[25] Toga oli päällysvaate, roomalaisten kansallispukine. Suom. muist.
[26] Miekkailijajoukko.
[27] Tässä oli katakombeja. Nämät, joita erittäinkin on tavattavana Roomassa, Napolissa ja Syrakusassa, ovat suurempia tai pienempiä maanalaisia kammioryhmiä. jotka ovat vieretysten tai päällitysten. Sivuseiniin on hakattu nelikulmaisia aukkoja, jotka ovat melkein kuin laatikot kaapissa ja joita on kolmesta aina neljääntoista päällitysten. Nämät hauta-aukot suljettiin marmoripaasilla tahi suurilla, syrjätysten pannuilla tiilikivillä, joihin piirrettiin kirjoituksia, vertauskuvia j.n.e. Seinät ja laki koristettiin kalkkimaalauksilla. Ken haluaa saada tarkempia selityksiä näistä katakombeista, lukekoon Kansanvalistusseuran vuonna 1883 toimittaman: "Katakombit Roomassa". Kirjoittanut E.N.
[28] Elä Jumalassa! Jää hyvästi! Rauha kanssasi!
[29] Rauha kanssasi.
[30] Ei ainoastaan kristityiden opista, vaan myöskin heidän siveellisyydestään oli pakanain kesken liikkeellä mitä kummallisimpia huhuja. Se luulo, että kristityt teurastivat lapsia ja söivät ihmisen lihaa näyttää johtuvan siitä ehtoollisopin nurinpuolisesta käsityksestä, että Kristuksen ruumis ja veri annettiin seurakunnalle ehtoollisessa.
[31] Aluspukine, jota pidettiin togan alla. Suom. muist.
[32] Ah, mua vaivaavat haavat, omilla aseilla tehdyt.
[33] Naumakia on suomeksi meritappelu, mutta sillä nimellä kutsuttiin muinaisaikana myöskin semmoisia teattereja, joissa näyteltiin meritappeluita ja joihin sitä varten oli tehty iso lampi.
[34] S.o. saunat.
[35] Ravintola.
[36] Käsityötä pitivät vanhat vapaata ihmistä halventavana. Kristillisyys poisti sen käsityksen ja korotti ruumiin työn halveksitusta kunniaan ja arvoon.
[37] Hippolytus oli Zephyrinuksen aikana (198 tai 199-217) presbyteri Rooman seurakunnassa ja päähenkilö siinä pienessä puolueessa, joka vastusti kirkkokurin velttoutta ja Zephyrinuksen uskonsääntöistä mielipidettä. Callistuksen tultua piispaksi (217-222) asettautui Hippolytus vielä jyrkempään vastarintaan, kunnes Pontianuksen ollessa piispana (230-235) keisarillinen hallitus vihdoin sekaantui tähän riitaan ja ajoi piispan sekä Hippolytuksen maanpakoon. Sillä näkyy uskonriita päättyneen.
[38] Miinit olivat näyttelijöitä, jotka äänellään ja sanoillaan koettivat matkitella ja tehdä naurettavaksi kaikenlaatuisia ihmisiä, niink. ahneita, juoppoja y.m.
[39] Silenus oli viinin jumalan kasvatus-isä ja opettaja, joka kuvailtiin horjuvana aasilla ratsastavaksi. Satyrit taas olivat runoilijain kuvittelemia rujokkaita, joilla yläpuoli ruumista oli ihmisen ja alapuoli kauriin. Suom. muist.
[40] Kuolleista ei muuta kuin hyvää.
[41] "Ota minut kiinni, sillä olen karannut, ja vie minut takaisin isännälleni Zephyrinukselle, Via Querquelanan varrelle."
Vaikka kristillisyys katsoo kaikki ihmiset yhtäläisiksi, pitivät useat kristityt perheet edelleenkin orjia, vaan kohtelivat niitä kuitenkin lempeämmin kuin pakanat. Kun siis pakanat epäluotettavalle orjalle polttivat merkin otsaan, niin ripustivat kristityt hänen kaulaansa pienen taulun, jossa oli edellä mainitun tapainen kirjoitus.
[42] Tämä ukko oli piispa Irenaeus. Hän oli syntynyt Vähässä Aasiassa ja oli Polykarpuksen oppilas. Hän muutti Galliaan ja pääsi vuonna 178 Pothinuksen sijaan piispaksi Lugdunum'iin (Lyon). Hän vastusti menestyksellä harhaoppia. Osa hänen kirjoituksiaan on säilynyt. Irenaeus luullaan kuolleen kohta vuoden 200 jälkeen.
[43] Se "Menkäät, seurakunta hajoitetaan!" Näillä sanoilla viitattiin katekeettejä ja katumuksen tekijöitä lähtemään pois, sillä nämät eivät saaneet olla läsnä jumalanpalveluksen pääkohtaa toimitettaessa, ehtoollista jaettaessa.
[44] Tällaisia rukoilevia kuvia nähdään usein katakombeissa ja on niitä epäilemättä väärin pidetty Marian kuvina. Luultavampaa on, että ne esittävät siihen paikkaan haudattua ihmistä.