToimittajaltaAntti Elovinpojalta. — V. 1447 antoGödik Fincke Käresnäsintilan jaBölentorpan Savun pitäjästä tällen Kammiollen, jollen myös VapamiesJöns Ingonenmöi Vapa-tilansa (Mettelä?) Raision pitäjästä 800:taan Markkaan. Tämän Kammion verot luettiin 10:nestä tilasta: 24 T. Rukiita, 14 T. Otria, 1 T. Vehneitä, 2 T. Kauroja, 1 T. Rokkia, 27 1/4 Markkoo rahassa, 2 T. Olutta; ja Hauhon pitäjästä: 20 Markkoo rahassa. Tämän Kammion kanssa niinPyh. AnnankuhuttavanVeljellisyys(Fraternitas Sanctae Annae) tais olla yhistettynä, josta muuten ei tunnetak paljon mitään.
[702]Pyh. Neitsyn-Kammio(Praebenda Divae Virginis) eli niin kuin sitä siitten kuhuttiinPapis-Kammio(Altare et Praeb. Clericorum) että eroittoo sitä yhestä toisestaNeityn Kammiosta, (Praeb. Beatae Virginis) sai v. 1435 VapamieheltäClauus Lydikinpojaltalahjaksi yhen kauppa-puoin aukion (torg) etelä-peässä, ja yhen kartanon Turussa (ostettu muinonMatti Skalenberghiltä), jaHukaistentilan Lemun pitäjästä, ynnä 100 Engl. Nobloo tilan-ostoksi. Näillä rahoilla ja tällä kauppa-puoilla vaihto siitten hänen veljensä (Pentti Lydikinpoika) ja hänen poikansa (Heikki Niileksenpoika) tämän Kammion Toimittajoihen suostumisella, yhen tilanOlli AntinpojaltaGrotilabyinkylästä Kuumon pitäjästä, jonka ne v. 1438 lunasti tällen Papis-Kammiollen. Vähee ennen oli PiispaMaunusniinikkeän ostanut tällen Papislahjoituksellen valmiilla rahalla Kuralan talon Nummen pitäjästä. V. 1458 anto Strängnäsin Peä-RovastiOlli Juhonpoika(joka oli Suomessa syntynyt) hänen puisto-moansa (trädgård) Turun kaupunnissa tällen samallen Kammiollen, jonka verot luettiin 7:ästä tilasta, 40 T. Rukiita, 20 T. Ohria, 5 T. Kauroja, 26 M. Rahassa, ilman Voita ja Villoja. Birkkalan pitäjästä läksi 18 T. Rukiita, saman verran Otria, ja 20 M. rahoo. Kaupunnin taloloista annettiin 2 1/4 M. rahoo.
[703]Kolmen Kuninkaan Kammio(Altare Chorumque Trium Regum). PiispaMaunus Ollinpoikaasetti ensin v. 1447 tämän Kammion, ja v. 1449Kolmen Kuninkaan Veljellisyyteksi(Fraternitas Trium Regum) kuhuttavan papillisen eli henkellisen yhteyven, jollen TähtimiesHenrik Clauussonv. 1448 lahjoittiAjoisinpeäntalonsa Maskun pitäjästä, ja v. 1449Atalantilansa Nousisten pitäjästä, ja Sorsalan tilat Mynämäen pitämästä, ynnä hänen kaupunnin kartanonsa. Hänen veljensäArwidh Claussonanto v. 1459 tilansaSorkistenkylässä Euran pitäjästä. Samaten anto heijän setänsäPentti Lydikinpoikamyllynsä ja kalavetensäKuokkalassaLempälän pitäjästä, ynnä ne siihen kuuluvaiset moat ja mannut, tällen lahjoituksellen, jollen se v. 1448 hänen vaimonsaVappo Juhontyttärensuostumisella antoHadilantalon Nousiaisten pitäjästä. Tämän Kammion ja Veljellisyyen verot oli 6:esta talosta 22 T. Rukiita, 13 T. Ohria, 8 T. Kauroja, 2 T. Vehniä t. Nisuja, 4 T. Herneitä t. Rokkia, 7 1/4 Markkoo rahassa.
[704]Pyh. Laurentiuksen Kammio(Altare S. Laurentii). Millonka tätä asetettiin, tahi keltä se on lahjojansa soanut, ei tunnetak, ainoastaan että tästä ensin mainitaan 1404:en ja 1405:en vuosien kirjoissa. Sen verot oli 11:nestä tilasta 50 e. 60 T. Rukiita, 30 e. 40 T. Otria, 2 T. Vehniä, 12 T. Kauroja, 1 T. Herneitä, 19 L. Voita, 3 L. Villoja, 25 kuorm. Heiniä, 1 T. Oltta; ja Vehmaan pitäjästä 36 T Rukiita ruuan veroksi, ja tivunnissa 24 T. Rukiita, 12 T. Otria, 3 T. Kauroja, 3 T. Herneitä, 60 L. Voita ja 14 M. rahoo, paihti vehneitä.
[705]Autuan Neitsyn Kammio(Altare Beatae Virginis. Ruot. Wår fru Altare) jolla ymmärrettiin "Neitsyn Moarian" on kaikista Kammioista ehkä vanhin Turun seurakunnassa. Sitä kuhuttiin myösPitäjän Kammioksi(Altare Parochiale, Ruot. Sockna Altare); jonka Toimittaja oli Turun pappi (Curatus Aboënsis), joka myös oli sen ensimmäisen Turussa asetetun koulun holhottaja. Niistä jotka ovat lahjoillansa tätä Kammiota rikastaneet (rikta) mainitaan: — Turun entinen Papis-Neuoittelia (Canonicus)Winik, joka veljensäHeikinsuostumukselta v. 1343 antoTrulszhuwtin(?) tilan Tenhulassa, jaBrusabyinjaMyösundantilat Kemiöissä; — Turun Papismies (Presbyter)Heikki Juhonpoikaanto v. 1344 muutamat talotLinithan(?) jaVesikoskensoareissa. —Ärengisle Thúrinpoikaanto v. 1351Lithjoentilan Lieron pitäjästä —Gunno Sadhlamestareanto v. 1357 kartanonsaVessundankylässä Hattulan pitäjästä. — Tämän Kammion ToimittajaBirgeranto v. 1359 kartanonsaSkúrunkylässä Puojon pitäjästä. Ilman sitä niin anto KuninkasMaunusjo v. 1350 tällen Kammiollen muutamia taloja Korosummissa (?), joilla Lain julistajanHolmger(rikoksiensa tähen) oli täytynyt häntä lepyyttää. — V. 1460 anto TähtimiesNarvo Ingialdinpoika, joka oli Voutina Suomessa, tilansaMethossa(?) Porvon pitäjästä, ja yhen tilansa Pernon pitäjästä, ynnä yhen tilan, jonka hään oli ostanutOlli Thädekomaghilta, tällen Kammiollen niistä 7 soviskoista (läster) Rukiita, joita hään oli sillen velikoo. — V. 1448 anto niinikkään Turun PorvaliPentti Pekanpoikakartanonsa tässä kaupunnissa tällen Pitäjän Kammiollen, jonka verot oli 6:sta talosta: 22 T. Rukiita, 9 T. Otria, 2 T. Kauroja, 2 T. Herneitä, 6 L. Voita, 2 L. Villoja, 7 M. rahoo; ja. Lieron pitäjästä 36 T. Rukiita, 6 Lammasta, 10 M. rahoo; ja Turun kaupunnista 50 M. rahoo. Ilman tätä oli hänellen vihkimisistänsä ja hautoamisistansa 12 e. 15 Markkoo, ja kaupunnin huoneista 10 Markkoo, paihti 6 R. heiniä.
[706] Nemät 4 talot oli kaikki Savun pitäjästä, nimittäin 2 taloaPadhasinkylästä, jaYlistaron ja Hembölentalot Lappmarkin kylästä.
[707] EnsimäinenPeäkirkonpalvelia Heikki Maunuksenpoikaanto v. 1402 tähän toimitukseen tilansaNorrmarkLiikisten pitäjästä; sitä ennen oli joLusi Jaakontytärv. 1398 antanut tilansa Pyhän Halikon pitäjästä, samaan tarkoitukseen. Mutta palkan kehnouen tähen, oli tämä virka jo heitettävänä, ellei PiispaTavastoisi antanut tähän, ilman näitä 4 ennen mainittuja Piispan-tiloja, tivuntinsa Nousiaista ja yhen talonNummistenkylässä samasta pitäjästä. Pyh. Henrikin tiloista anto häänVessundantilan Hattulasta, ja yhen toisen talon lähes Nousiaista, ynnäMonosentilan Lemun pitäjästä. Siitten anto myös PeäkirkonpalveliaJuho Aunuksenpoikav. 1422 tilansaBjörnabySundin pitäjästä Ahvenanmoalla, tällen Kammiollen, jota PiispaMaunus Nicolailahjoillansa vielä lisäisi, niin että soatavat oli 19:neltä asujamelta, nuon 50 T. Rukiita, 40 T. Otria, 40 T. Maltaisia, 4 T. Nisuja, 8 T. Kauroja, 4 T. Herneitä, 30 L. Voita, 61 Mark. rahoo. Paraisten pitäjästä annettiin Ruoka-neuoiksi 20 T. Rukiita, ja 30 e. 40 T. Tivuntia, 120 L. Voita, 24 Lammasta, 20 M. rahoo; Saltvikin pitämästä 28 Mark. rahoo; Tivuntia 90:neltä asujamelta Sundin pitäjästä (jotka v. 1541 ainoasti maksoi 5 T. Rukiita ja 8 T. Otria, joka oli varsin vähä); Tivuntia vanhasta Nousista 6 T. Rukiita ja yhen verran Otria, m. m. paihti 24 T. Riistoo Ruuan-otoista.
[708] Niistä Pappisista, jotka peäseurakunnassa toimitti Jumalanpalveluksen, niin ne ylimmäiset kuhuttiinPapis-Neuoittelioiksi(Kaniker, Canonici, Capitulares). Heitä asetettiin ensin 4 Räntamäessä, Piispa Catilluksen aikana, joihen virka oli olemaan Piispallen varaksi, koska tutkistettiin henkellisistä asioista, tahi muista semmoisista, kussa heijän neuo oli tarpeellinen. Hyö asettivat Piispansa kanssa yhen Henkellisen Neuoittelemuksen poavilaisina aikoina, ja toimittivat ne isommat ja evullisimmat papisvirat kaupunnissa. Hyö saivat monestin myös ne parraammat moanpitäjät, lahjoitukseksensä (till präbende) kunnekka ihmiset ennättivät lahjoittoo heillen tilojansa. PiispaBenedictuslisäisi heitä 2:hella uuvella kumppalilla, johon PiispaMaunusvielä lisäisi 4, niin että heitä oli jo 10. Kuin tähän luettiinPeä-RovastijaPeäkirkonpalvelia, jotka oli heitä ylhäisempiä, niin siinä henkellisessä neuoittelemuksessä luettiin 12 jäsentä ilman Piispatak — ikään kuin siinä laillisessa oikeutessä, jossa istui 12 Lautamiestä, paihti Peättäjätäk (Domare).
[709]Henkelliset laulu-hetket(Horae Canonicae) oli vissit hetket vuorokauessa, jotka ne vanhat Kirkko-isät (Kyrko-Fäderne) oli asettaneet messuiksi ja lauluiksi Pyh. Neitsyn ja Vapahtajan kunniaksi. Heitä luettiin 9 vuorokauessa, nimittäinAamurukous(Matutina t. Aurorae),ensimäinen laulut. messu (Prima),Kolmaas(Tertia),Kuuees(Sexta),Yheksääs(Nona),Ehto t. iltalaulu (Vespera),yhistämys(Completorium). (Porth. Chr. p. 462).
[710] Minä vuonnaNaantalin Papistotuli asetetuksi, ei taijetak varsin sanoa. Tunnetaan ainoastaan että se tapahtui nuon 1438:nen vuuen tienoilla, koska Hallituksen peätöstä annettiin Telgin kaupunnissa mainittuna vuonna s. 26 p. Toukok. kussa peätetään että tämä Papisto piti rakenettamanSténbergintilalla Maskun pitäjässä (josta se siitten muutettiinHelgåiinPerniön pitäjässä, ja sieltä vielä Raision pitäjäseen). Jonka tähen veikkais-miehetÅke ja Laurentiusläksivät Vadsténan Papistosta Suomeen, jo s. 14 p. Lokak. mainittuna vuonna, vastaan-ottamaan niitä lahjoja ja tilanmaita, jotka oli annettu tällen uuellen Papistollen (Porth. Chr. p. 450) Messenius (Scond. T. X p. 18) ja Rancken (de Coenob. Nad. P. 1) sanoovat kyllä, tämän Papiston ensin tulleen asetetuksi v. 1393 (lue T. X p. 17) tahi v. 1400 (lue T. XV p. 69)KarinkylässäMaskun pitäjässä, josta se siitten v. 1413 oisi muutettuSténberghiin, ja sieltä toasHelgåiinPerniön pitäjässä. Tiesi hänet mitä hyö tässä ymmärtänöön? Ellei näillä sanoilla tavoitetak sitä Piijastoa (Nunnekloster) jonka Juusten sanoo PiispanBjörn Balkinjo asettaneenKoroisissa(in Corois); mutta mitä paikkoo hään sillä tarkoittaa, on tietämätöin. Aatokset ovat tästäkin olleet monellaiset. Muutamat ovat luulleet että Korois oisi yhtä kuinKors-Kloster, jonka Rhyzelius luuloo olleen lähes Turun kaupunkia, koska hään sanoo (Notit. Monasterior.) Messeniuksen sanan-keäntämisellä: "År 1393 hafwer han (Bisk. Björn) icke långt ifrån Åbo anlagt, och år 1400 fullbordadt Corois- eller Kors-Kloster åt Jungfruer eller Nunnor." Puheetkin kuuluu vielä käyvän, Turun tienoilla olleen jonkun Suljetuksen, josta jäännökset piti vielä näkymän. Porthán luuloo (p. 484) näihen olleen jäännöksiävanhasta Piispan-kartanosta, koska Messeniuskin sanoo Suomen Piispoin, ennen Tavastia, asunneen ulkopuolen kaupunkiaKoroisissa ja Karaisissa(jolla tarkoitettanneenKaarista) mutta eihään se kielläk Piijastonkin ennen olleen niillä seytyvillä. Vastovius on kirjassansa tällä sanalla (Corois) tarkoittanut sitä Suljetusta, joka löytyiKökarinsoarella Föglön pitäjässä Ahvenan-moalla, koska hään kirjuttaa: "Coenob. Korense in Alandia Virg. a Berone Balk Episcopo fund. anno 1400." Rhyzeliuskin sanoo jo yhessä kohin (Monasterol. Sviog. L. VIII. c. V. p. 306) tämänKökarinSuljetuksen tulleen kuhutuksi "Kors-kloster" (Coenobium S. Crucis) vaikka se toisessa kohin (L. VIII. c. IV.) toistaa hänen olleenPapistonvoan eiPiijaston(keskust. Porth. Chr. p. 407, 450).
[711] Mistähän lie Rhyzelius ottanut sitäkin, että hään tietti uuenPapis-Neuoittelemuksen Huoneen?
[712] Tätä hautavarjoa kuvaellaan XVI:ssa Taulussa.
[713] Padis oli yksi Papisto (Kloster) Viron moassa Cistercienin papinkunnasta, joka silloin kuului Reävälin Hippakuntaan. Kuninkas Maunus Erkonpoika oli jo v. 1350 ollessaan Turussa antanut tällen suljetuksellen ijäksi piteäksensä Lohive'et Helsingin joessa, että sillä sekä kostella näihen pappisten nöyryyttä häntä vastaan, kuin myös että sillä onnistaa (salig-göra) niiten Kuninkaallisten ja heijän sukulaisten sieluja. Samasta syystä anto hään Hapsalassa v. 1351 samallen Papistollen isännän-oikeutta Porvon seurakunnan ylitten, jota hään vielä vahvisti samana vuonna kahella kirjalla, annettu Turussa, josta yks oli alakirjutettu Turun Papis-neuoittelemukseltakin, ja kussa Pernon ja Sibbon pitäjät, (jotka silloin olivat kappelia Porvon alla) annettiin näillen samoillen Pádisen pappisillen; jotka samassa toimitti sinne yhen heijän veljensä, ottamaan soataviansa (joka ei kohonut jos 30 Markkoo, kaikkiaan) ja toimittamaan Jumalan-palvelustansa. Tätä kaikkia vahvistettiin vielä siittennik monta kertoo, nimittäin KuninkaaltaEerikki Maunuksenpojaltav. 1357, Kun.Albrechtiltav. 1371, ja K.Eerikiltä Pommeristav. 1399. Mutta PiispaHemmingoli antanut tähän suostumuksensa ainoastaan sillä eholla että Kuninkaan piti seättämän 2 uutta Papis-neuoittelian-virkoa Turussa, joihon asettamiseksi se lahjoittiTessjöintilat m.m. Pyhteen pitäjästä; sen eistä koska K.Albrechtjälleen Ruunullen omisti näitä tiloja, (josta nämät Papisneuoitteliankin virat taukoisivat) niin Piispakin rupeisi ite toimittamaan isännän-virkoo Porvossa, josta synty monet pitkälliset riijat Pádisen pappisten kanssa; joista vielä kiskotettiin PiispaJuho Pekanpojanaikana. PiispanJuha Westfalinsaivat hyvällä sopimaan; mutta PiispaBjörninaikana nostettiin uusi riita, jota taas sovitettiin, kunnekka PiispaTavastteki tästä uuen jutun, josta nämät riijat viimein ratkeisivat. (Åb. Tid. 1785. Bih. p. 94. ja Porth. Chr. 21, 465, 487). Pádisen pappisilla oli muinon muitakin tilojaKyrkslätin ja Ingonpitäjässä Uuvellamoalla, mutta heitä olivat jo ennen (v. 1407) myöneet Viipurin LinnanisännälleThord Rörikinpoika Bondille80 Markkaan Riigan rahoissa.
[714] Nämät rahat maksettiin sillä tavalla, että heillä ostettiin kaks taloo Papiston noapurissa, nimittäinHarolve ja Uusikylla, jotka annettiin tällen Papistollen sillä eholla, että jos tämä heijän sovinto jollon-kullon tulisi niiltä lailiselta tahi henkelliseltä oikeuelta rikoitetuksi, niin piti Turun Piispoillen maksettaman näitä rahoja takaisin, tahi anettaman näitä tiloja.
[715] Koska Kuninkaskartano (Ladugården) ei tainut olla ilman näitä tilanmaita, niin Kuninkas anto 3 Ruununtiloa Suomessa Turun Piispoillen ja Seurakunnallen tilan-vaihtoksi, joista ainoastaan kaks mainitaan, nimittäinVanhalinnaLieron pitäjästä, jaKatavakankariPiikkiön pitäjästä.
[716] Turun Piispoillen oli vanhuutesta annettu puolen kaikesta kalastamisestaKymin-koskessa, josta puolesta Kuninkas Maunus peästi heitä v. 1357 maksamasta, Ruunullen sen 1/4 osan, joka oli Kuninkaallen tuleva kaikista näistä kalavesistä. MuttaPyhteenmiehet — jotk' eivät osanneet pyytä Lohta muuten kuin nuotalla tahi verkoilla (otavilla) ennen kuinBothe Pentinpoika(joka v. 1438 oli Viipurin PeämiehenIwar NiileksenpojanVoutimies) teki Ahvenankoskessa ensimäisen merran (mjärdh, laxpatan) — eivät antaneetkaan tästä merrasta osoo Piispaallen, jos ainoasti nelikon vuoessa. Josta hään paituutti heitä Pyhteen käräisiin, kussa peätettiin heijän maksamaan puolen soaliistansa. Mutta talonpojat eivät ottaneet tätä totellakseen; josta Piispa manaisi heitä Moa-Oikeuteen Turussa v. 1428. Ja kosk' eivät siihenkään tulleet, niin tuomittiin jokainen heistä 40:nen Markan sakoillen, ja maksamaan Piispallen takaisin kaiken sen Lohen, jonka ovat häneltä omistaneet, ja antamaan hänellen tästäpuolesta puolen kala-soalin kaikista niistä Lohen-karsinoista, jotka tulisi tähän koskeen salvetuiksi. Mutta talonpojat nostivat uuen riijan, ja juoksuttivat kesellä v. 1446 (?) kanteitansa ite Kuninkaallen Tukhulmissa, joka toissa vuonna laitto Lainjulistajan UplannistaPentti JuhonpojanSalistahan, ja Turun linnan PeämiehenMaunus Grénin, tutktistelemaan tätä asiata. Kuin ruettiin tästä juttua tekemään Moa-Oikeuessa Turussa v. 1447 (1442?) ja Talonpojat näkivät, että rupeisi käymään heille pahoin, niin sovittivat pois koko asian, johon sovintoon Maa-Oikeus anto vahvistuksensa (Åb. Tid. 1785. Bih. p. 63-68. Porth. Chr. p. 466).