Chapter 3

Kappas ruunain! Kappas viel' —Joll' on harjuistimet — siel'.Kuin se, kavioillaan, keikkuu;Etkös, veikko,Tekis' miel'?Kennen sälkö, kilvan peäll',Juoksoopi, kuin poro, jeäll'?Jopa kuuleppas — kuin räikkyy!Etkös säikyOlla teäll'?Pojatpa nuo luistaavat rantoja myötä;Puolen yötä, puolen yötäNiitä kiertelee.

Oriik tuolla, veikkonen,Lenteä täyttä nelisin;Pilku peä, ja jauho turpa,Kaunis kurkku,Kultainen!Mutta valkoinenpa tuoJoka avannosta juo;Kahok kuin se häntäns' heittää!Kohti meitäSilmäns' luo.Kuules kuin nuo miehet — ne kiljuu ja huutaa?Mitäs muuta, mitäs muuta?Viinoa ne juo.

Suet ulvoo konsanaan,Jopa sataa, kylmeä soan.Oven kiini! Pistäk uuniinPuita, suinkin,Pistäk voan!Neät kuin puihen latvat, täss',Seisoo hallan huuhtehess';Vainiot ja pellot, huuhat,Lehot, luhatIljanness'.Kultaini, tuo laskuin! jo vilut mun puistaa —Kehnomp' muista, kehnomp' muista,Kohta kuolen täss'.

Kuules kuinka — seinän taaTuiskuu, ryöpyy, lunta sa'a,Tuulet tuntuu, kuu jo kammoo,Tähet sammuu,Vuoronsa.Tässä seurassa niin myö,Kosk' on kolkko päivä, yö,Viinan voimoapa kiitämm';Otak siitä!— Juo ja syö!Muistiksi mun tyttöni, armani aina!Kortit lainak, kortit lainakTuloo uusi työ.

Runojillen.

(Suomentama Fredmanin Lauseista N:o 14).

[Lauletaan kuin: "Hör J Orphaei drängar" &c.]

Kuulkas Runomiehet,Jännitkeepäs kielet!Soitak kaikki — — — V.llo.Väinämöiselle!Jotka vaimon kiittää,Kunnioittaa niitä,Hyökin tehköön — — — V.llo.Tätä mielellään!Jotka juotten vanhan oloisen,Teillen toivon peän hopiaisen — — — V.llo.Kulkun myöski kultaisen!

Viulut kauniisi soikoon!Viina-pullot voikoon!Viuhak veikko — — — V.llo.Viukak hatullais!Näytäppäspä töitäis,Sull' on ystäväitäis,Viina kiehuu — — — V.llo.Öillä päivilläik.Pullot käissä, somat soitot myös.Kiitos vaimoll', viinall', kaikess' työss' — — — V.llo.Juoppas nyt, jos olet mies!

Runojaksi pyytät,Tekojaisi syytät,Aivon harvoin — — — V.llo.Jotaik valmiiks soat.Kullalleisi annoit,Kihlojaisi kannoit,Kuka arvaa — — — V.llo.Sinun laulujais?Panet hattuis peähäis, kultainen!Viinan vilja on nyt voitollen — — — V.llo.Kah, Cupido lapsineen!

Honkikoissa noissa,Ukon leimahtaissa,Venus tarjoo — — — V.llo.Pullon pihistään.Sepä pilvill' istuu,Lahjojansa viskooYltä ympäis — — — V.llo.Meren niinkuin moan.Voan ei veissä, mutta viinassa,Onnelapa aina kukoistaa — — — V.llo.Olek kultain iloisa!

Suloinen sen valta!Ylältä ja altaPikair kiiluu — — — V.llo.Kirkkain' kultana.Muovoitteleis tässä!Peäset murheistaisi,Kuinpa muistat — — — V.llo.Runon soittojais.Kuvasi sa olet mielivän,Kantavan kuparin nenöisen; — — — V.llo.Olet kaunis näköinen!

Viina kaunistaa,Ja sun nuoreks' soa;Ota tavaks' — — — V.llo.Soittaa viulullais!Jollon tuopiin koitat,Vaivan toas sa voitat;Pohjassapa — — — V.llo.Onnen päivais neät.Onnekseispa vaimon mieluisuus,Ja myös viinanki viljallisuus; — — — V.llo.Juoppas runoilia uus'!

Kapraal Kuren hauvattaissa.

(Suomentaminen Fredmanin Lauseista N:o 38).

[Sillä laulannolla kuin: "Undan ur vägen, se hurProfossen med plumager" &c.]

Poisipa tieltä! Kah hosujapa, tupsupäinen,Kirveellään liehuu: jo auki koko tie!— — Kah piiparikin, viiksikkäinen,Vaskisen huilunsak huulillen jo vie!Rumpali paukkaa,Pohtokäypi eilläpäin;Huutaa jo kaukaa:Seisoppas näin!

Katoppas tuota! Kuin häijy käsiänsä heitteä,Palikkaa viskoo, ja nahkaan paukuttaa;— — Kaks' talrikkia toinen heistäPaiskoopi yhteen. Yks' torveen puhaltaa.Yksipä peuhaaRautaisilla pellillään;Roiskaa ja reuhaa —Teköö hään.

KahoppasPulliain! kuin tihjältään hään astuskelee,Itkeinpä lempiäst' — pehmyt-syväinen;— — Ja perästäpä kiiruhteleeKiukasjaLiukas, ja tuokinHyvöinen.Jalkansa muuttaa,Kiverinsä kantelee;Kuules kuin huutaa:Seisatkee!

TerveppäsPohto! Etkös mummu neäk, kuin meillenSilmänsä iskee, ja nauraa pilkan vuoks'?— — Jo tahistaanpa hoipertelee —Ett tu, ja ett tu, piek tahti, astuk luoks'!Kass' kuin tuo narriYlpeileeksen lakistaan!Valkoiset varret,Soappaissaan.

LehtolanKaisaikkunassaan itkeskelee,Hempiä, lempiä, kiero silmäns' kanss'.— — Kanleleensa kihnutteleeKrouvairi — nauraa, ja soittaa viulullans'.HulkoisenleskiKirjan kanssa, suruissaan,Seisoopi tässäJuovuksissaan.

Siittenpä Suntia, siitten Uni-lukkair tuloo,KrouvariJuolas, ja krouvairPulloinen. —— — Annas soittaa, jottas kuuluu!Rumppali hyrrää, ja pauhaa yhtenään.Vähinpä eissäKontaa Lukkair, huitissaan;Kantavan, käissä,Lapiansa.

Juonipa kulkoo. Veikko, kuk' on kuollut näistä?Kapraali Kurki, Hämeen jalka-väess';— — Ja siitten käypi, johto-väistä,Poikansa nuorin, törö-myssy peäss'.Hään kirstun jälkeenKäypikin, ja siitten myösJuottajaPälkäin,Ja papismies.

Ja Kapraal'Kurkihään heitti tupen miekkoinensa!Nyt hään on kuollut. — Vai, onko kuollut jo?— — Hään viimen mustutt' viiksiänsä,Maaliskuun toisena, männä vuonna jo.Näyttäimme uhkeeks';Voan on turhuus elomme —Kurki, sun tuhkais —Kunnoitamme.

Perhana vieköön! Seiskee suorat! Oikaistatkee!Keännäitkeet — Kunniaksi, kiverien kanss'!— — Olallenpas! Soitatkeepas!Tarkoitak taivaaseen! Laukaiseppas kanss'!Kurenpaseikat,Kiitetäänpä viinan läss';Kiitospa veikot, —Vahista täst'!

Mähöiselle.

(Suomentama Fredmanin Lauseista N:o 13).

[Lauletaan kuin: Nå ä nu alla församlade här &c.]

Tokkopa kaikki jo ko'ossa lie?Myllärin Matti, ja Hotakka — sie?Junttilan Jussi? — Jo, teälläpä, mie!— Kaikki ko'ossa lie. —Renkit ne huiskaavat hevoisillaan,Nyt tuloo vaunut, ja rattahat vaan —Vieraat tänn' tuppailee parahaillahan!Kohta tanssitaan. —Ouvot ja tuttavaiset,Miehet kuin nuokin naisetCorno. — — — Kaikki jo on teäll'.VanhaVauhkoin, vaimoneen,Mähöinenkimiekkoinensa,Loatikkainenlapsineen,Joutsajoukkonensa.Tuossapa tuoki on — — tervek mies!Laurilanisäntä! poikansa myös!Eskolanemäntä — silkissä, ees'!Takana, nauhoiss' ja vyöss'.

Tuossa on Muovits! — Kah, terveppäs mies'Missäs out ollutki?… Lempopa ties'!Paitais on palava, hiukseis on hiess'Niinpä 'terveh mies.Karhun on rukkaiset kätessä — neät'!Ilveksen nahkainen lakkikin peäss'.Veihti on vyöllänsä, ruoska on käess' —Rukkaisetpa neäts'!…Neitoiset — kappas noita!Kuules jo sarvet soittaa…Corno — — —Tiina, vaimoväest,Hyvin huonosti hään voi —Jokos keännyit tautiinTiina?Poveis aukki! — tuokaas hoi —Vähä saksan viinaa!LaurilanIsäntä — ryypätään pois!Rakkauen ruusut, ne viinoa sois —Suupa jo peätyypi naurullen; oisValmis — kuinpa tois.

NoEerik Porka, paak lakkisi peä'äs!Eläs sie seisok — kuin pahassa hä'äss'Läheppäs sisään, ja vaimoinki väess',Panek lakkiis peäas'!Kintahat käteisi, hyppeäppäs mies!Kättereks' tuletki, ehkäpä ties'?…Mähöisenmiekkoinen seisoopi e'ess';Hyppeäppäs nyt mies!Mieltyypi hyvä suopa…Ukko on — aika juopa.Corno — — — Jo on viereheis —Keikuttelek häntä voan!Miehuuttaisi, tuolle, näytät; —UkkoMähöinenei soaNähä miten käyttäit.Puhallat torvellais, puhallat sie!Erkko ei väliä, mistäkään, pie —Kätensäk hiljallen helmoillen vie —Ukko — missä lie?

Kuuleppas,Mähöinen! kuuleppas hoi! —Mitäs sä ähkäät, ja voihkaat ja voi'?Tässäpä pulloisi…. lakkiis on toi!Ryypätäänpäs hoi —Eläs sä, veikkonen, joutavia!Tansissa toistapa luulla ei soa —Kaikkipa tässä on kannuksissa —Juuaanpas nyt vaan!Kaikki täss' käypi laillen —Soaha, ja olla vaillen…Corno — — — "Tok' — ei kuitenkaan?"…Paipatatkos tuosta viel'?Lyöppäs, häntä, suuta vasten! —Mähöisenpä teköö miel'Riitaan — vaimoin lasten.Eerikki Porka, no — jokos sa sait?Laurila, Hotakka! — mitäs te hait?Myllärin Mattiki, oleppas vaitiKaikk' on kuitti, paitt'…

Missäs on viinais? Jo kellot ne lyö —Vartiat huutaavat, puoless' on yö.Seälisin tytöt, jo outtaavat hyö —Jopa kellot lyö.Tähet ne kiilteä, ja sammuuvat pois —Pilvessä yö, jott' ei nähäkkään vois.Kohta jo mieltyisin… eikö täss' oisTyttö, joka sois?…Vaimot, ja miehet, halaa —Minunki mielein palaa —Corno — — — Jospa piijan tois!Olen valmis!… Jokos myö…Rakkauski mielein voittaa.Veikot, tansitkeepas työ —Annas sarven soittaa!Mähöinpäveikkonen — mitäs sä teäll'?Otappas ryypysi, pureppas peäll' —Olet kuin susipa liukkaalla jeäll'.Kiitos vaimo-väell'!

Jeä-hyvästeleminen, Kesä-päivänä, suurustellessa, ruohistossa.

(Suomentaminen Fredmanin Lauseista N:o 82).

[Lauletaan kuin: "Hvila vid denna källa" &c.]

Istuppas heinikossa!Ja otak kontistamme, jossaLie viinaa purakossa —Ja jotaik eineeks', uskon mie.Kappas kuin pullot paistaa! —Ja viinaa heiss' on monellaista;Otappas nyt ja maista —Mikäpä heistä paras lie!Ottakaa Työ,Jopa nyt ruohikossa —Juokaa ja syö!Istuitek heinikossa —Tähänpä ruetaan nyt myö!Corno — — — Jo ruetaan nyt myö.

Katospa kuin on koriaTämä paikka — aivan soria,Lehtokin nuori, noria,Se viherteäpi ihana.Lehet, ne lipattaapi,Kuin heihin tuuli puhaltaapi;Varjonsak alla soapiMyö istuitella suojassa.Otappas jaSinun pulloisi korjaa!Juuaanpahan…Katospa kuin on koria,Ja tämä paikka ihana —Corno — — — On aivan ihana.

Käkikin istuu puussa,Ja kukkuu, tuolla, salmen suussa;Kiurukin lenteä tuossa —Ylähällä taivaassa.Talossa renkit puivat,Ja kalat rannoillen jo uivat,Jo suot ja moat on kuivat —Ja nurmet nuoret iloisat.Kohtapa soat,Ehkä tässäkin kuussa,Moa-omenat. —Käki jo istuu puussa,Ja tuopi suven sanomat —Corno — — — Toi suven sanomat.

Jo ruohot kaikki voivat,Ja tuomikot — ne kukkiloivat,Paimenten sarvet soivat,Ja iloitteloo koko moa.Oriit ja tammat hirnuu —Ja torpan tyttö voita kirnuu —Viil'pytty sill' on hirmu,Ja muniakin jonkuu sa'an.Pihassapa…Jopa siihen ne toivatLeheksiä —Nyt ruohot kaikki voivat,Ja hajottaavat lemunsa —Corno — — — Hajottaa lemunsa.

Neitonen, toimessansa,Levittelööpi ruokiansa —Marjoja, maijon kanssa,Ja muna-voita tarjoo hään.Kass' kuin hään, tuolla, miehuu —Ja, lusikoillaan, liukkaast' liehuu;Kahvitki jopa kiehuu…Ja piirakoitansakin neän.Syyväänpähän,Nytki tuomisiansa!Mielellähän…Neitonen toimessansa —Hään eipä jouvak kiireistään.Corno — — — ei jouvak kiireistään.

Soittakaa veli-kullat,Kosk' on tuttuin tänne tullut;Laulatkee niinkuin hullut —Ja reuhatkaa, ja riemuitkaa!Jo suurus-pulloin halaan,Ryypyn — peälle ruoka-palan,Toisen — syötyä kalan.Viinan tilkkaa maistellaan!OtetahanHänen muistikseen pullot —Juokaa nyt voan!Soittakaa veli kullat….Ja ollaanpa nyt riemuillaan!Corno — — — Ja ollaan riemuillaan.

Viimeiks' mä kiitän Teitä!Ja soan jeä-hyväkseni heitteä;Elkeä unohtak meitä.Sulo, armas, kultani!Kohta meill' ero tulee,Ja mullaks' muuttuvani luulen;Jopa tuonetar kuulen…Kyselevän perästäni.Tok', kuitenki —Ennen kuinpa tuo peitteäMun silmäni…Viimeiks mä kiitän Teitä,Hyvästi nyt mun armani!Corno — — — Hyvästipä kultani.

Ukko Noak.

(Fredmanin Lauluista N:o 35.)

[Lauletaan kuin: "Gubben Noak, gubben Noak" &c.]

Ukko Noak, ukko NoakOli kelpo mies!Kuin läks' arkistansa,Niin hään kohta, kanssa,Istutt' viinaa, istutt' viinaa,Missä moata ties'.

Noak souti, Noak soutiVanhan arkkinsa.Osti viina-pullot —.Semmoisia, hullut,Nyt ne myövät, nyt ne myövätJuuvak kaljansa.

Hään kyll' arvais, hään kyll' arvaisJotta miehetkiTahtoi juuvaksensa,Kuin eläimiänsä —Silläpä hään, silläpä häänViinan kasvatti.

Eukko Noak, eukko NoakOli kunnon nais'!Antoi ukon juuva —Toista käski tuuva;Mistäs mie nyt, mistäs mie nytSemmoisenki sais'n?

Ei hään kieltän't, ei hään kieltän't:"Kuules, ukko, hoi!Olek juomastaisi!" —Ei! — Tuo armas naisiAntoi soaha, antoi soahaMinkä hään voan voi.

Ukko Noak, ukko Noak,Puna-poskillaan —Sill' oil pitkät hiukset.Parrat niinkuin viikset;Pani pohjaan, pani pohjaan,Joi ja lauloi voan.

Silloin syntyi, silloin syntyiEleä moailmass';Soatihinpa kyllä —Eikä toisen silmäKatehtinut, katehtinutNiinkuin meijän moass'.

Muistin pullot, muistin pullot,Niist' ei tietynnä;Sanottiin ei laisin:"Jos ma luvan saisin;"Ei! voan pohjaan, ei! voan pohjaanPantihinpa niin.

Oppisten Laulu.

Körneriltä. (Suomentama).

[Lauletaan kuin: "Studenter äro muntra bröder" &c.]

Myö oppiset, myö ollaan veikot!Voan mitkä olettenpa työ?Työ vanhat oletten jo heikot;Voan myöpä ollaan nuoret, myö. —Sill' murheet mieltämme ei painak:Myö, oppiset, on lystit ainaik — :|:Myö oppiset, myö oppiset,Myö oppiset, myö oppiset,Myö ollaan lystit aina.

Ei kirjoissa ouk kaikki tieto!Sill' mieli, jok' on iloissaan. —Monipa oppinut on mieto,Vaikk' luuloo viisas olevan.Varottivatki ukko-vainaat;Voan myöpä laulelemme ainaik — :|:Myö oppiset, myö oppiset,Myö oppiset, myö oppiset,Me laulelemme aina.

Jos sota syttyis Suomen moahan,Niin sinnek myöki jouvutaan;Kuin miekkoja voan kerran soahan,Niin vihamiestä voitetaan.Ei kourissamme paljon painak —Myö urholliset ollaan ainaik! :|:Myö oppiset, myö oppiset,Myö oppiset, myö oppiset,On urholliset aina.

Juuvaan

(Suomentama).

[Lauletaan kuin: "I gamla Svea land, den satsen oförändrad står" &c.]

Viel' meilläik nytkin myös,Kuin muinon, eletäänpä viel';Myö juomme, joka mies,Kuin kerran teköö miel'. —Se puhek kuuluu aina voan:Juop pois! juop pois!Ja urot laulaa, iloissaan,Jos tois! jos tois!Sill viina voiman meilleik tuo,Miks et siis pullois juo?

Vaikk' muuttuis Suomenmoa,Ja vanhat tavat heittäis pois,Vaikk' toiset — aina voan,Ja uuet, meillen tois —Niin janottaa kuin ennenkin…Soas täst! soas täst!Kuin ukon-ukon ukkookinSoas täst! soas täst!Myö juomme vielä — aina voanMuistiksi Suomenmoan.


Back to IndexNext