Sinä tunsit korvet syntymämaan,sävelet salometsien sankkain,tarut taisit valkean, tuoksuvan haan,samosit laet vaarojen vankkain.Oli tuttavias veden, metsien väki,tuhatvuosien taa sinun silmäsi näki,näki kansasi ammoisen alkukehdon,pyhät puut näki, leppeän uhrilehdon,sävel virren miss' sointui, ja kantele soi,suvun suurimmat miss' syvät luotteensa loi.Syvimmät rodun luotteet ilmi sa toit,tämän maan salat suurimmat hengessäs loit.Olit peltojen poika ja kulkija korven,tajusit sävelet ujon paimentorven,kuvasit kesäpäivää ja talven yötä,kera kansasi kärsit ja teit iät työtä.Ilojas ilot sen oli, murhees sen murheet,oli ylpeytes sen taistelut urheet,idän iskuja torjuit, sen hyytävää hallaa,sadot meiltä mi vie, sekä vainiot tallaa.Katajaisen sa tunsit kansasi juuret,vakavimmat sen mietteet, sen miel'alat suuret.Matit korvessa tunsit, sen Liisat, sen Maiat,sinä Taikurit tiesit, ja taikurein taiat.Sinä, Taikuri suurin, mi pohjan jäässähymysit kuten vain hymytään suven säässä.Isien pyhä puu sinun suullasi puhui,kevähän kevähästä se kertoi ja huhui,kevähästä, mi talvien takaa koittaa,kevähästä, mi kerran saapuu ja voittaapyhän voittonsa kansalle laulun ja työn,joka yöss' sotien ikivallat lyö yön.
Sinä tunsit korvet syntymämaan,sävelet salometsien sankkain,tarut taisit valkean, tuoksuvan haan,samosit laet vaarojen vankkain.Oli tuttavias veden, metsien väki,tuhatvuosien taa sinun silmäsi näki,näki kansasi ammoisen alkukehdon,pyhät puut näki, leppeän uhrilehdon,sävel virren miss' sointui, ja kantele soi,suvun suurimmat miss' syvät luotteensa loi.
Syvimmät rodun luotteet ilmi sa toit,tämän maan salat suurimmat hengessäs loit.Olit peltojen poika ja kulkija korven,tajusit sävelet ujon paimentorven,kuvasit kesäpäivää ja talven yötä,kera kansasi kärsit ja teit iät työtä.Ilojas ilot sen oli, murhees sen murheet,oli ylpeytes sen taistelut urheet,idän iskuja torjuit, sen hyytävää hallaa,sadot meiltä mi vie, sekä vainiot tallaa.
Katajaisen sa tunsit kansasi juuret,vakavimmat sen mietteet, sen miel'alat suuret.Matit korvessa tunsit, sen Liisat, sen Maiat,sinä Taikurit tiesit, ja taikurein taiat.Sinä, Taikuri suurin, mi pohjan jäässähymysit kuten vain hymytään suven säässä.Isien pyhä puu sinun suullasi puhui,kevähän kevähästä se kertoi ja huhui,kevähästä, mi talvien takaa koittaa,kevähästä, mi kerran saapuu ja voittaapyhän voittonsa kansalle laulun ja työn,joka yöss' sotien ikivallat lyö yön.