[536] Pietarsaaressa ja Kokkolassa jaettiin veromaa penninmaihin, karpionmaihin ja punnanmaihin, joilta maksettiin erilainen vero maan laadun mukaan; maa oli lisäksi jyvitetty kolmeen luokkaan (VA 4562: 48).
[537] Rosenborg, Jordbeskattn. 87-89, Gebhard, Savonlinnan lääni 62-65.
[538] "efter skattskinnetal, thz är ept arffpundelandh, och kallis itt arffpundelandh ett skattskinn thz är try Sädis pundelandh ssom är, Rogh, kornn och haffra" (VA 1: 42).
[539] Tästä on Santeri Rissanen ensimäisenä huomauttanut kirjoituksessaan "Iisalmen seurakunnan vaiheita" (käsikirj.).
[540] "Ock när som sodane swidier äro optagne blifna. skijckas thr synmän till, som thm verdera och skatta skålla wiidh theres eedh huru monge skatteskynn iordh sodane swidiar kumme gelles och giöre skell för" (VA 6134: 1).
[541] Santeri Rissasen ilmoituksen mukaan oli Savossa muinoin tapana viljellä samassa kaskessa yhtenä vuonna ruista, toisena ohraa ja kolmantena kauraa.
[542] Arv. Handl. III 281-282.
[543] VA 49 b: 1.
[544] Piponius, Oma Maa II 470-471.
[545] Kuusiston kartanon lampuodeista on nimenomaan mainittu, ettei heillä ollut tangoitettuja maita, vaan lohkokappaleita (hop stycke) (VA 485: 240). Kun Ruonan kartanon alue ei ollut laskettu savuihin, vaan ainoastaan täysiveroihin, ei sielläkään liene tangoitus ollut tunnettu.
[545] Arv. Handl. IX 263.
[546] Arv. Handl. II 67, 74-75, 89, 91.
[547] Mustak. ss. 260, 262, 233.
[548] Mustak. s. 280; Teitti 15, 224-225; VA 220, Vehmaan käräjät 24.10.1601; Boisman, Rättskontrollerna 214; Wallin, Suomen maantiet, Fennia VIII, 2: 5-7, 50, 59-60, 65.
[549] UL, WithB. XXIII alk., §§ 2, 5.
[550] HL, WithB. XVIII § 32.
[551] ÖGL, RæfstaB. IV alk.
Suomen herttua Pentti ja Linköpingin piispa julkaisivat v. 1288 käskyn, ettei kirkon tiloja ja henkilöitä saanut vaivata millään rasituksilla valtion hyväksi, paitsi milloin oli kysymys kihlakunnan silloista ja haaksista (Neovius 97).
Englannissa oli keskiajalla teitten ja siltain ylläpitäminenjärjestetty useissa yksityiskohdissakin samaan tapaan kuinSkandinaviassa (Neilson, Customary Rents 137-141, "Pontage"; Cannan,History of Local Rates in England 6-9).
[552] Mustak. s. 260.
[553] Ruotsin VA, Porvoon läänin tuomiok. 2.3.1607. Sipoo.
[554] VA 220, Vehmaan käräjät 24.10.1601; vrt. VA 616: 2 (Uudenkirkon pitäjän sillanrakennusvelv.).
[555] Wallin, Suomen maantiet, Fennia VIII 2: 60.
[556] VA, Hollolan kihlak. tuomiok. 30.10.1643, Hauhon, Tuuloksen ja Lammin ja 13.11.1643 Asikkalan käräjät; Wallin, Suomen maantiet, Fennia VIII, 2: 5-8. Kruunun omistamina keskussiltoina linnain sillat oikeittain eivät kuulukaan paikallisten siltain ryhmään.
[557] Hausen, Bidr. I 131, 149, 272.
[558] VA 216b: 109.
[559] VA 3002: 127, 129. — Esimerkkiä Ahvenanmaalta, Hausen, Bidr. II 88.
[560] Humalain sijasta maksettiin kalarikkaissa seuduissa "haukia" (Padasjoki, Sysmä, Jämsä) tai "ruokakalaa" (Pälkäne). Ohrainkin sijasta maksettiin Jämsässä ruokakalaa. Vihdissä maksettiin ainoastaan ohria (4 puntaa neljänneskunnalta), Lopella rukiita, humaloita ja kauroja, Elimäellä rukiita, ohria ja "kuivia ankeriaita" (VA 3670 us.). V. 1533 maksettiin Hämeessä 13 kiihtelystä oravannahkoja "teitä ja siltoja varten" (Kamer. Asiak. I 21), mikä nähtävästi edustaa vanhempaa verokantaa tässä kohden tai sellaisen paikallista jäännöstä.
[562] VA 484: 13-14; Arv. Handl. IX 69, 89.
[563] Luullaksemme kunink. kirje 7.8.1801 oli aivan oikeassa määrätessään silta- ja jahtivoudin kapat näiden virkain lakatessa otettavaksi kruunulle, koska nämä kapat olivat osa varsinaisesta maaverosta ja olivat otetut huomioon talojen verotuksessa (Bergh, Vår styrelse och våra landtdagar I 647; vrt. v. Bonsdorff, Debiterings- och Beskattn.-verket i Åbo län I 244).
[564] "Semie korn for vskon" — "Semie humbla for vskon" — "viskon" (VA 1: 122, 124, 129). Tuo omituinen sana viskon on kaiketi suomalaisessa asussaan ollut "uisko", "uiska", joka mahd. on johdannainen jostakin "ui" juurisanasta.
[566] V. 1568 sakotettiin Padasjoella erään kylän miehiä siitä, etteivät tahtoneet soutaa "venettä, jonka pitäjä omistaa" (VA 4045: 43).
V:n 1639 käräjillä tuomittiin koko Asikkalan pitäjä "hankkimaanpitäjänveneen Pulkkilan rantaan", jolla kruunun väkeä voitiin kuljettaaPäijänteen ja Vesijärven yli (VA, Hollolan kihlak. Tuomiok. 5.2.1639Asikkala).
[567] Hausen, Bidr. I 187, 248. Uuden ajan alussa oli Jokioisten neljänneskunnan velvollisuus yllä pitää haapioita kyytejä varten (VA 3830: 52).
[570] VA 6134: 14; Arv. Handl. III 283, 289, 294, 299, 305, 310; Gebhard, Savonlinnan lääni 68, jossa myös huomautetaan, että "kavassi" voisi johtua venäl. sanasta "karbas" = vene.
[572] VA 1: 22-24. Allardt, Borgå län 32. Helsingin pitäjässä tapaamme tämän veron maksukappaleena "kuivat säynäät" — aivan niinkuin Luvialla Satakunnassa.
[573] Allardt, Borgå Iän 94.
[574] VA, Hausenin kok., Raasep. l:n verokirja 1451; VA 2118: 4, 11, 14; 2974: 5.
[575] Rydin 33.
[576] Hausen, Bidr. I 187, 242, 278.
[577] Hausen, Bidr. I 157, 287.
[578] Hausen, Bidr. I 141, 261.
[579] "longh skiwdz fierd", Hausen, Bidr. I 187.
[580] "ad mensas presbiterorum parrochialium ecclesiarum earundem, in immensi grauaminis intuitu, quod racione hospitalitatis sustinere noscuntur" (Mustak. s. 52).
[581] Mustak. s. 288.
[582] Hausen, Bidr. I 128.
[583] Hist. Handl. XI 15; VA 1: 147, 148; Hausen, Bidr. I 187.
Uuden ajan alussa Padasjoella, Sysmässä, Jämsässä lunastettiin pitkätkyydit hauinmahoilla ("geddemagor") tai ruokakalalla tai kummallakin.
Suurimmassa osassa Hämettä, nim. Sääksmäen ja Hattulan klk:issa (paitsi Hattulan p:ssä) sekä Hauholla ja Tuuloksessa maksettiin linnaan kultakin koukulta 5 penninkiä rekirahoja ("slädepeningar") tai rekimaltaita (Hist. Handl. XI 14-15; VA 3670 us). Tämä vero, jota ei ole sekoitettava samoista paikoista samaan aikaan maksettuihin neljännesmiehen rekikaloihin ja niiden lunastuksiin, on arvatenkin joku liikennelaitosvero. Kun rekiveroa ja uisko-veroa ei maksettu toistensa alueilla, on mahdollista, että toisten Hämeen seutujen muinoin tuli ylläpitää pitäjän veneitä, toisten pitäjänrekiä.
[584] "hestelega" (VA 1: 43).
[585] Arv. Handl. III 197, 249.
[586] "skepsortugar" (VA 2598: 1; 2602: 2).
[587] VA 484: 6. — Samanlaatuisen veron lunastusta ehkä olivat Ulvilan förslepgr (Hist. Haudl. XI: 12).
[588] "skipspeningar" (VA 5: 115; Rosenborg, Jordbeskattn. 75-76).
[589] Arv. Handl. IX 261; Hausen Bidr. II 370-371; Teitti 304-305. Yllämainittujen kyytirahain lisäksi vouti kantoi kultakin Ahvenanmaan pitäjältä (nimismieheltä) 6 mk Röije peninger eli rijepenninger (Arv. Handl. IX 261; Hausen, Bidr. II 371-372). Kenties on tämä se vanha Redhegiäld, joka Eerik Pommerilaisen tiliotteissa v:lta 1413 mainitaan maksetuksi "Olandista." (Hausen, Bidr. I 315).
[591] "Skiutz Resse pngr" (VA 3801: 19; 3801: 1).
[592] "skiutz pnr" (VA 1: 10-18).
[593] MU s. 262. Vrt. selostusta Hist. Ark. XXII, II 1: 10-11.
[594] Mustak. s. 118.
[595] MU s. 355. [596] MU ss. 351, 355, 376.
[597] "for beskedlighen man Andris domare" (Mustak. s. 156).
[598] Mustak. s. 157.
[599] MU ss. 363, 370, 379.
[600] MU s. 371.
[601] MU s. 375.
[602] "cum prolocutore Nicolao in Kummikællæ — Kumakallia" (Mustak. s. 86).
[603] Mustak. s. 221.
[604] VA, Hausenin kok. 5.7.1452.
[605] Arv. Handl. IV 1.
[606] MU ss. 445, 485.
[607] "domare by" 1462 (Arv. Handl. IV 79).
[608] "Domaraby" (Mustak. s. 574).
[609] "Domarby" 1417 (Mustak. s. 275).
[610] Niinpä Vehmaan Kiimakalliota, josta eräs 1300-luvun välimies oli kotoisin, mainitaan uuden ajan alussa "flöte"-tilana s.o. entisenä rälssinä.
[611] Lounais-Suomen tuomarilaitoksen alkujuuria voisi löytää myös Sveanmaan maakuntalakien hundarin tuomarilaitoksesta. Sillä tavoin selvenisi, kuinka Taivassalossa 1370-luvulla samanaikaisesti saattoi toimia kaksi tuomaria; Sveanmaankin hundarissa oli tuomareja kaksi.
[612] 1379: "dommare i Kimmetoo kyrkiolaagh — tå iagh hulth sochnatingh — thà stodo ther för alle tingz lagino" (MU s. 375).
[613] 1380: "ræfstæ thing met Theuesala snækkiolagh — — fore ræfstenne oc alle thinglaghino withnadho" (MU s. 376); 1380: "aa snæckielagx tingeno j Santamalum" (Mustak. s. 173).
[614] 1380: "vpa sokna tingheno — — met them j Santamalom, Masko ok Nowsis" (Mustak. s. 174). — 1392: "tha jak sokna tingh [hioit] j Sakilæ by met Sækilæ sokn, Kiulæ ok Ylælæ — — tha stodo thær fore allo tinglageno" (Mustak. s. 205).
[615] 1352: "in placito parochiali apud parochiam Nummis" (MU s. 257); 1380: "a sokna thingeno j Pike sokn" (MU s. 379).
[616] Mustak. ss. 173, 174.
[617] Lähemmin "Suomen vanhin maakunta- ja pitäjälaitos", Suomal. Tiedeakat. Esit. 1911, 1: 44-56.
[618] MU s. 375.
[619] "vpa Rænthamækj kirkiagord" (Mustak. s. 380).
[620] "vpa sokne stæmpnone wiidh Ræntemækj kirkio" (Mustak. s. 405).
[621] Arv. Handl. II 44.
[622] Mustak. s. 455.
[623] "i kirkestufvun" (VA, Hausenin kok. 17 ja 24.7.1505).
[624] Arv. Handl. II 47.
[625] Arv. Handl. II 101; Mustak. s. 352.
[626] MU s. 386.
[627] Mustak. s. 233.
[628] Arv. Handl. V 54.
[629] Suomen kielen muistomerkkejä II, 1: 86, 95.
[630] Maakunnan sinetillä vahvistettu maanluovutus Hämeessä v. 1319 (Mustak. ss. 17-18). Ahvenanmaan sinetillä varustettu maanluovutus v. 1322 (Mustak. s. 19). Maakunnan käräjät ja sinetti V.-Suomessa 1322 (Mustak. s. 21).
[631] "domare jnnan Tavistelande", Lammi 1374 (MU s. 353). — "Clafvs, domare ther sama stadh [j Tavistalanda]", Hämeenlinna 1383 (MU s. 390) — "iak Clawus Dyækn, domare j Tauestalande", Tennilä 1390 (MU s. 420). "Claus Diægn, domare j Thawaste landhe", Saarioinen 1390 (Mustak. s. 197).
[632] "domore j Sathagunnom" Säkylä 1392 (Mnstak. s. 205).
[633] "domare j westra Nyland", Tenhola 1395 (MU s. 444).
[634] Oliko suomal. ja ruotsal. oikeuden alueilla pitäjäntuomarien ja laamannien välillä vielä joitakin tuomareja, on epätietoista. V. 1353 kumminkin mainitaan V.-Suomessa sellaista tuomaria, joka tuomitsi 3 markan sakkoon (MU s. 262).
[635] MU ss. 390. 392, 429.
[636] MU s. 428; Mustak. ss. 280, 304.
[637] Mustak. s. 235.
[638] "almening öer" (VA 215 1: 22).
[639] Teitti 64, 240. Vrt. "kihlakunnan ulkomaita" Karjalassa.
[640] Arv. Handl. VI 189-195.
[641] Grönblad, Nya källor 216.
[643] Arv. Handl. IX 261.
[645] "häredzhöfdingekorn", "domarkorn" (VA 2602: 14).
[646] Kamer. Asiak. II 3, 9.
[647] Teitti 296, 297.
[648] Kamcr. Asiak. II 6; Teitti 192.
[650] Hämeessä kihlak. tuomarin lyhennys nimismiehen verosta v. 1545 teki (VA 8: 145, 147, 148):
Ylisessä Sääksmäen Hattulanklk:ssa klk:ssa klk:ssa
kauroja 9 1/2 puntaa 6 puntaa 7 puntaa ruokakaloja (käräjäkaloja) 2 kipp. 1 kipp. 2 leiv. — kynttilöitä 700 kpl 580 kpl 560 kpl heiniä 26 2/5 kuorm. 18 kuorm. 21 kuorm.
Tätä palkkausta sanotaan v. 1547 Sääksmäen kihlakunnassa "vanhaksi tavaksi" (VA 3696: 52, 53). V. 1541 mainitaan Hauholla tuomarin saaneen palkakseen kultakin pitäjältä 1 punnan kauroja ja kolmen koukun heinät (VA 3672: 65 seur.). Se sopii täydellisesti taulukossa oleviin määriin.
[653] Arv. Handl. III 245, 246, 248, 249. — Mainittu punta ohria oli ilmeisesti tuomarin osa nimismiesverosta. V. 1560 mainitaan tuomarin tulona Juvan pitäjästä 1 punta "nimismiehenverorukiita"; kun tällä nähtävästi tarkoitettiin tuomarin koko vuotuista korvausta, tarkoittavat edellämainitut 1 ohrapunta tai 2 kaurapuntaa luultavasti myöskin tuomarin koko vuoden korvausta (VA 6309: 12).
[654] Hist. Handl. XI 16-17.
[655] Arv. Handl. V 260.
[657] Arv. Handl. III 245, 246, 248, 249.
[658] Hist. Handl. XI 17. — Veroa karttui koko läänistä:
viljaa 10 lästiä 7 puntaa humaloita 6 kipp. hamppua 1 leiv. haukia 1 1/2 leiv.
Toisen tiedon mukaan v:lta 1537 (Kamer. Asiak. II 5) Sääksmäen kihlakunnasta tätä veroa karttui:
ohria 2 lästiä 3 puntaa humaloita 1/2 kipp. Suomen haukia 5 puntaa
[660] VA 201: 21 seur.; 4563: 12, 26.
[661] Hildebrand, Medeltid I 293.
[662] "merisacko" (VA 4744: 2).
[663] Vrt. sattuvaa lausuntoa Yrjö-Koskinen, Suomal. heimojen yhteiskuntajärj. 180.
[664] Ahlqvist, Kulturwörter 228-229; Yrjö-Koskinen, Suomal. heimojen yhteiskuntajärj. 168-169.
[665] Hupel, Topogr. Nachrichten I 61.
[666] "Jon Cupiasson" Lammilla 1374 (MU s. 353); "Cubias" lautamiehen nimenä Säkjärvellä 1654 (VA 8613: 324); "Kupiala" ja "Kupiainen" kylän ja suvun nimi Säämingissä 1654 (VA 8613: 1292).
[667] MU s. 494.
[668] "Pæder Udraaynen domare i Jokas Capelle" (Mustak. s. 399).
[669] Ruotsal. käräjälaitoksesta ks. Nordström II 516, 526, 527; Uppström, Öfversigt af den svenska processens hist. 10. — Suomen käräjälaitoksesta ks. Ståhlberg, Suomen käräjälaitoksesta 1500-luvun keskipalkoilla, Valvoja 1890: 349-362.
[670] Lehmann, Gastung 74-96.
[671] Lehmann, Gastung 76-77; Vinogradoff, Villeinage 301.
[672] Neilson, Customary Rents 29, 30, 38.
[673] Lehmann 70-74. — Vastaväitteitä Amiran arvostelussa Götting, Gelehrte Anzeigen 1889: 249 seur.
[674] Schlyter, UL, Gloss.: Gingærth. — Tanskalaisilla alueilla tällaisia kiertokauden kinkerejä olivat "stud" ja "nathold" (servitium noctium).
[675] UL, KgB X §§2, 3, 8. Kuninkaankinkeriksi näitä veroja katsovat Strinnholm (Svenska folkets hist. IV 661), Hildebrand (Medeltid I 268) ja Ramstedt (Om krigs- och skatteväsendet 34-36). Lehmann on toista mieltä (Gastung 57), vaan ei perustele mielipidettään.
Karjaveron kuulumisen kuninkaankinkeriin näkee siitäkin, että Helsinglannin laissa, kuten Ramstedt (36) on huomauttanut, ei mainita karjaveroa, vaan sen sijaan kestitysvero (väsla, gingärd).
[676] Lehmann, Gastung 46-55, 57-70.
[677] Thulin, Mantalet 7, 14, 15, 20-24. — Vastaavista Ahvenanmaan oloista ks. kappaletta "Täysiverot ja niiden tehtävät".
[678] Kljutshevskij, Venäjän historian pääpiirteet 41-42. Vrt. Milukow, Skizzen russ. Kulturgesch. I 124-125.
[679] "rogamus ut de siligine tributaria, dicta wlgariter rughskat, quantum plus dimittere potestis, nobis destinare velitis" (MU s. 115).
[680] "tantum feni de tribus aratris, quantum de vno aratro ad castrum dari et deferri solet" (Mustak. s. 47).
[681] "tributum nostrum de Finlandia et Alandia — in — bytiro et pecoribus ac carpo regio proueniens" (MU s. 179).
[682] VA 1: us.
[683] VA 1; 7 seur.
[684] MU s. 411; Hansen, Bidr. I 306.
[685] Mustak. ss. 288-289.
[686] Oksanen, V.-Suomi 9. Vrt. ed. s. 146.
[687] VA 2918: us.
[688] Allardt, Borgå län 20-21, 30, 32.
[689] VA 1: 7 seur.
[691] Arv. Handl. IX 23.
[692] Kamer. Asiak. I 10.
[693] Arv. Handl. VI 313.
[694] VA 1923: 1; 1925: 147; Ignatius, Kangasala 71, 74.
[695] VA 1931:31 seur.; 1994: 7 seur.
[696] Kamer. Asiak. I 11.
[698] "bolmansråg", "bolmanskorn", "bolmanshafra", "bolmanslamb", "gingerdssmör", "gingerdskött", "gingerdshumla", "gingerdssalt" (VA 6133: 146).
[699] "boolmas rokarotzi" (VA 1: 47).
[700] Vrt. Yrjö Koskisen valaisevaa kirjoitusta "Ruokaruotsi" (Hist. Ark. IV 107-113).
[701] Kamer. Asiak. I 35.
[702] Kamer. Asiak. II 2-3.
[704] Arv. Handl. V 260.
[705] Hist. Handl. XI 16-17.
[708] Arv. Handl. IX 23.
[709] Arv. Handl. VI 313.
[710] "för fougdens gestning" (VA 1: 157).
[711] Arv. Handl. VI 313.
[712] Arv. Handl. V 260.
[715] "män inthe foores vppå slotthet öffuer XL hästa" (Arv. Handl. IX 29).
[716] VA 5014: 1 seur.; Arv. Handl. VI 301-303.
[721] VA 5014: 1 seur.
[722] "lensmans fjerding" (VA 5000: 73, 89. 95).
[723] VA 5014: 4 seur.; 5097: 52.
[724] Arv. Handl. VI 301-302.
[726] "humble foringen" (VA 5094: 48).
[728] "Ridfougthens ein (?) gestning" (Arv. Handl. VI 302-303).
[729] Arv. Handl. VI 302-303, 306.
[730] "gifver ut märckie påå skattkornet och höt".
[732] "Rokarotzj gesthningh om hösthen" (Arv. Handl. VI 308).
[733] Arv. Handl. VI 308.
[734] Arv. Handl. VI 308
[735] Arv. Handl. VI 311.
[736] Arv. Handl. VI 308.
[737] Arv. VI 311. Oluttynnörien 6-luku on huomiota kiinnittävä. Kun näet Perevaara kussakin neljänneskunnassa oli 6 kymmenkuntaa, tuli kunkin kymmenkunnan suoritettavaksi tynnöri olutta — siis suomalainen olutkunta samantapainen kuin venäläisten aikakirjain perevaarat.
[738] Arv. Handl. III 246.
[739] Dipl. Sv. V n:o 3864.
[740] Grönblad, Nya källor 269, 358.
[741] Arv. Handl. II 37; V 51-52; Mustak. ss. 295, 299, 428, 569, 578, 579-580; VA, Hausenin kok. 26.4.1490.
[743] Mustak. s. 295.
[744] "Och när Jöns Knutssons tienere komme till Säkile, att gäste hans landboor" (Teitti 29).
[745] "Yros jn Masko. Dabit — et victum pro vna nocte" — "Poktis in parrochia Wemo — J te colonus procurabit expensas pro vna nocte" — "In Lemo — prima Moukula — dabit pro duabus noctibus" (Mustak. s. 581).
[746] Monen seudun verokirjoissa uuden ajan alussa lausutaan, ettei kukaan tiedä, minkä perusteiden mukaan veroja oli maksettava, vaan että niitä maksettiin niinkuin esi-isät olivat maksaneet.
[747] Esimerkkejä: Pirkkala v. 1422: "och till gingerdh hwar thera 1/2 tunna ööl och kosten, som ther till hörer — ena tunna ööll alla til saman — met swa mykyn kost som til ena tunna hörer" (Mustak. s. 295); Sund v. 1422:
"1/2 tunna ööl met allom kost ther tiil hörir, for aarliga gingerd" (Mustak. siv. s. 299); Mynämäki v. 1439: "ena tunno ööll met kost ok fodher som ther tiil böör fore gengerdh" (Mustak. s. 372); Ahvenanmaa v. 1448: "1/2 tunna ööl met kost ther till hörer" (Mustak. s. 428); Perniä v. 1464: "eena twnno ööl met kosth oc gingerden" (Mustak. s. 479).
[748] Mustak. s. 131.
[749] Mustak. s. 580.
[750] Mustak. s. 579.
[751] Ahvenanmaan apuverossa v. 1543 laskettiin tynnöriin "huoviolutta" (svenneöl) menevän 1 ja tynnöriin "herraolutta" 1 l/2 pannia (VA 2602: 17). Kokemäenkartanon lampuotien "kinkeriolueen" v. 1561 laskettiin menevän panni maltaita ja 4 1/6 naulaa humaloita tynnöriin. (VA 2120). Kustaa Vaasa, aina kitsailija, määräsi voutisäännössään v:lta 1556, että 3/4 pannista (= 1/2 tynnöristä) maltaita piti tulla tynnöri "voutiolutta" (Arv. Handl. IV 104).
[752] Oluttynnöriin menevän mallaspannin hinta lienee kerran ollut 1 äyri ja uuden ajan alussa se Suomessa todellakin oli 1 markan vaiheilla.
[753] Styffe, Bidr. IV s. XCVII.
[754] VA 1: 7-19; 4994 us.; 5000 us.; 5043 us. Lapvedellä ja Taipaleella maksettiin yleisten lahjakappaleitten lisäksi vehnää ja papuja, kumpiakin panni nautakunnalta, Äyräpään kihlak:n alueella (paitsi Viipurissa) vehnää panni nautakunnalta.
Vehnälahja lienee maksettu vehnäleipänä. Eräässä muistoonpanossa Lapveden veroista sanotaan: "on heidän vanhemmillaan (foreldre) ollut vanhastaan tapana lahjoittaa linnaan jonkun verran (någet) vehnäleipää ja munia."
Uuden ajan alussa näitä veroja melkoiselta osalta suoritettiin rahassa ("karitsarahoja", "munarahoja", "jänisrahoja"). Lapveden ja Äyräpään kihlakunnissa maksettiin "kanarahoja"; nähtävästi ei sielläpäin kananhoito ollut yleinen.
[758] Itämeren maakunnissa on Martinpäivä muinoin ollut tärkeä kansan merkkipäivä. Suomen Karjalan vanhat olot näyttävät tässäkin kohden samanlaisia yhteyksiä Itämeren maakuntiin päin, joita muillakin aloilla havaitaan. Vrt. Setälän lausumaa mielipidettä, että suomen "Marraskuu" olisi samoin kuin viron "Mardikuu" Martinpäivästä nimensä saanut (Virittäjä 1897: 44, 45).
[759] Oksanen 8: VA 484: 49. Vehmaalla maksoi kaksi bolia kumpikin 2 karitsaa.
[760] VA 8: 1 seur.
[761] Hausen, Bidr. I 345, 346, 350, 351, 353.
[763] "Påskelamb gofues ut om Sommeren Olai tijdh" (Hausen, Bidr. I 316).
[764] Krohn, Suomen suvun pakanall. jumalanpalv. 183-184.
[765] Ote Säämingin pitäjän kirkonkirjasta, Suometar 1853: 50. Saman tietolähteen mukaan linnan pässin hyvät päivät olivat koko maakunnassa tunnetut, kuten todistaa Savossa usein kuultu sananlasku "elää kuin linnan pässi".
[766] Grönblad, Nya källor 607; Arv. Handl. VI 289.
[769] Teitti 271.
[770] Vert. "Kypsis, szom är hara och fogla" (Kamer. Asiak. II 4). Joka tapauksessa on "kypsi" parempi kuin Rosenborgin "kipsahtaa", jota hän pitää mahdollisena juurisanana (Jordbeskattn. 65). "Kypsi" tässä tapauksessa merkitsisi valmista ateriaa.
[771] VA 1929: 31 seur.; 1931: 32-43.
[773] "gaffua pgr för harar och foglar" (VA 4: 32).
[775] Oksanen, V.-Suomi 10.
[777] "för gavehara och fogla" (VA 484: 5).
[778] Oksanen, V.-Suomi 14-15.
[779] VA 5: 91; Arv. Handl. IX 48.
[780] "Skatt ffoglar" (Arv. Handl. IX 90).
[781] VA 6134: 19, 20. Vrt. summia VA 8: 115. Aikaisemmin näyttävät määrät olleen pienemmät (VA 1:46).
[783] "Kögemester penninger", "Kökömesteres penningen" (Kamer. Asiak. I 17)
[784] VA 1: 57 seur.; 4: 39.
[786] Kamer. Asiak. 1 20.
[787] Allardt, Borgå län 35.
[789] Arv. Handl. VIII 41.
[790] Rydin 8-10; Bergfalk, Om utomordentliga penningehjälper 8, 9; Hildebrand, Medeltid I 185, 271-272; Styffe, Bidr. I: XCI seur. V: XVIII.
[791] Österbladh 55-58; v. Engelhardt, Entstehung der Gutsherrschaft 3435, 49, 65-70.
[792] Esitys kruununkartanoitten päivätöistä perustuu tekijän kirjoitukseen "Keskiajan kruununkartanot Suomessa" (Hist. Aik. XXII, II 1-27) sekä muutamiin uusiin tietoihin.
[793] "nec ad labores et operas ad vsus curie nostre Hælghuaa predicte impendendas quomodolibet tenebuntur, nisi sicud consueuerunt ex antiquo. Ymmo cum ad curiam et quociens ex debito laborabunt, ex ipsius curie prouisore, quamdiu laborauerint, recipiunt alimenta" (MU s. 204).
[794] "ok theris fulla affurath göra vthan affslagh och all dagxwerke ok ærffuode ok theris lagahws wppe halla ok qwærnana byggia — — som the aff aller förra haffua varith vane ath göra" (Arv. Handl. III 103-104).
[796] Arv. Handl. VI 143.
[798] Allardt, Borgå län 80-81.
[801] "laboricia et obsequia" (Mustak. ss. 307-308, 326, 345-346).
[804] VA 10: 1 seur; 49 b: 1, 6, 9.
[805] VA, Hausenin kok., asiakirja 1480-luvulta.
[806] VA, Ivar Flemingin maakirja 8 (Sundholma); 1354: 26-36 (Yläne); 212 a: 54 (Suitia); 15: 34 (kunink. perintötilat).
[807] "fore thera ærffuidz lösn" (MU s. 203). Keskiajalla usein käytetty sana "ærffuid", "ærwede", "arffwode" merkitsee työtä, maatyötä (Söderwall, Ordbok). Englannissa keskiajalla oli "erw" kynnöksen nimi (Cunningham, Growth of English Industry I 41).
[808] Mustak. s. 258.
[809] "viij dagxwerkas met sin ök" — "hwarie lx rokæ en man til slotsins arffwode om aaret" (Mustak. s. 441).
[810] Rosenborg, Jordbeskattn. 38, 48-49, 54. 66, 75. 78, 84, 90, 98.
[811] Arv. Handl. VI 132; VA 1 ja 484 us.
[813] VA, Hausenin kok., Raaseporin l:n verokirja v:lta 1451.
[814] Oksanen, V.-Suomi 10, 12, 17.
[818] Hist. Handl. XI 15; VA 3696: 97; 217, Lopen käräjät 18.3.1583.
[819] 5008: 17; 5016: 50.
[821] Arv. Handl. III 279.
[822] Meinander—Rinne, Nykyrko och Nystad (Finlands kyrkor I) 8-II.
[823] Uuden ajan alussa oli Ahvenanmaalla Föglön ja Lemlannin pappilain rakennuksia jaettu määrättyjen talojen rakennettavaksi (Hausen, Bidr. Il 103, 104), — V.-Suomessa oli vielä 19. vuosisadan alkupuolella Paraisten pappilan rakentaminen vanhan sopimuksen mukaan jaettu kyläin kesken ja Raision pappilan kaikki rakennukset jaetut yökuntain rakennettaviksi (Tengström, Afhandl. om presterl. tjenstgörn. i Åbo erkestift II 162, 209). — Satakunnassa oli 1600-luvulla pappilain rakentaminen neljänneskuntain velvollisuutena; Alastaron neljänneskunnan rakennettavana oli v. 1645 Loimaan pappilan riihi ja Vampulan neljänneskunnan piti samana vuonna rakentaa Huittisten pappilan pirtti (Boisman, Om rättskontrollerna 194). — Uuden ajan alulta on Uudeltamaalta ja Hämeestä tietoja siitä, että määrätyillä taloilla oli määrätyt rakennusvelvollisuudet pappilassa (Karjalohja, VA 3002: 142; Tammela, VA 3755: 24; Hattula, VA 3755: 40). Hauholla ja Tuuloksessa oli tämä velvollisuus niihin aikoihin jaettu neljänneskuntain kesken (Heikel, Kertomus Hauhon klk:n muinaisjäännöksistä 115). Sääksmäellä oli v:n 1703 aikoina pappilan tupa Saarioisten yökunnan, talli Ritvalan yökunnan, kaksi riihtä ja luhti Salon ja Ritvalan yökuntain, kaksi navettaa Ritvalan ja Metsäkansan, ulkohuoneet Voipaalan yökunnan rakennettavat (Gunnar Suolahden tiedonanto). Samalla tavoin kuin pappilaa rakennettiin myöskin kirkkoa uuden ajan alussa yökunnittain (Vanaja ja Renko VA 3755: 39). Boismanin mukaan (Om rättskontrollerna 194) oli kirkonrakennuksessa koko pitäjä yhtenä piirinä.
[824] "residuum vero in aliis juribus et causis nostris jbidem emergentibus proueniens annis singulis pro dictorum castrorum edificiis" (MU s. 179).
[825] VA 3668: 149-150, painettuna Bomansson, Om Ålands fornminnen 47-49; VA 3696, sakkoluettelot.
[828] VA 1: 115 senr.; 3672: 3; 3696: 1 seur.; Hist. Handl. XI 15.
[829] Kamer. Asiak. I 13.
[830] "och i andhra soknar göra hwarie lx rökas en man til slotsins arffwode om aaret" (Mustak. s. 441).
[831] Rosenborg, Jordbeskattn. 75; VA 2118: 43; 2119: 2.
[835] Arv. Handl. III 197.
[838] VA 3696: us., eritt. 34.
[840] Malmström, Centralisation 266; Forssell, Sveriges inre hist. 5; Hildebrand, Medeltid II 101.
[841] Malmström, Centralisation 272-273. Samanlaista käsitystä edustavat Forssell (Bidrag till hist. om Sveriges förvaltn. 6, 91 ja Sveriges inre hist. 4) ja Hildebrand (Medeltid II 101, 103, 104). Vrt. Schlyter, Gloss.: Læn; Lænsmather, lænsman. — Hildebrand katsoo, ettei yhdessä häradissa ollut yhtä useampaa nimismiestä ja että hän oli kuninkaan virkaan ottama.
[842] Velschow, Om Bryderne, (Tanskan) Hist. Tidskr. I (1840) 112-147, eritt. 127-120.
[843] Ahvenanmaa 1322: "cum Jacobo, tunc exactore in Alandia" (Mustak. s. 19). — Uusimaa 1373: "Simonis Jonsson, prout exactoris regii in Nylandia" (Mustak. s. 146).
[844] MU ja Mustak. hakemistot: "Exactor", "Länsman".
[845] "varom foghatom oc länsmannom i Satagunnom" (MU s. 211).
[846] Hist. Ark. XXII, II, 1: 17.
[847] "Biudom ok wi allom warom foghatom ok embijdzmannom i Satagundom" (MU s. 303).
[848] MU ss. 261-262.
[849] Hist Ark XXII, II, 1: 10-11.
[850] "Lindwidus, exactor domini Aboensis super Nyland" (MU s. 139).
[851] Jo v. 1297 mainitaan "entistä Hämeen voutia" — "quondam aduocati Tavestie" (MU s. 83; Neovius 109).
[852] Vrt. Radloff Das landesfürstliche Beamtentum Meklenburgs im Mittelalter 40-41.
[853] MU s. 132.
[854] 1334: "Aeringislo Anderson uel substituti eius" (Mustak. s. 46). 1347: "ne quis aduocatorum nostrorum seu eorum officialium" (Mustak. s. 79). 1348: "aduocatorum nostrorum eorundemque officialium" (MU s. 213).
[855] "curatus in Masku, Hinrichinus ibidem, officialis Danielis" (Mustak. ss. 73, 74).
[856] "Esgerus, aduocatus ex parte Danielis Niclisson super Kalandiam" (Neovius 163).
[857] Läänitysvaltaisissa oloissa luonnollisesti saattoi syntyä monenlaisia poikkeuksellisia suhteita voutihallinnossa. Kun v. 1326 Turun läänin alaisina maina mainitaan Suomi, Ahvenanmaa, Uusimaa ja Häme ja näissä maakunnissa samaan aikaan mainitaan nimeltä erityisiä vouteja, kuten v. 1327 Hämeessä ja Uudellamaalla (Mustak. s. 27) ja v. 1328 Ahvenanmaalla (Mustak. s. 28), niin näyttäisivät mainitut syrjämaakuntain voudit olevan Turun linnanvoudin alavouteja. Niin tuskin kumminkaan on ollut, vaan on Turun linnan päällikkö hallinnut syrjämaakuntia kuninkaan sijaisena (läänitysmiehenä) ja näiden maakuntain voudit edelleenkin olleet linnanvouteja eivätkä alavouteja.
[858] Mustak. ss. 19, 28, 99, 176; MU s. 362.
[859] Mustak. s. 473; Neovius, Anteckningar rör. Borgå stads och sockens hist. 14.
[860] Maanvoutien toiminnasta ja tavoista uuden ajan alussa antavat eloisan kuvauksen Jaakko Teitin keräämät valitukset, jotka ovat julaistut Todistuskappaleissa Suomen historiaan V, ja Ahvenanmaan talonpoikain valituskirja Kastelholman voutia vastaan, julaistu Hausenin Bidrag'eissa II 370-377.
[862] Arv. Handl. VIII 41.
[863] Arv. Handl. VIII 44.
[864] Teitti 270-271.
[865] Arv. Handl. VIII 37, 42; VA 5121: 75; 5123: 9, 15, 24; Teitti 42. Äyräpään pitäjän voudinveroon kuului m.m. 10 kyyn. palttinaa nautakunnalta.
[867] VA 585: 61; Teitti 297. Vero paikoin ylennetty (VA 215 1: 4; Arv. Handl. VIII 45).
[868] VA 697: 4. Eteläisessä V.-Suomessa maksettiin "voudin veroksi" rukiita tai ohria 1-3 puntaa pitäjältä, Halikosta ja Salosta 2 puntaa rukiita, 2 pannia ohria ja 4 pannia kauroja (VA 1106: 55; Arv. Handl. VIII 45).
[870] VA 8: 145, 147, 148; Arv. Handl. VIII 45.
[872] Arv. Handl. VIII 39.
[873] Arv. Handl. VIII 41.
[874] Arv. Handl. III 197; VA 215 1: 139.
[875] Arv. Handl. VIII 33-36.
[876] Arv. Handl. VIII 38, 40.
[880] Kamer. Asiak. II 11, 13, 14; Arv. Handl. V 321; VA 215 1: 42.
[881] Hausen, Bidr. II 371.
[882] Arv, Handl. IX 81.
[884] Kamer. Asiak. II 13, 14.
[885] VA 5123: 24; Arv. Handl. VIII 39.
[890] "äri raha", "Ari peninger" (Arv. Handl. VIII 43, 45).
[891] Arv. Handl. IX 261; Hausen, Bidr. II 571.
[892] Arv. Handl. V 321; Kamer. Asiak. II 11, 13, 14.
[894] Arv. Handl. VIII 37; VA 5123: 24.
[895] VA 2602: 14; Hausen, Bidr. II 373.
[896] Aikaisimmat maininnat ovat seuraavat:
(1) V. 1392 mainitaan Karjan pitäjässä maanluovutusta toimittavassa lautakunnassa "Jon nempdaman" (MU s. 437).
(2) V. 1396 myy Viipurin linnan isäntä Vehkalahdella olevia kruununtiluksia Erkki Laurinpojalle, "såm nu är nempdemann i Wekelax" (MU s. 465).
(3) V. 1411 mainitaan Maarian pitäjässä maanluovutus-lautakunnassa "Niles næmpdeman" (Mustak. s. 244).
(4) 1419 esiintyy Huittisten käräjillä "jonis jaopson nemdeman" (Arv. Handl. II 46).
(5) V. 1419 mainitaan "Olaff Korala, som pa then tiid nempdman war j sancta Katerina sokn" (Mustak. s. 285).
(6) V. 1420 esiintyy todistajana Köyliössä ja Säkylässä "Marthin nemphdema" (Mustak. s. 300).
(7) V. 1442 esiintyy omistussopimuksen todistajain joukossa "Anders Jonisson næmdeman (j) Pyttis" (Mustak. s. 402).
[897] Schlyter, Gloss. "Næmdarmather", "Næmningaman"; Malmström, Centralisation 261; Kjellén, Stat och samhälle i det gamla Vestergötland (Vestergötalands Fornminn. Tidskr. 10) 14.
[898] Schlyter, Gloss: "Næmningaman".
[899] VA 2: 75; 2602: 33; Arv. Handl. VI 244-253; IX 55, 59, 63, 72, 76, 85: Teitti 307.
[905] Paasikivi, Kyydinpito ja kestikievarilaitos 18.
[906] Mustak. s. 260.
[907] Hausen, Bidr. I 306.
[908] Hämeessä mainitaan Saarioisten ja Tennilän nimismiespitäjät v. 1390, Kulsiala 1405. Viimemain. vuonna mainitaan Satakunnassa Ylä- ja Ala-Saastamala.
[909] Mustak. s. 399.
[910] Malmström, Centralisation 275-280.
[911] Savon nimismiehen velvollisuudet uuden ajan alussa olivat sangen raskaat. Hänen oli pidettävä vuosittain linnanvoudille neljät käräjäkestitykset ja ratsuvoudille niitä seuraavat neljät sakko- ja verokestitykset. Kutakin kestitystä kesti säännöllisesti 3 yökuntaa. Talvi- ja syyskäräjillä kulki linnanvouti kaikkien 35 hevosen kanssa. Ratsuvouti kiersi talvikäräjiä seuraavalla kestityksellään 17 ja syyskäräjäin jälkeen 18 hevosella.
[912] Rosenborg, Jordbeskattn. s. 80; Allardt, Borgå län 33; Arv. Handl. IX 28. — Vrt. muuten seuraavaa kappaletta "Nimismiesvero".
[913] Vrt. VA 217: Hatt. ja Lehij. kär. 21.1.1583; Allardt, Borgå län 98.
[914] Hausen, Bidr. I 236.
[915] Esim. Ahvenanmaalta V. 1547: "som thet åår lendzman war" (Teitti 177). Karjalassa vielä 1600-luvun alussa tässä virassa kovin ahkeraan vuoroteltiin. Mikä oli 4 mikä 5 vuotta; Jääskessä kerran ensimäisenä vuonna A, toisena ja kolmantena B, neljäntenä C, viidentenä D, kuudentena B j.n.e. (VA 483 G 1: 38, 63; 483 r: 85, 89).
[916] Vrt. Jalkanen, Rautalammin pit. hist. 105.
[917] Hist. Ark. XXII, II 1: 22-23. Vrt. Salenius, Tietoja Tavisalmen eli Kuopion pit. 14.
[918] V. 1463 "lænsman boleman" Nauvossa ja nimismies lukumiehen tehtävissä Nousiaisissa (Hausen, Bidr. I 326, 349).
[919] "haffua inne mz sig" (VA 484: 1-12).
[920] VA 484: 2, 10, n, 28.
[922] Arv. Handl. IX 261.
[925] Arv. Handl. VI 244 seur.; IX 54 seur., IX 260-261. Taulukkoon ei ole merkitty Kökarin eikä Ekkerön nimismiesveroa, joka näillä syrjäseuduilla poikkesi säännöllisestä.
[927] Arv. Handl. IX 261: VA 2602: 15.
[928] Ainoastaan parissa nuoressa Päijänteen pitäjässä oli lihan määrä 1/2 leiv. ja heinäin 1/2 kuormaa..
Kynttilöitäkin maksettiin yleensä 30 kpl koukulta; poikkeuksen teki 9 pitäjää.
[929] Hattulan kihlakunnassa, Portaan ja Kalvoilan pitäjissä Sääksmäen kihlakuntaa sekä Lammin, Hollolan, Tennilän, Villähteen ja Elimäen pitäjissä Ylistä kihlakuntaa; Lammilla ja Hollolassa maksettiin korvausta viljassa.
[931] Hausen, Bidr. I 150; Arv. Handl. VI 313.
[932] Hist. Handl. XI 16-17.
[933] Hist. Handl. XI 14-15; vrt. VA 3670: 73, 74.
[934] VA 1: 114 seur.; Hist. Handl. XI 14-15.
[935] VA 1: 114 seur.; Kamer. Asiak. I 10.
[936] VA 1: 114 seur., 3671: 4, 16.
[937] Ainoastaan Vihdissä oli nimismiesvero järjestetty urakkasopimuksen tavoin; siellä nimismies sai pitää koko nimismiesveron, josta hänen tuli suorittaa kestitykset sekä taksaa linnaan 35 mk (VA 3670; 50).
[938] VA 8: 145, 147, 148; 3672: 65 seur.
[939] VA 3696: 54; vrt. ed. ss. 269 seur.
[942] Arv. Hanell. III 243.
[943] VA 6134: 15, 19-23; Arv. Handl. III 244.
[944] Arv. Handl. VIII 197, 284.
[945] VA 6134: 15 seur.; Arv. Handl. III 283-317.
[946] VA 6134: 3 seur.
[949] VA 5000: 118 seur.
[950] Allardt, Borgå län 45.
[951] VA 5000: 118 seur.
[954] Oksanen, V.-Suomi 14-15.
[956] Kamer. Asiak. Il 3
[960] Arv. Handl. VI 190.
[961] Mustak. s. 260.
[962] Mustak. s. 441.