[163]Samuli Roosoli talollisen poika Eurajoelta, syntynyt 1 p. Tammik. 1792. Tuli ylioppilaaksi 1811 ja maisteriksi 1819 sekä lääketieteen lisensiaatiksi 1821. Oli piirilääkärinä ensin Kajaanissa 1823-32, siis välittömästi ennen Lönnrot'ia, sitten Ylä-Karjalassa 1832-40. Sen jälkeen eli yksityislääkärinä kotipuolellaan ja kuoli 14 p. Marrask. 1878. Kaiken joutoaikansa Roos pani suomalaisen kirjallisuuden kartuttamiseen. Erittäin toimitteli hän ahkerasti terveys-opillisia ja taloudellisia neuvokirjoja rahvaalle. 1860 vuodenSuomi-kirjaan painatti hän suomentamiansaPhaidron aisopolaisia satuja. Käsikirjoituksena jäi häneltä suomennos Sjögrenin latinalais-ruotsalaista sanakirjaa sekä saksalais-suomalainen sanakirja.
[163]Samuli Roosoli talollisen poika Eurajoelta, syntynyt 1 p. Tammik. 1792. Tuli ylioppilaaksi 1811 ja maisteriksi 1819 sekä lääketieteen lisensiaatiksi 1821. Oli piirilääkärinä ensin Kajaanissa 1823-32, siis välittömästi ennen Lönnrot'ia, sitten Ylä-Karjalassa 1832-40. Sen jälkeen eli yksityislääkärinä kotipuolellaan ja kuoli 14 p. Marrask. 1878. Kaiken joutoaikansa Roos pani suomalaisen kirjallisuuden kartuttamiseen. Erittäin toimitteli hän ahkerasti terveys-opillisia ja taloudellisia neuvokirjoja rahvaalle. 1860 vuodenSuomi-kirjaan painatti hän suomentamiansaPhaidron aisopolaisia satuja. Käsikirjoituksena jäi häneltä suomennos Sjögrenin latinalais-ruotsalaista sanakirjaa sekä saksalais-suomalainen sanakirja.
[164]Mainitaan olleen Tammelan kirkkoherraNiilo Maunu Tolpo(1770-1853).
[164]Mainitaan olleen Tammelan kirkkoherraNiilo Maunu Tolpo(1770-1853).
[165]Pikemmin kuin mitä hän itsekään oli rohjennut toivoa; sillä vielä vähäistä ennen oli tekijä Yrjö Koskisen kanssa keskustellut siitä, tokko edes harmaapäisinä vanhuksina saisivat nähdä yhden suomenkielisen oppikoulun toiminnassa!
[165]Pikemmin kuin mitä hän itsekään oli rohjennut toivoa; sillä vielä vähäistä ennen oli tekijä Yrjö Koskisen kanssa keskustellut siitä, tokko edes harmaapäisinä vanhuksina saisivat nähdä yhden suomenkielisen oppikoulun toiminnassa!
[166]Frans Vilhelm Rothstenon syntynyt 14 p. Syysk. 1S33 Porissa, jossa isä eli puuseppänä. Tuli ylioppilaaksi 1851 ja maisteriksi 1857. On ollut ajoittain suomenkielen opettajana parissa Helsingin koulussa, siinä toimessa osoittaen harvinaista taitoa, vaan muuten, virkoihin pyrkimättä, pannut kaiken aikansa kirjallisiin töihin. On sepittänyt tarkanLatinalais-suomalaisen sanakirjan koulujen tarpeeksi, joka ilmestyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksissa 1864 (toinen painos 1883), sekä toimittanut sana- ja asiaselitykset helppohintaiseen Kalevalan-painokseen vuodelta 1870. Näiden hänen työnsä näkyväin hedelmäin ohessa on hän vielä hiljaisuudessa ollut suurena apuna monessa muussa kirjallisessa sekä tieteellisessä yrityksessä. Niin on hän esim. valvonut kielen puhtauttaValdemar Churberg'in Uudessa romani-jaksossa1874-78 sekä antanut neuvoja ja lisiäA.V. Jahnsson'inv. 1871 ruotsiksi ilmestyneesen suomenkielen lauseoppiin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteerinä vuodesta 1870 on hän tehokkaalla tavalla ottanut osaa myös useimpien Seuran toimituksien, etenkin sanakirjojen ja maanviljelys-oppikirjojen julkaisemiseen.
[166]Frans Vilhelm Rothstenon syntynyt 14 p. Syysk. 1S33 Porissa, jossa isä eli puuseppänä. Tuli ylioppilaaksi 1851 ja maisteriksi 1857. On ollut ajoittain suomenkielen opettajana parissa Helsingin koulussa, siinä toimessa osoittaen harvinaista taitoa, vaan muuten, virkoihin pyrkimättä, pannut kaiken aikansa kirjallisiin töihin. On sepittänyt tarkanLatinalais-suomalaisen sanakirjan koulujen tarpeeksi, joka ilmestyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksissa 1864 (toinen painos 1883), sekä toimittanut sana- ja asiaselitykset helppohintaiseen Kalevalan-painokseen vuodelta 1870. Näiden hänen työnsä näkyväin hedelmäin ohessa on hän vielä hiljaisuudessa ollut suurena apuna monessa muussa kirjallisessa sekä tieteellisessä yrityksessä. Niin on hän esim. valvonut kielen puhtauttaValdemar Churberg'in Uudessa romani-jaksossa1874-78 sekä antanut neuvoja ja lisiäA.V. Jahnsson'inv. 1871 ruotsiksi ilmestyneesen suomenkielen lauseoppiin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteerinä vuodesta 1870 on hän tehokkaalla tavalla ottanut osaa myös useimpien Seuran toimituksien, etenkin sanakirjojen ja maanviljelys-oppikirjojen julkaisemiseen.
[167]Ei ole sekoitettava ennen mainittuun veljeensäAksel Gabriel Corander'iin, joka julkaisi ruotsinkielisen suomenkielen lauseopinFinsk sattslära1861. Hän oli syntynyt Mikkelissä 23 p. Maalisk. 1827, tuli ylioppilaaksi 1845 ja maisteriksi 1850. Oli pari vuotta opettajana Helsingissä ja sitten lehtorina Viipurissa vuoteen 1874. Kuoli 29 p. Syysk. 1877. On vielä painattanutKertoelman Suur-Savosta eli Mikkelistä1848, joka on ensimmäinen pitäjänkertomus suomenkielellä. Toimitti ViipurissaSananlennätintä1856 yhdessä veljensä kanssa ja yksin 1857-58 sekäOtavaa1862-63. Oli vv. 1857-75 Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteerinä.
[167]Ei ole sekoitettava ennen mainittuun veljeensäAksel Gabriel Corander'iin, joka julkaisi ruotsinkielisen suomenkielen lauseopinFinsk sattslära1861. Hän oli syntynyt Mikkelissä 23 p. Maalisk. 1827, tuli ylioppilaaksi 1845 ja maisteriksi 1850. Oli pari vuotta opettajana Helsingissä ja sitten lehtorina Viipurissa vuoteen 1874. Kuoli 29 p. Syysk. 1877. On vielä painattanutKertoelman Suur-Savosta eli Mikkelistä1848, joka on ensimmäinen pitäjänkertomus suomenkielellä. Toimitti ViipurissaSananlennätintä1856 yhdessä veljensä kanssa ja yksin 1857-58 sekäOtavaa1862-63. Oli vv. 1857-75 Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteerinä.
[168]Tässä yhteydessä sopinee mainita, että samana vuonna, 1852, ilmestyi ensimmäinen muun kielen oppikirja suomeksi. Se oliJuhana Vilhelm Murman'in Harjoittava ruotsinkielen-oppi alkaville. Murman oli syntynyt 12 p. Tammik. 1830 Haukiputaalla, tullut ylioppilaaksi 1852 ja vihitty papiksi 1857. Oltuaan pappina ja opettajana monessa paikoin Suomessa, siirtyi v. 1868 Inkeriin, jossa kuoli Keltun ja Rääpyvän seurakuntain kirkkoherrana 31 p. Tammik. 1892. On kirjailijana liikkunut hyvin erilaisilla aloilla ja aikoinansa ollut erinomaisen tuottelias. Hänen huomattavin teoksensa onSetän opetuksia, ensimmäinen vihkosielutieteessä1856, toinensielunviljelyksestä1860, jotka nekin ovat laatuaan esikoisia kirjallisuudessamme. YhdessäPekka Aschan'inkanssa on hän myös toimittanut oppikirjanEläintiede suomalaisille alkeiskouluille1866. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran lähettiläänä on hän ollut kahdella tutkimusmatkalla Pohjanmaalla, v. 1854 kansanrunoja ja v. 1862 historiallisia muistoja keräämässä. Edellisen retken tuloksista on hän julkaissut saman vuoden Suomi-kirjassa ensimmäisen laveamman esityksen Suomalaisten muinaisista taikatavoista ja -tempuista ruotsiksi:Några upplysningar om Finnarnes fordna vidskepliga bruk och trollkonster, sekä suomeksiKertomuksen jälkimmäisestä tiedustusmatkasta Pohjanperällä, niin-ikään Suomi-kirjassa 1865. Inkerissä hän on vielä painattanutSelityksen häätavoista Inkerinmaan Suomalaisissa seurakunnissa, 1872. Mainitun ruotsin kieliopin jälkeen seurasivatJuhana Gabriel Geitlin'inlatinan ja saksan kieliopit 1858 ja 1861,Kustaa Cannelin'inkreikkalainen jaVilhelm Flomam'inranskalainen kielioppi 1863, suomennosMattias Akianderinvenäjän kielioppia 1864 sekä viimeinRomulus Maunu Oppman'inenglannin kielioppi 1867.
[168]Tässä yhteydessä sopinee mainita, että samana vuonna, 1852, ilmestyi ensimmäinen muun kielen oppikirja suomeksi. Se oliJuhana Vilhelm Murman'in Harjoittava ruotsinkielen-oppi alkaville. Murman oli syntynyt 12 p. Tammik. 1830 Haukiputaalla, tullut ylioppilaaksi 1852 ja vihitty papiksi 1857. Oltuaan pappina ja opettajana monessa paikoin Suomessa, siirtyi v. 1868 Inkeriin, jossa kuoli Keltun ja Rääpyvän seurakuntain kirkkoherrana 31 p. Tammik. 1892. On kirjailijana liikkunut hyvin erilaisilla aloilla ja aikoinansa ollut erinomaisen tuottelias. Hänen huomattavin teoksensa onSetän opetuksia, ensimmäinen vihkosielutieteessä1856, toinensielunviljelyksestä1860, jotka nekin ovat laatuaan esikoisia kirjallisuudessamme. YhdessäPekka Aschan'inkanssa on hän myös toimittanut oppikirjanEläintiede suomalaisille alkeiskouluille1866. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran lähettiläänä on hän ollut kahdella tutkimusmatkalla Pohjanmaalla, v. 1854 kansanrunoja ja v. 1862 historiallisia muistoja keräämässä. Edellisen retken tuloksista on hän julkaissut saman vuoden Suomi-kirjassa ensimmäisen laveamman esityksen Suomalaisten muinaisista taikatavoista ja -tempuista ruotsiksi:Några upplysningar om Finnarnes fordna vidskepliga bruk och trollkonster, sekä suomeksiKertomuksen jälkimmäisestä tiedustusmatkasta Pohjanperällä, niin-ikään Suomi-kirjassa 1865. Inkerissä hän on vielä painattanutSelityksen häätavoista Inkerinmaan Suomalaisissa seurakunnissa, 1872. Mainitun ruotsin kieliopin jälkeen seurasivatJuhana Gabriel Geitlin'inlatinan ja saksan kieliopit 1858 ja 1861,Kustaa Cannelin'inkreikkalainen jaVilhelm Flomam'inranskalainen kielioppi 1863, suomennosMattias Akianderinvenäjän kielioppia 1864 sekä viimeinRomulus Maunu Oppman'inenglannin kielioppi 1867.
[169]Sven Gabriel Elmgren, kappalaisen poika Paraisista, oli syntynyt 25 p. Lokak. 1817. Tuli ylioppilaaksi 1836 ja maisteriksi 1840. Suoritti jumaluus-opin kandidaatti-tutkinnon 1844, mutta antautui yliopiston kirjaston palvelukseen, jonka vakinaiseksi amanuenssiksi pääsi 1848 sekä varahoitajaksi 1862 ja jossa palveli vuoteen 1891. Oli vv. 1846-61 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteerinä ja painatti kertomuksen seuran edellisestä vaikutuksesta 1847 vuodenSuomi-kirjaan. AntoiFosterländskt album'iinm.m. tutkimuksenMikael Agricolastasekä useita kirjallishistoriallisia elämäkertoja nimikirjaanFinlands minnesvärda män(Suomen muistettavat miehet), joka ilmestyi vv. 1853-57. Hänen muista ruotsinkielisistä julkaisuistaan on mainittavin kaksiosainen väitöskirjaÖfversigt af Finlands litteratur(Suomen kirjallisuuden luettelo ja yleiskatsaus) 1861 ja 1865. Kuoli 2 p. Marrask. 1897.
[169]Sven Gabriel Elmgren, kappalaisen poika Paraisista, oli syntynyt 25 p. Lokak. 1817. Tuli ylioppilaaksi 1836 ja maisteriksi 1840. Suoritti jumaluus-opin kandidaatti-tutkinnon 1844, mutta antautui yliopiston kirjaston palvelukseen, jonka vakinaiseksi amanuenssiksi pääsi 1848 sekä varahoitajaksi 1862 ja jossa palveli vuoteen 1891. Oli vv. 1846-61 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteerinä ja painatti kertomuksen seuran edellisestä vaikutuksesta 1847 vuodenSuomi-kirjaan. AntoiFosterländskt album'iinm.m. tutkimuksenMikael Agricolastasekä useita kirjallishistoriallisia elämäkertoja nimikirjaanFinlands minnesvärda män(Suomen muistettavat miehet), joka ilmestyi vv. 1853-57. Hänen muista ruotsinkielisistä julkaisuistaan on mainittavin kaksiosainen väitöskirjaÖfversigt af Finlands litteratur(Suomen kirjallisuuden luettelo ja yleiskatsaus) 1861 ja 1865. Kuoli 2 p. Marrask. 1897.
[170]Ilmoituksia ottiKanavavastaan myös ruotsin-, saksan-ja venäjänkielillä. Se oli, näet, samoin kuinSanansaattaja Viipurista, aikoinaan ainoa Viipurissa ilmestyvä sanomalehti. SaksankielinenWiburgs Wochenblattoli lakannut 1832; ruotsinkielinenWiborgs annoncebladoli Sanansaattajan vuosikertojen välillä ja jälkeen ilmestynyt vv. 1837-39, 42-44, ja virkosi vieläKanavankuoltua eloon, vaikka ainoasti vuodeksi 1848.
[170]Ilmoituksia ottiKanavavastaan myös ruotsin-, saksan-ja venäjänkielillä. Se oli, näet, samoin kuinSanansaattaja Viipurista, aikoinaan ainoa Viipurissa ilmestyvä sanomalehti. SaksankielinenWiburgs Wochenblattoli lakannut 1832; ruotsinkielinenWiborgs annoncebladoli Sanansaattajan vuosikertojen välillä ja jälkeen ilmestynyt vv. 1837-39, 42-44, ja virkosi vieläKanavankuoltua eloon, vaikka ainoasti vuodeksi 1848.
[171]Kts. Litteraturblad 1848 n:o 12.
[171]Kts. Litteraturblad 1848 n:o 12.
[172]Myöhemmistä runotuotteista huomattakoonSotamarssivuodelta 1889 ja samana vuonna juuri vähää ennen kuolemaa kirjoitettuPunkaharjun tytön laulu.
[172]Myöhemmistä runotuotteista huomattakoonSotamarssivuodelta 1889 ja samana vuonna juuri vähää ennen kuolemaa kirjoitettuPunkaharjun tytön laulu.
[173]EnsimmäisenSuomenkielisen lukemistonkouluja varten toimitti v. 1850 Vaasan kymnaasin apulainen, sittemmin Ulvilan kirkkoherraAukusti Lilius.
[173]EnsimmäisenSuomenkielisen lukemistonkouluja varten toimitti v. 1850 Vaasan kymnaasin apulainen, sittemmin Ulvilan kirkkoherraAukusti Lilius.
[174]Se painettiin v. 1891 Suomalais-ugrilaisen Seuran toimituksiin, joissa myöhemmin myös Ahlqvist'in voguulilaiset kielinäytteet ynnä kielioppi ilmestyivät 1894.
[174]Se painettiin v. 1891 Suomalais-ugrilaisen Seuran toimituksiin, joissa myöhemmin myös Ahlqvist'in voguulilaiset kielinäytteet ynnä kielioppi ilmestyivät 1894.
[175]Ihmeellisintä on että tämä "kansatieteellinen unelma" taisi päästä painotarkastuksen läpi. Tämän seikan selittää ainoasti sen ilmestyminen pienissä kappaleissa 1847 vuoden Suomettaren palstoilla, joten kokonaisuus ei heti tarkastajan silmään pistänyt. Kuinka ahtaat paino-olot muuten siihen aikaan olivat, osoittaa paraiten eräs kohta runossaMiksikä aina suret!1849 vuoden Suomettaressa, jossa se ensikerran löytyy julkaistuna, on näetSuomenisanan sijalle täytynyt painattaaSaimani!
[175]Ihmeellisintä on että tämä "kansatieteellinen unelma" taisi päästä painotarkastuksen läpi. Tämän seikan selittää ainoasti sen ilmestyminen pienissä kappaleissa 1847 vuoden Suomettaren palstoilla, joten kokonaisuus ei heti tarkastajan silmään pistänyt. Kuinka ahtaat paino-olot muuten siihen aikaan olivat, osoittaa paraiten eräs kohta runossaMiksikä aina suret!1849 vuoden Suomettaressa, jossa se ensikerran löytyy julkaistuna, on näetSuomenisanan sijalle täytynyt painattaaSaimani!
[176]K(aarlo) B(erghom), Kirjallisessa Kuukauslehdessä 1869 s. 19.
[176]K(aarlo) B(erghom), Kirjallisessa Kuukauslehdessä 1869 s. 19.
[177]Ainoasti vähäinen avunlisä tähän teokseen:Tutkimus sivistyssanoista obilais-ugrilaisten kansojen kielissä1882, on suomenkielellä julkaistu. Sitä vastoin ovat kaikki hänen Kalevalaa koskevat kirjoituksensa:Tutkimus Kalevalan tekstissä ja tämän tarkastusta1886 jaKalevalan Karjalaisuus1887, niinkuin myösElias Lönnrot, elämäkerrallisia piirteitä1884, kaikki suomeksi kirjoitetut. Ensiksimainittu on suomenkielisenä promotsiooni-kutsumuskirjana ensimmäinen laatuaan. Myös yliopiston rehtorina on Ahlqvist ensimmäisenä käyttänyt suomenkieltä avajaispuheissaan, jotka ilmestyivät painettuina heti hänen kuolemansa jälkeen 1889.
[177]Ainoasti vähäinen avunlisä tähän teokseen:Tutkimus sivistyssanoista obilais-ugrilaisten kansojen kielissä1882, on suomenkielellä julkaistu. Sitä vastoin ovat kaikki hänen Kalevalaa koskevat kirjoituksensa:Tutkimus Kalevalan tekstissä ja tämän tarkastusta1886 jaKalevalan Karjalaisuus1887, niinkuin myösElias Lönnrot, elämäkerrallisia piirteitä1884, kaikki suomeksi kirjoitetut. Ensiksimainittu on suomenkielisenä promotsiooni-kutsumuskirjana ensimmäinen laatuaan. Myös yliopiston rehtorina on Ahlqvist ensimmäisenä käyttänyt suomenkieltä avajaispuheissaan, jotka ilmestyivät painettuina heti hänen kuolemansa jälkeen 1889.
[178]Sakari Joakim Clevesyntyi 3 p. Jouluk. 1820 Rantasalmella, jossa isä oli kirkkoherrana. Tuli ylioppilaaksi 1838, maisteriksi 1844, filosofian dosentiksi 1848 ja tohtoriksi 1850. Nimitettiin lehtoriksi Kuopion kymnaasiin 1851 sekä v. 1862 kasvatustieteen professoriksi, josta virasta otti eron 1882. On järjestänyt Suomen korkeamman oppikoulun ja sitä varten perustanut Helsinkiin mallikoulun, johon toimitti suomenkielisenkin osaston 1867. Kun tämä päätettiin lakkautettavaksi 1871, oli hän Helsingin suomalaista alkeisopistoa perustamassa, samoin kuin Helsingin suomalaista tyttökoulua 1869. On vielä järjestänyt Helsingin kansakoululaitoksen sekä jäsenenä 1862 vuoden kansakoulu-komiteassa valmistanut sen ehdoituksen, joka pääasiallisesti on perustuksena nyt voimassa olevalle asetukselle. On perustanut Suomen Kasvatustieteellisen yhdistyksen sekä sen aikakauskirjan 1864. On myös ollut v. 1874 perustetun Kansanvalistus-seuran ensimmäinen esimies. Hänen pääteoksensa onKoulujen kasvatus-oppi, joka ilmestyi suomalaisessa käännöksessä 1886.
[178]Sakari Joakim Clevesyntyi 3 p. Jouluk. 1820 Rantasalmella, jossa isä oli kirkkoherrana. Tuli ylioppilaaksi 1838, maisteriksi 1844, filosofian dosentiksi 1848 ja tohtoriksi 1850. Nimitettiin lehtoriksi Kuopion kymnaasiin 1851 sekä v. 1862 kasvatustieteen professoriksi, josta virasta otti eron 1882. On järjestänyt Suomen korkeamman oppikoulun ja sitä varten perustanut Helsinkiin mallikoulun, johon toimitti suomenkielisenkin osaston 1867. Kun tämä päätettiin lakkautettavaksi 1871, oli hän Helsingin suomalaista alkeisopistoa perustamassa, samoin kuin Helsingin suomalaista tyttökoulua 1869. On vielä järjestänyt Helsingin kansakoululaitoksen sekä jäsenenä 1862 vuoden kansakoulu-komiteassa valmistanut sen ehdoituksen, joka pääasiallisesti on perustuksena nyt voimassa olevalle asetukselle. On perustanut Suomen Kasvatustieteellisen yhdistyksen sekä sen aikakauskirjan 1864. On myös ollut v. 1874 perustetun Kansanvalistus-seuran ensimmäinen esimies. Hänen pääteoksensa onKoulujen kasvatus-oppi, joka ilmestyi suomalaisessa käännöksessä 1886.
[179]Nimitys on Lönnrot'in keksimä; Kantelettaren runo, jossa se ensiksi esiintyy, on ainoasti vapaa suomennos virolaistaSalme-runoa.
[179]Nimitys on Lönnrot'in keksimä; Kantelettaren runo, jossa se ensiksi esiintyy, on ainoasti vapaa suomennos virolaistaSalme-runoa.
[180]Siihen asti oli sitä alusta vuotta toimittanut länsisuomalainen maisteriEdvard Rindell.
[180]Siihen asti oli sitä alusta vuotta toimittanut länsisuomalainen maisteriEdvard Rindell.
[181]Uudella Suomettarella on tähän saakka ollut ainoasti kaksi päätoimittajaa:Antti Almberg1869-70, jaViktor LöfgrenKesäkuusta 1870 alkaen. —Antti Fredrik Almberg, Maskun kirkkoherran poika, syntyi 18 p. Heinäk. 1846, tuli ylioppilaaksi 1863 ja maisteriksi 1869, nimitettiin suomenkielen-kääntäjäksi senaattiin 1876. Käytyään vv. 1874-75 tutkimusmatkalla Unkarissa, on hän tutustuttanut Suomalaisia tämän veljeskansan oloihin useilla teoksilla:Unkarin maa ja kansa1876,Unkarin kielen oppikirjayhdessä unkarilaisenJoszef Szinnyei'nkanssa 1880,Unkarin albumi I1881.Maantieteellisiä kuvaelmia 10-11. Unkari, 1882-83, sekä suomennoksilla (esim. Jókai'nUusi Tilanhaltija1878). On sitä paitsi ylimääräisenä unkarinkielen lehtorina yliopistossa vuodesta 1881 antanut opetusta mainitussa kielessä. —Niilo Viktor Alfred Löfgren, hovioikeudenneuvoksen poika, syntyi Viipurissa 25 p. Marrask. 1843, tuli ylioppilaaksi 1862 ja filosofian kandidaatiksi 1870. Oli v. 1865 apumiehenäMaiden ja Merien takaalehden toimituksessa. Suomensi 1869-70 kaksi Emlekyl'in (Eemil Nervanderin) novellia:Honkain tarinatjaUotilan isäntä, joiden alkuteokset ovat jääneet julkaisematta. Otti myös osaa Vänrikki Stoolin tarinain suomentamiseen.
[181]Uudella Suomettarella on tähän saakka ollut ainoasti kaksi päätoimittajaa:Antti Almberg1869-70, jaViktor LöfgrenKesäkuusta 1870 alkaen. —Antti Fredrik Almberg, Maskun kirkkoherran poika, syntyi 18 p. Heinäk. 1846, tuli ylioppilaaksi 1863 ja maisteriksi 1869, nimitettiin suomenkielen-kääntäjäksi senaattiin 1876. Käytyään vv. 1874-75 tutkimusmatkalla Unkarissa, on hän tutustuttanut Suomalaisia tämän veljeskansan oloihin useilla teoksilla:Unkarin maa ja kansa1876,Unkarin kielen oppikirjayhdessä unkarilaisenJoszef Szinnyei'nkanssa 1880,Unkarin albumi I1881.Maantieteellisiä kuvaelmia 10-11. Unkari, 1882-83, sekä suomennoksilla (esim. Jókai'nUusi Tilanhaltija1878). On sitä paitsi ylimääräisenä unkarinkielen lehtorina yliopistossa vuodesta 1881 antanut opetusta mainitussa kielessä. —Niilo Viktor Alfred Löfgren, hovioikeudenneuvoksen poika, syntyi Viipurissa 25 p. Marrask. 1843, tuli ylioppilaaksi 1862 ja filosofian kandidaatiksi 1870. Oli v. 1865 apumiehenäMaiden ja Merien takaalehden toimituksessa. Suomensi 1869-70 kaksi Emlekyl'in (Eemil Nervanderin) novellia:Honkain tarinatjaUotilan isäntä, joiden alkuteokset ovat jääneet julkaisematta. Otti myös osaa Vänrikki Stoolin tarinain suomentamiseen.
[182]Pietari Aadolf Europaeus(1753-1825). Oli kielten ja nähtävästi myös kansanrunojen harrastaja. S. 244 ylhäällä mainittu Porthan'in kiitoskirje on, sen mukaan kuin t:riE. Laguson selville saanut, hänelle, eikä Berner'ille kirjoitettu.
[182]Pietari Aadolf Europaeus(1753-1825). Oli kielten ja nähtävästi myös kansanrunojen harrastaja. S. 244 ylhäällä mainittu Porthan'in kiitoskirje on, sen mukaan kuin t:riE. Laguson selville saanut, hänelle, eikä Berner'ille kirjoitettu.
[183]Jälkimmäisenä vuonna yhdessä maisteriAbraham Nylander'inkanssa.
[183]Jälkimmäisenä vuonna yhdessä maisteriAbraham Nylander'inkanssa.
[184]Viimeksi hän on v. 1896 painattanutMietteitä I. Lainkäyntikielistämme ja II. Lainkäynti-säädäntömme parantamistoimista.
[184]Viimeksi hän on v. 1896 painattanutMietteitä I. Lainkäyntikielistämme ja II. Lainkäynti-säädäntömme parantamistoimista.
[185]Toinen uudistettu painos ilmestyi 1877.
[185]Toinen uudistettu painos ilmestyi 1877.
[186]V. 1871 ilmestyi vieläAminoff'inväitösEtelä-Pohjanmaan kielimurteesta tutkimus, joka on vertailevaa laatua ja ensimmäisenä edustaa uuden-aikaista murretutkimusta maassamme. Mutta samana vuonna ilmestyi asetus, joka kielsi suomen- ja ruotsinkieltä kielitieteellisissä väitöskirjoissa käyttämästä ja joka oli voimassa vuoteen 1886. —Torsten Kustaa Aminoffoli syntynyt 11 p. Marrask. 1838 Nilsiässä, jossa isä oli maamittarina. Palveli vv. 1855-61 sotaväessä, viimein vänrikin arvolla, ja suoritti sillä välin ylioppilastutkinnon 1857. Vihittiin maisteriksi 1869 ja nimitettiin historian lehtoriksi Haminan kadettikouluun 1871, jonka jälkeen saavutti vielä tohtorin-arvon 1873. Kuoli Helsingissä 18 p. Elok. 1881. Jo sotamiehenä Virossa majaillessaan oli hän opiskellut vironkieltä, niin että v. 1869 saattoi toimittaaVirolais-suomalaisen sanakirjan satukokoukseen: Eestirahva ennemuistesed jutud, jonka Kreutzwald'in teoksen Suomalainen Kirjallisuuden Seura kolmea vuotta aikaisemmin oli painosta kustantanut. Käytyään v. 1871 Ruotsin ja Norjan rajamailla asuvain Suomalaisten luona, julkaisi hän arvokkaan kielitieteellisen tutkimuksenTietoja Vermlannin SuomalaisistaSuomi-kirjassa 1876. Sitä ennen oli hän savokarjalaisen osakunnan albumiin antanut kaksi huomattavaa historiallista kirjoitustaSavolaisten sija Suomen asutushistoriassa1870 jaLyhyt silmäys itäisten suomensukuisten kansain historiaan1873. Kesällä 1878 teki hän Suomen Tiedeseuran kustannuksella matkanVotjakkeinluo, jonka tuloksista on suurin osa vasta hänen kuolemansa jälkeen tohtoriYrjö Wichman'intoimesta ilmestynyt.
[186]V. 1871 ilmestyi vieläAminoff'inväitösEtelä-Pohjanmaan kielimurteesta tutkimus, joka on vertailevaa laatua ja ensimmäisenä edustaa uuden-aikaista murretutkimusta maassamme. Mutta samana vuonna ilmestyi asetus, joka kielsi suomen- ja ruotsinkieltä kielitieteellisissä väitöskirjoissa käyttämästä ja joka oli voimassa vuoteen 1886. —Torsten Kustaa Aminoffoli syntynyt 11 p. Marrask. 1838 Nilsiässä, jossa isä oli maamittarina. Palveli vv. 1855-61 sotaväessä, viimein vänrikin arvolla, ja suoritti sillä välin ylioppilastutkinnon 1857. Vihittiin maisteriksi 1869 ja nimitettiin historian lehtoriksi Haminan kadettikouluun 1871, jonka jälkeen saavutti vielä tohtorin-arvon 1873. Kuoli Helsingissä 18 p. Elok. 1881. Jo sotamiehenä Virossa majaillessaan oli hän opiskellut vironkieltä, niin että v. 1869 saattoi toimittaaVirolais-suomalaisen sanakirjan satukokoukseen: Eestirahva ennemuistesed jutud, jonka Kreutzwald'in teoksen Suomalainen Kirjallisuuden Seura kolmea vuotta aikaisemmin oli painosta kustantanut. Käytyään v. 1871 Ruotsin ja Norjan rajamailla asuvain Suomalaisten luona, julkaisi hän arvokkaan kielitieteellisen tutkimuksenTietoja Vermlannin SuomalaisistaSuomi-kirjassa 1876. Sitä ennen oli hän savokarjalaisen osakunnan albumiin antanut kaksi huomattavaa historiallista kirjoitustaSavolaisten sija Suomen asutushistoriassa1870 jaLyhyt silmäys itäisten suomensukuisten kansain historiaan1873. Kesällä 1878 teki hän Suomen Tiedeseuran kustannuksella matkanVotjakkeinluo, jonka tuloksista on suurin osa vasta hänen kuolemansa jälkeen tohtoriYrjö Wichman'intoimesta ilmestynyt.
[187]Heidän sijallaan olivat väliajalla toimittajina maisteritPaavo Cajander1873-74 jaSamuli Suomalainen1875, kaunokirjailijoina vasta mainittavat, sekäAukusti Juhana Mela1873-75. Viimeksi mainittu syntyi 8 p. Maalisk. 1846 Kuopiossa, jossa isä oli henkikirjurina. Tuli ylioppilaaksi 1865 ja maisteriksi 1873 sekä luonnonhistorian ja maantieteen lehtoriksi suomalaiseen normaalilyseesen 1888. Muutti alkuperäisen nimensä Malmberg Melaksi 1876. On luonnontieteellisen kirjallisuuden ensimmäinen varsinainen sekä etevin edustaja suomenkielellä. Mainittakoon ainoasti:Suomen eläimistö1872;Lyhykäinen kasvioppi ja kasvio1877;Suomen luurankoiset1882;Zoologia kansalaisille I, pääasiallisesti Brehm'in mukaan, 1891-96.
[187]Heidän sijallaan olivat väliajalla toimittajina maisteritPaavo Cajander1873-74 jaSamuli Suomalainen1875, kaunokirjailijoina vasta mainittavat, sekäAukusti Juhana Mela1873-75. Viimeksi mainittu syntyi 8 p. Maalisk. 1846 Kuopiossa, jossa isä oli henkikirjurina. Tuli ylioppilaaksi 1865 ja maisteriksi 1873 sekä luonnonhistorian ja maantieteen lehtoriksi suomalaiseen normaalilyseesen 1888. Muutti alkuperäisen nimensä Malmberg Melaksi 1876. On luonnontieteellisen kirjallisuuden ensimmäinen varsinainen sekä etevin edustaja suomenkielellä. Mainittakoon ainoasti:Suomen eläimistö1872;Lyhykäinen kasvioppi ja kasvio1877;Suomen luurankoiset1882;Zoologia kansalaisille I, pääasiallisesti Brehm'in mukaan, 1891-96.
[188]Valvojan päätoimittajina ovat olleet:Juhana Richard Danielson1881-84,Thiodolf Rein1885-87,Ernst Kustaa Palmén1888-91,Oskar Eemil Tudeer1892-96 jaEemil Nestor Setälä1897. —Danielson, kappalaisen poika, on syntynyt Hauholla 7 p. Toukok. 1853, ylioppilas 1870, yleisen historian dosentti 1878 ja professori 1880, valtiopäivämies. Suomenkielisistä teoksista huomattakoon:Suomen yhdistäminen Venäjän valtakuntaan1891;Suomen sisällinen itsenäisyys1892;Viipurin läänin palauttaminen muun Suomen yhteyteen1894;Suomen sota ja Suomen sotilaat 1808-091896. —Palmén, professorin poika, on syntynyt Helsingissä 26 p. Marrask. 1849, ylioppilas 1866, pohjoismaiden historian dosentti 1877 ja professori 1884, valtiopäivämies. Teoksista:Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran viisikymmen-vuotinen toimi ynnä suomalaisuuden edistys1881; sekä Valvojasta:Neljä merkkivuotta Suomen oppikoulun historiassajaSuomen valtiovarojen hoidosta1889,Taistelu lakiemme puolesta 1840-luvulla1896. —Tudeer, tuomarin poika, on syntynyt Mikkelissä 30 p. Elok. 1850, ylioppilas 1867, kreikan kielen ja kirjallisuuden dosentti 1879 ja ylimääräinen professori 1885. Valvojasta:Matkamuistelmia Kreikasta1883;Homeeros ja Kalevala1885;Runous ja vapaus1888. —Setälä, talollisen poika, on syntynyt Kokemäellä 27 p. Helmik. 1864, ylioppilas 1882, suomalais-ugrilaisen kielitieteen dosentti 1887, Suomen kielen ja kirjallisuuden professori 1893. Teoksia mainittakoon:Suomen kielen lauseoppi1880;Lauseopillinen tutkimus Koillis-Satakunnan kansankielestä1883;Yhteissuomalainen äännehistoria 1-2, 1890-91;Lisiä suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen historiaan1891;Oikeakielisyydestä suomenkielen käytäntöön katsoen1894.
[188]Valvojan päätoimittajina ovat olleet:Juhana Richard Danielson1881-84,Thiodolf Rein1885-87,Ernst Kustaa Palmén1888-91,Oskar Eemil Tudeer1892-96 jaEemil Nestor Setälä1897. —Danielson, kappalaisen poika, on syntynyt Hauholla 7 p. Toukok. 1853, ylioppilas 1870, yleisen historian dosentti 1878 ja professori 1880, valtiopäivämies. Suomenkielisistä teoksista huomattakoon:Suomen yhdistäminen Venäjän valtakuntaan1891;Suomen sisällinen itsenäisyys1892;Viipurin läänin palauttaminen muun Suomen yhteyteen1894;Suomen sota ja Suomen sotilaat 1808-091896. —Palmén, professorin poika, on syntynyt Helsingissä 26 p. Marrask. 1849, ylioppilas 1866, pohjoismaiden historian dosentti 1877 ja professori 1884, valtiopäivämies. Teoksista:Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran viisikymmen-vuotinen toimi ynnä suomalaisuuden edistys1881; sekä Valvojasta:Neljä merkkivuotta Suomen oppikoulun historiassajaSuomen valtiovarojen hoidosta1889,Taistelu lakiemme puolesta 1840-luvulla1896. —Tudeer, tuomarin poika, on syntynyt Mikkelissä 30 p. Elok. 1850, ylioppilas 1867, kreikan kielen ja kirjallisuuden dosentti 1879 ja ylimääräinen professori 1885. Valvojasta:Matkamuistelmia Kreikasta1883;Homeeros ja Kalevala1885;Runous ja vapaus1888. —Setälä, talollisen poika, on syntynyt Kokemäellä 27 p. Helmik. 1864, ylioppilas 1882, suomalais-ugrilaisen kielitieteen dosentti 1887, Suomen kielen ja kirjallisuuden professori 1893. Teoksia mainittakoon:Suomen kielen lauseoppi1880;Lauseopillinen tutkimus Koillis-Satakunnan kansankielestä1883;Yhteissuomalainen äännehistoria 1-2, 1890-91;Lisiä suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen historiaan1891;Oikeakielisyydestä suomenkielen käytäntöön katsoen1894.
[189]Viimeksi on v. 1896 ilmestynyt alkuosa hänen kirjoittamaansa laveataSuomen lainsäädännön historiaa.
[189]Viimeksi on v. 1896 ilmestynyt alkuosa hänen kirjoittamaansa laveataSuomen lainsäädännön historiaa.
[190]Lisäksi:Lyhyt runous-oppijaRunous-opin pääkohdat1891.
[190]Lisäksi:Lyhyt runous-oppijaRunous-opin pääkohdat1891.
[191]Aksel August Boreniuson syntynyt 19 p. Maalisk. 1846 Porvoossa, jossa isä oli kymnaasinlehtorina. Tuli ylioppilaaksi 1863 ja filosofian kandidaatiksi 1871. Kävi vv. 1871, 1872 ja 1877 keräämässä vanhoja runoja ja niiden sävelmiä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannuksella, jonka kirjaston ja arkiston hoitajana myös oli vv. 1876-79, pannen nämät aivan uuteen kuntoon. On m.m. julkaissut:Selityksiä runonkeräyksistäni ja niiden johdosta muutamia mietteitä KalevalastaKielettäressä 1872;Missä Kalevala on syntynyt?Suomen Kuvalehdessä 1873;Suomen keskiaikaisesta runoudesta I. Luojan virsiVirittäjässä 1886.
[191]Aksel August Boreniuson syntynyt 19 p. Maalisk. 1846 Porvoossa, jossa isä oli kymnaasinlehtorina. Tuli ylioppilaaksi 1863 ja filosofian kandidaatiksi 1871. Kävi vv. 1871, 1872 ja 1877 keräämässä vanhoja runoja ja niiden sävelmiä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannuksella, jonka kirjaston ja arkiston hoitajana myös oli vv. 1876-79, pannen nämät aivan uuteen kuntoon. On m.m. julkaissut:Selityksiä runonkeräyksistäni ja niiden johdosta muutamia mietteitä KalevalastaKielettäressä 1872;Missä Kalevala on syntynyt?Suomen Kuvalehdessä 1873;Suomen keskiaikaisesta runoudesta I. Luojan virsiVirittäjässä 1886.
[192]Viime aikoina on hän etenkin edistänyt siperialaisten kalliokirjoitusten kokoilemista, julkaisemista ja tutkimista.
[192]Viime aikoina on hän etenkin edistänyt siperialaisten kalliokirjoitusten kokoilemista, julkaisemista ja tutkimista.
[193]Sekä ennen mainittuJuhana Vilhelm Snellman'in elämä, joka on myös suomeksi ilmestynyt 1896.
[193]Sekä ennen mainittuJuhana Vilhelm Snellman'in elämä, joka on myös suomeksi ilmestynyt 1896.
[194]MyösGodenhjelm'invoi tähän lukea sekä itse kirjan tekijän. Ryhmitys on muuten kokonaan toimittajan.
[194]MyösGodenhjelm'invoi tähän lukea sekä itse kirjan tekijän. Ryhmitys on muuten kokonaan toimittajan.
[195]Myöhemmin on hän julkaissut kokoelmanRaittiusrunoja1889 sekä kertomuksenSalmelan heinätalkoot1891.
[195]Myöhemmin on hän julkaissut kokoelmanRaittiusrunoja1889 sekä kertomuksenSalmelan heinätalkoot1891.
[196]B. F. G(odenhjelm), Kirjallisessa Kuukauslehdessä 1876 s. 43.
[196]B. F. G(odenhjelm), Kirjallisessa Kuukauslehdessä 1876 s. 43.
[197]Lisättäköön:Itätsheremissiläiset kielennäytteetsaksalaisen käännöksen kera Suomalais-ugrilaisen Seuran toimituksissa 1889 jaKuollan Lapin murteiden sanakirja ynnä kielennäytteitäTiedeseuran Bidrag'eissa 1891.
[197]Lisättäköön:Itätsheremissiläiset kielennäytteetsaksalaisen käännöksen kera Suomalais-ugrilaisen Seuran toimituksissa 1889 jaKuollan Lapin murteiden sanakirja ynnä kielennäytteitäTiedeseuran Bidrag'eissa 1891.
[198]Kokoelman runojansa julkaisi Arvi Jännes nimelläMuistoja ja toiveita ystäville jouluksi1889. Promotsiooni-runoilija 1897.
[198]Kokoelman runojansa julkaisi Arvi Jännes nimelläMuistoja ja toiveita ystäville jouluksi1889. Promotsiooni-runoilija 1897.
[199]Ilmestyivät 1867-70; yksin on Cajander uudistanut suomennoksen mallikelpoiseksi 1889. On myös uudestaan suomentanut Topelius'enMaamme-kirjanjaLuonnon-kirjan1886.
[199]Ilmestyivät 1867-70; yksin on Cajander uudistanut suomennoksen mallikelpoiseksi 1889. On myös uudestaan suomentanut Topelius'enMaamme-kirjanjaLuonnon-kirjan1886.
[200]Erikseen ovat vielä huomattavat hänen tervehdyssanansa v. 1890 seppelöidyille maistereille.
[200]Erikseen ovat vielä huomattavat hänen tervehdyssanansa v. 1890 seppelöidyille maistereille.
[201]Myöhemmin ilmestyneitä ovat runokokoelmat:Kuplia1890 jaAjan varrelta1896, eletty kertomusUskovainen1890 sekä näytelmätTietäjä1887,Aino1893 jaKullervo1895.
[201]Myöhemmin ilmestyneitä ovat runokokoelmat:Kuplia1890 jaAjan varrelta1896, eletty kertomusUskovainen1890 sekä näytelmätTietäjä1887,Aino1893 jaKullervo1895.
[202]Tämä arvostelu tietysti ei koske vuoden 1886 jälkeen ilmestyneitä näytelmärunoja.
[202]Tämä arvostelu tietysti ei koske vuoden 1886 jälkeen ilmestyneitä näytelmärunoja.
[203]Ennen vuotta 1886 esiintyneistä.
[203]Ennen vuotta 1886 esiintyneistä.
[204]Eemil Fredrik Nervander, kuuluisan luonnontutkijan ja runoilijan (Jephtas bok1840)Juhana Jaakko Nervander'inpoika, on syntynyt Helsingissä 16 p. Marrask. 1840. Tuli ylioppilaaksi 1858 ja suoritti filosofian kandidaatti-tutkinnon 1869. On salanimelläEmlekyljulkaissut kaunokirjallisia teoksia, sekä ruotsin- että suomenkielisiä. Jälkimmäiset, nimittäin ennen mainitut novellitHonkain tarinat1869 jaUotilan isäntä1870 sekä v. 1884 ilmestynytKatri, kertomus 17 vuosisadasta, ynnä suomalaisessa teaatterissa v. 1879 esitetty näytelmäPieni Suometar, ovat kaikki toisten kääntämiä. Nervander on muistettava myös Suomen taidehistoriallisten muinaismuistojen ahkerana keräilijänä ja tutkijana.
[204]Eemil Fredrik Nervander, kuuluisan luonnontutkijan ja runoilijan (Jephtas bok1840)Juhana Jaakko Nervander'inpoika, on syntynyt Helsingissä 16 p. Marrask. 1840. Tuli ylioppilaaksi 1858 ja suoritti filosofian kandidaatti-tutkinnon 1869. On salanimelläEmlekyljulkaissut kaunokirjallisia teoksia, sekä ruotsin- että suomenkielisiä. Jälkimmäiset, nimittäin ennen mainitut novellitHonkain tarinat1869 jaUotilan isäntä1870 sekä v. 1884 ilmestynytKatri, kertomus 17 vuosisadasta, ynnä suomalaisessa teaatterissa v. 1879 esitetty näytelmäPieni Suometar, ovat kaikki toisten kääntämiä. Nervander on muistettava myös Suomen taidehistoriallisten muinaismuistojen ahkerana keräilijänä ja tutkijana.
[205]Uutta painosta valmistetaan parast'-aikaa. Edellisen oli toimittanutB.F. Godenhjelm.
[205]Uutta painosta valmistetaan parast'-aikaa. Edellisen oli toimittanutB.F. Godenhjelm.
[206]Eliel Aspelin, Juhana Reinhold Aspelin'in nuorempi veli, on syntynyt 9 p. Lokak. 1847 Ylivetelissä, jossa isä silloin oli kappalaisena. Tuli ylioppilaaksi 1865, filosofian kandidaatiksi 1871 ja lisensiaatiksi 1878. Nimitettiin estetiikan ja taidehistorian dosentiksi 1880 sekä ylimääräiseksi professoriksi 1892. Julkaisi tutkimuksen Aleksis Kivestä ja hänen teoksistaan jo v. 1872 Kirjallisessa Kuukauslehdessä. On sittemmin esiintynyt etevänä elämäkerran-kirjoittajana:Johannes Takanen1888,Verner Holmberg1890,Elias Brenner1896. Hänen muita julkaisujaan mainittakoon:Siipialtarit, tutkimus keskiajan taiteen alalla, väitöskirja 1878;Kalevalan tutkimuksia I, 1882;Suomen taiteen historia pääpiirteissään1891:Kansa Saksan kertomarunoudessa, 1750-18501894: sekä salanimelläElleisuomennetut Dickens'inKotisirkkaNovellikirjastossa 1870 ja Ibsenin näytelmäKuninkaan alut1884.
[206]Eliel Aspelin, Juhana Reinhold Aspelin'in nuorempi veli, on syntynyt 9 p. Lokak. 1847 Ylivetelissä, jossa isä silloin oli kappalaisena. Tuli ylioppilaaksi 1865, filosofian kandidaatiksi 1871 ja lisensiaatiksi 1878. Nimitettiin estetiikan ja taidehistorian dosentiksi 1880 sekä ylimääräiseksi professoriksi 1892. Julkaisi tutkimuksen Aleksis Kivestä ja hänen teoksistaan jo v. 1872 Kirjallisessa Kuukauslehdessä. On sittemmin esiintynyt etevänä elämäkerran-kirjoittajana:Johannes Takanen1888,Verner Holmberg1890,Elias Brenner1896. Hänen muita julkaisujaan mainittakoon:Siipialtarit, tutkimus keskiajan taiteen alalla, väitöskirja 1878;Kalevalan tutkimuksia I, 1882;Suomen taiteen historia pääpiirteissään1891:Kansa Saksan kertomarunoudessa, 1750-18501894: sekä salanimelläElleisuomennetut Dickens'inKotisirkkaNovellikirjastossa 1870 ja Ibsenin näytelmäKuninkaan alut1884.
[207]Ennen vuotta 1886 ilmestyneistä. Onnistuneen aiheensa puolesta merkillinen on myösMatti Kurikanv. 1884 painettuViimeinen ponnistus, kuvaus Inkerin kansan elämästä orjuuden lakkauttamisen ajoilta.
[207]Ennen vuotta 1886 ilmestyneistä. Onnistuneen aiheensa puolesta merkillinen on myösMatti Kurikanv. 1884 painettuViimeinen ponnistus, kuvaus Inkerin kansan elämästä orjuuden lakkauttamisen ajoilta.
[208]Näytehnistönsuomentajista mainittakoon vieläEerik Juhana Blom, syntynyt 22 p. Toukok. 1817 Iisalmella, jossa isä oli kappalaisena. Hän tuli ylioppilaaksi 1836 ja maisteriksi 1840, toimitti ensin kouluvirkoja eri paikoissa, vaan sitten vihitti itsensä papiksi ja nimitettiin Heinävedelle 1855 ja Sysmään 1860. Kuoli 20 p. Huhtik. 1887. Blom on tunnettu monista sujuvista suomennoksistaan. Suorasanaisista ovat mainittavat, paitsi Näytelmistöön painetut Lessing'in draamatEmilia Galotti1861 jaMinna von Barnhelm1864, Conscience'n novelliRavintolan isäntä1863. Runomitalla on hän kääntänyt Tegnér'inFrithiofin sadun1872 ja Runeberg'inHirvenhiihtäjät1876, joista edellinen ei kuitenkaan ole yhtään onnistunut. V. 1873 painatti hän nimelläNiitä näitä runouden alaltavihkosen suomennoksia Runeberg'in, Franzén'in, rouva Lenngren'in y.m. pienistä runoelmista. Omiakin sepitelmiä on hän julkaissut, ensi kerran Saima-lehdessä 1845 ja sittemmin Suomettaressa.
[208]Näytehnistönsuomentajista mainittakoon vieläEerik Juhana Blom, syntynyt 22 p. Toukok. 1817 Iisalmella, jossa isä oli kappalaisena. Hän tuli ylioppilaaksi 1836 ja maisteriksi 1840, toimitti ensin kouluvirkoja eri paikoissa, vaan sitten vihitti itsensä papiksi ja nimitettiin Heinävedelle 1855 ja Sysmään 1860. Kuoli 20 p. Huhtik. 1887. Blom on tunnettu monista sujuvista suomennoksistaan. Suorasanaisista ovat mainittavat, paitsi Näytelmistöön painetut Lessing'in draamatEmilia Galotti1861 jaMinna von Barnhelm1864, Conscience'n novelliRavintolan isäntä1863. Runomitalla on hän kääntänyt Tegnér'inFrithiofin sadun1872 ja Runeberg'inHirvenhiihtäjät1876, joista edellinen ei kuitenkaan ole yhtään onnistunut. V. 1873 painatti hän nimelläNiitä näitä runouden alaltavihkosen suomennoksia Runeberg'in, Franzén'in, rouva Lenngren'in y.m. pienistä runoelmista. Omiakin sepitelmiä on hän julkaissut, ensi kerran Saima-lehdessä 1845 ja sittemmin Suomettaressa.
[209]Omaa sukuaForsman, kultasepän tytär Tukholmasta, syntynyt 20 p. Marrask. 1838. Meni v. 1866 Helsingissä naimisiin etevän näyttelijänFrithiof Raa'nkanssa, sekä tämän kuoltua norjalaisen kirjailijanKristian Winter-Hjelm'inkanssa 1874.
[209]Omaa sukuaForsman, kultasepän tytär Tukholmasta, syntynyt 20 p. Marrask. 1838. Meni v. 1866 Helsingissä naimisiin etevän näyttelijänFrithiof Raa'nkanssa, sekä tämän kuoltua norjalaisen kirjailijanKristian Winter-Hjelm'inkanssa 1874.
[210]Vaikka, niinkuin on mainittu, Bergbom suomalaisen teaatterin johtajana ei ole mitään näytelmää omassa nimessään julkaissut, on hänen kuitenkin siinä asemassa ollut tilaisuus suuressa määrin vaikuttaa uusimman näytelmäkirjallisuutemme kehitykseen. Kuinka suuri osa hänellä on ollut monessa näyttämöllämme esitetyssä ja myöhemmin julkaistussa näytelmässä, on vastainen suomalaisen kirjallisuuden historian tutkimus selvittävä.
[210]Vaikka, niinkuin on mainittu, Bergbom suomalaisen teaatterin johtajana ei ole mitään näytelmää omassa nimessään julkaissut, on hänen kuitenkin siinä asemassa ollut tilaisuus suuressa määrin vaikuttaa uusimman näytelmäkirjallisuutemme kehitykseen. Kuinka suuri osa hänellä on ollut monessa näyttämöllämme esitetyssä ja myöhemmin julkaistussa näytelmässä, on vastainen suomalaisen kirjallisuuden historian tutkimus selvittävä.
[211]Etevänä runomitallisten näytelmäin suomentajana huomattakoon myösJuhana Enlund. Hän syntyi Raumalla 29 p. Kesäk. 1836. Kun Suomen ruotusotaväki v. 1854 asetettiin, meni hän Turun ja Porin läänin pataljoonaan ja palveli siinä, viimeksi vältvääpelin arvolla, siksi kuin Suomen sotaväki v. 1868 hajoitettiin. Sitten tultuaan Helsinkiin, sai hän viran rautatiehallituksen kansliassa, jossa v. 1897 pääsi vakinaiseksi kamreeriksi. Enlund on hienolla runoaistilla ja sujuvalla, kauniilla kielellä suomentanut seuraavat näytelmät: Oehlenschläger'inAksel ja Valpuri1873, Lessing'inNathan viisas1876, Hertz'inKuningas René'n tytär1878 ja Björnson'in suorasanainenLeonarda1880. Myös on hän sepittänyt sävelmän Yrjö Koskisen runoelmaanSuomen salossa.
[211]Etevänä runomitallisten näytelmäin suomentajana huomattakoon myösJuhana Enlund. Hän syntyi Raumalla 29 p. Kesäk. 1836. Kun Suomen ruotusotaväki v. 1854 asetettiin, meni hän Turun ja Porin läänin pataljoonaan ja palveli siinä, viimeksi vältvääpelin arvolla, siksi kuin Suomen sotaväki v. 1868 hajoitettiin. Sitten tultuaan Helsinkiin, sai hän viran rautatiehallituksen kansliassa, jossa v. 1897 pääsi vakinaiseksi kamreeriksi. Enlund on hienolla runoaistilla ja sujuvalla, kauniilla kielellä suomentanut seuraavat näytelmät: Oehlenschläger'inAksel ja Valpuri1873, Lessing'inNathan viisas1876, Hertz'inKuningas René'n tytär1878 ja Björnson'in suorasanainenLeonarda1880. Myös on hän sepittänyt sävelmän Yrjö Koskisen runoelmaanSuomen salossa.
[212]Kirjallisessa Kuukauslehdessä 1869 s. 20-22, 306-312.
[212]Kirjallisessa Kuukauslehdessä 1869 s. 20-22, 306-312.
[213]Kts.J. W. C(alamnius'e)narvostelua Kirjallisessa Kuukauslehdessä 1874 s. 52.
[213]Kts.J. W. C(alamnius'e)narvostelua Kirjallisessa Kuukauslehdessä 1874 s. 52.
[214]Myöhemmin on Minna Canth'ilta vielä ilmestynyt m.m. seuraavat näytelmät:Kovan onnen lapsia1888,Papin perhe1891Sylvi1893 jaAnna Liisa1895; kertomukset:Hanna1886,Köyhää kansaa1886,Salakari1887,Lain mukaanjaKauppa-Lopo1889,Novelleja, kaksi osaa, 1892; aikakauskirjaVapaita aatteita1889-90.
[214]Myöhemmin on Minna Canth'ilta vielä ilmestynyt m.m. seuraavat näytelmät:Kovan onnen lapsia1888,Papin perhe1891Sylvi1893 jaAnna Liisa1895; kertomukset:Hanna1886,Köyhää kansaa1886,Salakari1887,Lain mukaanjaKauppa-Lopo1889,Novelleja, kaksi osaa, 1892; aikakauskirjaVapaita aatteita1889-90.
[215]V(asenius), Valvojassa 1882, s. 139.
[215]V(asenius), Valvojassa 1882, s. 139.
[216]K(aarlo) B(ergbom), 1869, s. 101.
[216]K(aarlo) B(ergbom), 1869, s. 101.
[217]Juliana Adrian Hahnsson, kauppiaan poika, oli syntynyt Raumalla 4 p. Maalisk. 1834. Tuli ylioppilaaksi 1852 ja maisteriksi 1860. Kuoli 9 p. Toukok. 1888. On julkaissutMuoto-opillisen selityksen Eurajoen, Lapin, Rauman, Pyhänmaan, Laitilan ja Uudenkirkon pitäjien kielestäSuomi-kirjassa 1866-72 sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamaa laveataRuotsalais-suomalaista sanakirjaakaksi vihkoa 1884 ja 1888, jota teosta, vaikka supistetun suunnitelman mukaan ovat jatkaneet: maisteriAukusti Herman Kalliosekä hänen kuoltuaan tohtoriHeikki Paasonen. — Theodolinda Hahnsson meni v. 1896 uusiin naimisiin senaattori Yrjö-Koskisen kanssa.
[217]Juliana Adrian Hahnsson, kauppiaan poika, oli syntynyt Raumalla 4 p. Maalisk. 1834. Tuli ylioppilaaksi 1852 ja maisteriksi 1860. Kuoli 9 p. Toukok. 1888. On julkaissutMuoto-opillisen selityksen Eurajoen, Lapin, Rauman, Pyhänmaan, Laitilan ja Uudenkirkon pitäjien kielestäSuomi-kirjassa 1866-72 sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamaa laveataRuotsalais-suomalaista sanakirjaakaksi vihkoa 1884 ja 1888, jota teosta, vaikka supistetun suunnitelman mukaan ovat jatkaneet: maisteriAukusti Herman Kalliosekä hänen kuoltuaan tohtoriHeikki Paasonen. — Theodolinda Hahnsson meni v. 1896 uusiin naimisiin senaattori Yrjö-Koskisen kanssa.
[218]Myöhemmin ilmestyneitä ovat kertomukset:Huutolaiset1887,JoululahjatjaMartta1891,Kaksi1893,Marjapojat1894 sekä näytelmäSodan uhatessa1888.
[218]Myöhemmin ilmestyneitä ovat kertomukset:Huutolaiset1887,JoululahjatjaMartta1891,Kaksi1893,Marjapojat1894 sekä näytelmäSodan uhatessa1888.
[219]Uusi, vähän muutettu laitos 1886.
[219]Uusi, vähän muutettu laitos 1886.
[220]Myöhemmin vielä:Uusia kertoelmia1889 jaSivuteitä1891.
[220]Myöhemmin vielä:Uusia kertoelmia1889 jaSivuteitä1891.
[221]Myöhemmin ilmestyivät:Hellmannin herrajaEsimerkin vuoksi1886;Kuvauksia1889;Helsinkiin1889;Yksin1890;Lastuja, kolme kokoelmaa, 1891, 1892, 1896;Papin rouva1893;HeränneitäjaMaailman murjoma1894;Panu1897.
[221]Myöhemmin ilmestyivät:Hellmannin herrajaEsimerkin vuoksi1886;Kuvauksia1889;Helsinkiin1889;Yksin1890;Lastuja, kolme kokoelmaa, 1891, 1892, 1896;Papin rouva1893;HeränneitäjaMaailman murjoma1894;Panu1897.
[222]Nuori kirjailija, johon tämän kirjan tekijä jo aikaisin kiinnitti huomionsa, on sittemmin kaksiosaisella romaanillansaVaaralla1891 jaElsa1894 saavuttanut yleisen tunnustuksen. Vielä on hän julkaissut novellikokoelmanLapsia1895.
[222]Nuori kirjailija, johon tämän kirjan tekijä jo aikaisin kiinnitti huomionsa, on sittemmin kaksiosaisella romaanillansaVaaralla1891 jaElsa1894 saavuttanut yleisen tunnustuksen. Vielä on hän julkaissut novellikokoelmanLapsia1895.
[223]1878, s. 86-87.
[223]1878, s. 86-87.
[224]Myöhempien kansankirjailijain luetteleminen ei tähän esitykseen enää kuulu. Heidän yhteiseen novellikokoelmaansaSyvistä riveistä, joka ilmestyi vv. 1888-90, oli tekijä aikonut kirjoittaa johdannon, mutta sitäkään aijetta ei hänen ollut suotu toteuttaa.
[224]Myöhempien kansankirjailijain luetteleminen ei tähän esitykseen enää kuulu. Heidän yhteiseen novellikokoelmaansaSyvistä riveistä, joka ilmestyi vv. 1888-90, oli tekijä aikonut kirjoittaa johdannon, mutta sitäkään aijetta ei hänen ollut suotu toteuttaa.
[225]Toiset viisi vv. 1886-89.
[225]Toiset viisi vv. 1886-89.
[226]Myöhemmin ilmestyivät:Isäin pahat teot lasten päällä1887;Jälkipoimintoja1889;Pikakuvia 1867 katovuodesta ja sen seurauksista1893 sekä viimeksiValitut teokset, kolme osaa, 1895-96.
[226]Myöhemmin ilmestyivät:Isäin pahat teot lasten päällä1887;Jälkipoimintoja1889;Pikakuvia 1867 katovuodesta ja sen seurauksista1893 sekä viimeksiValitut teokset, kolme osaa, 1895-96.