[84]Hän ilmaisee asian Aristonille, tragediain näyttelijälle; tämä oli sekä hyvää sukua että rikas; eikä taide, koska ei mikään sellainen kreikkalaisten kesken ole häpeäksi, alentanut hänen arvoansa.Lip. XXIV, 21.
[84]Hän ilmaisee asian Aristonille, tragediain näyttelijälle; tämä oli sekä hyvää sukua että rikas; eikä taide, koska ei mikään sellainen kreikkalaisten kesken ole häpeäksi, alentanut hänen arvoansa.Lip. XXIV, 21.
[85]Kuningas Kaarle IX:n antama, protestantteja kohtaan suvaitsevainen, vuodelta 1562.
[85]Kuningas Kaarle IX:n antama, protestantteja kohtaan suvaitsevainen, vuodelta 1562.
[86]Jota päivää aina olen pitävä katkerana ja kunniassa (niinhän te jumalat olette tahtoneet).Verg., Aen. V, 49.
[86]Jota päivää aina olen pitävä katkerana ja kunniassa (niinhän te jumalat olette tahtoneet).Verg., Aen. V, 49.
[87]Ja olen päättänyt, etten täällä saa nauttia mitään iloa, niin kauan kuin tuo minun osaveljeni on poissa.Ter., Heaut. I, 97.
[87]Ja olen päättänyt, etten täällä saa nauttia mitään iloa, niin kauan kuin tuo minun osaveljeni on poissa.Ter., Heaut. I, 97.
[88]Jos liian aikainen kuolo riisti pois tuon toisen puolen sieluani, niin mitäpä minä toinen enää viivyttelen, kun en jäljelle jääneenä ole yhtä rakas enkä kokonainen? Tuo päivä tuotti meille molemmille tuonen.Hor., Od. II. 17, 5.
[88]Jos liian aikainen kuolo riisti pois tuon toisen puolen sieluani, niin mitäpä minä toinen enää viivyttelen, kun en jäljelle jääneenä ole yhtä rakas enkä kokonainen? Tuo päivä tuotti meille molemmille tuonen.Hor., Od. II. 17, 5.
[89]Miksi kainostelisin tahi hillitsisin niin rakkaan olennon kaipausta?Hor., Od. I, 24.
[89]Miksi kainostelisin tahi hillitsisin niin rakkaan olennon kaipausta?Hor., Od. I, 24.
[90]Oi veljeni, joka olet riistetty minulta onnettomalta! Kanssasi katosivat kaikki iloni, joita suloinen rakkautesi eläessäsi piti yllä. Kuolemasi, veljeni, on musertanut onneni; kanssasi vaipui hautaan koko elämäni. Kuoltuasi olen kokonaan mielestäni karkoittanut nämä harrastukset ja kaikki henkeni nautinnot. Enkö koskaan saa puhutella sinua, henkeäni rakkaampi veljeni, enkö koskaan kuulla sanojasi, enkö koskaan saa sinua nähdä? Mutta varmaan aina sinua rakastan.Catull. LXVIII, 20; LXV, 9.
[90]Oi veljeni, joka olet riistetty minulta onnettomalta! Kanssasi katosivat kaikki iloni, joita suloinen rakkautesi eläessäsi piti yllä. Kuolemasi, veljeni, on musertanut onneni; kanssasi vaipui hautaan koko elämäni. Kuoltuasi olen kokonaan mielestäni karkoittanut nämä harrastukset ja kaikki henkeni nautinnot. Enkö koskaan saa puhutella sinua, henkeäni rakkaampi veljeni, enkö koskaan kuulla sanojasi, enkö koskaan saa sinua nähdä? Mutta varmaan aina sinua rakastan.Catull. LXVIII, 20; LXV, 9.
[91]Jos hän kaatuu, taistelee hän polvillaan.Sen., De prov. II.
[91]Jos hän kaatuu, taistelee hän polvillaan.Sen., De prov. II.
[92]Olkoon Cato eläessään todella Caesariakin suurempi.Martial. VI, 31.
[92]Olkoon Cato eläessään todella Caesariakin suurempi.Martial. VI, 31.
[93]Ja Caton voittamattomana, voitettuaan kuoleman.Manil., Astron. IV, 89.
[93]Ja Caton voittamattomana, voitettuaan kuoleman.Manil., Astron. IV, 89.
[94]Jumalat asettuivat voittajan puolelle, Cato voitetun.Lucan. I, 118.
[94]Jumalat asettuivat voittajan puolelle, Cato voitetun.Lucan. I, 118.
[95]Ja koko maanpiiri lannistettuna paitsi Caton uhmaavaa mieltä.Hor., Od. II, 1, 23.
[95]Ja koko maanpiiri lannistettuna paitsi Caton uhmaavaa mieltä.Hor., Od. II, 1, 23.
[96]Ja Cato laatimassa näitä lakeja.Verg., Aen. VIII, 670.
[96]Ja Cato laatimassa näitä lakeja.Verg., Aen. VIII, 670.
[97]Järkevyys ja viisaus poistaa huolet, ei paikka, joka kohoaa yli meren laajan ulapan.Hor., Epist. I, 11, 25.
[97]Järkevyys ja viisaus poistaa huolet, ei paikka, joka kohoaa yli meren laajan ulapan.Hor., Epist. I, 11, 25.
[98]Ja ratsastajan takana istuu synkkä huoli.Hor., Od. III, 1, 40.
[98]Ja ratsastajan takana istuu synkkä huoli.Hor., Od. III, 1, 40.
[99]Kyljessä on kiinni kuolettava nuoli.Verg., Aen. IV, 73.
[99]Kyljessä on kiinni kuolettava nuoli.Verg., Aen. IV, 73.
[100]Miksi muutamme toisen auringon lämmittämiin maihin? Kuka isänmaasta paetessaan pääsee itseäänkin pakoon?Hor., Od. II, 16, 18.
[100]Miksi muutamme toisen auringon lämmittämiin maihin? Kuka isänmaasta paetessaan pääsee itseäänkin pakoon?Hor., Od. II, 16, 18.
[101]Jo katkaisin kahleeni, sanot; sillä kauan rimpuiltuaan katkaisee koira solmun, mutta sen paetessa laahaa sen kaulassa pitkä kahleenpätkä.Pers. V, 158.
[101]Jo katkaisin kahleeni, sanot; sillä kauan rimpuiltuaan katkaisee koira solmun, mutta sen paetessa laahaa sen kaulassa pitkä kahleenpätkä.Pers. V, 158.
[102]Jollei sydämemme ole puhdas, mihin taisteluihin ja vaaroihin silloin poloiset joudumme? Mitkä himon kalvavat huolet ja mikä pelko raateleekaan levotonta ihmistä, ja mitä tahoja hänelle tuottavat ylpeys, riettaus, kevytmielisyys, ylellisyys ja joutilaisuus?Lucr. V, 44.
[102]Jollei sydämemme ole puhdas, mihin taisteluihin ja vaaroihin silloin poloiset joudumme? Mitkä himon kalvavat huolet ja mikä pelko raateleekaan levotonta ihmistä, ja mitä tahoja hänelle tuottavat ylpeys, riettaus, kevytmielisyys, ylellisyys ja joutilaisuus?Lucr. V, 44.
[103]Vika on sielussa, eikä se koskaan pääse itseään pakoon.Hor., Epist. I, 14, 13.
[103]Vika on sielussa, eikä se koskaan pääse itseään pakoon.Hor., Epist. I, 14, 13.
[104]Yksinäisyydessä ollos itse itsellesi ihmisjoukkona.Tibull. IV, 13, 12.
[104]Yksinäisyydessä ollos itse itsellesi ihmisjoukkona.Tibull. IV, 13, 12.
[105]Mitä? Ettäkö kukaan ihminen antaisi sielussaan sijaa jollekin tahi hankkisi itselleen jotakin, mikä olisi hänelle rakkaampaa kuin hän itse?Ter., Adelph. I, 1, 13.
[105]Mitä? Ettäkö kukaan ihminen antaisi sielussaan sijaa jollekin tahi hankkisi itselleen jotakin, mikä olisi hänelle rakkaampaa kuin hän itse?Ter., Adelph. I, 1, 13.
[106]Jos yöllisessä haureudessa verhoat pääsi gallialaisen hilkan peittoon.Juvenal. VIII, 144.
[106]Jos yöllisessä haureudessa verhoat pääsi gallialaisen hilkan peittoon.Juvenal. VIII, 144.
[107]Sellaiseen, mitä ei voi uskoa Jumalille muutoin kuin ottamalla heidät erilleen.Pers., Sat. II, 4.
[107]Sellaiseen, mitä ei voi uskoa Jumalille muutoin kuin ottamalla heidät erilleen.Pers., Sat. II, 4.
[108]Hiljaa mumisten lausumme rikollisia rukouksia.Lucan. V, 104.
[108]Hiljaa mumisten lausumme rikollisia rukouksia.Lucan. V, 104.
[109]Se on huono päätös, jota ei voi muuttaa.
[109]Se on huono päätös, jota ei voi muuttaa.
[110]Meitä liikutetaan niinkuin tanssinukkea vierailla hermoilla.Hor., Sat. II, 7, 82.
[110]Meitä liikutetaan niinkuin tanssinukkea vierailla hermoilla.Hor., Sat. II, 7, 82.
[111]Emmekö näe, että ihminen ei tiedä, mitä tahtoo ja yhä etsii, vaihtaa paikkaa, kuin voisi laskea hartioiltaan taakkansa.Lucr. III, 1046.
[111]Emmekö näe, että ihminen ei tiedä, mitä tahtoo ja yhä etsii, vaihtaa paikkaa, kuin voisi laskea hartioiltaan taakkansa.Lucr. III, 1046.
[112]Sellaisia ovat ihmisten mielet kuin se kasvua antava valo, jolla itse isä Jupiter valaisi maita.Hom., Od. XVIII, 136(säkeet Ciceron kääntämät).
[112]Sellaisia ovat ihmisten mielet kuin se kasvua antava valo, jolla itse isä Jupiter valaisi maita.Hom., Od. XVIII, 136(säkeet Ciceron kääntämät).
[113]Antonio de Guevaran 1529 julkaisema allegoris-historiallinen teos, jonka päähenkilö oli keisari Kaarle V.
[113]Antonio de Guevaran 1529 julkaisema allegoris-historiallinen teos, jonka päähenkilö oli keisari Kaarle V.
[114]Kuuluisa ranskal. oppinut ja kirjailija (1513-93).
[114]Kuuluisa ranskal. oppinut ja kirjailija (1513-93).
[115]Tuska pakoittaa viattomatkin valehtelemaan (Publius Syrus).
[115]Tuska pakoittaa viattomatkin valehtelemaan (Publius Syrus).
[116]Eräästä vaarasta, johon tekijä oli joutunut kansalaissodassa.
[116]Eräästä vaarasta, johon tekijä oli joutunut kansalaissodassa.
[117]Toisen virheen karttaminen vie toiseen virheeseen.Hor, Art. poet., 31.
[117]Toisen virheen karttaminen vie toiseen virheeseen.Hor, Art. poet., 31.
[118]Etevin roomalaisista puhujista ennen Ciceroa.
[118]Etevin roomalaisista puhujista ennen Ciceroa.
[119]Ei mihinkään rikokseen ole järkisyytä.T. Liv. XXVIII, 28.
[119]Ei mihinkään rikokseen ole järkisyytä.T. Liv. XXVIII, 28.
[120]Hän yksin on tietämätön kaikesta.Ter., Ad. IV, II, 9.
[120]Hän yksin on tietämätön kaikesta.Ter., Ad. IV, II, 9.
[121]Tähän matkan maaliin täytyy hevosteni hikoillen rientää.Prop. IV, 1, 70.
[121]Tähän matkan maaliin täytyy hevosteni hikoillen rientää.Prop. IV, 1, 70.
[122]Tähän matkan maaliin täytyy hevosteni hikoillen rientää.Prop. IV, 1, 70.
[122]Tähän matkan maaliin täytyy hevosteni hikoillen rientää.Prop. IV, 1, 70.
[123]Oi typerä ja epäaistikas aikakausi!Catull. XLIII, 8.
[123]Oi typerä ja epäaistikas aikakausi!Catull. XLIII, 8.
[124]Kirkas ja aivan kuin puhdas virta.Hor., Ep. II, XI, 120.
[124]Kirkas ja aivan kuin puhdas virta.Hor., Ep. II, XI, 120.
[125]Hänen tarvitsi vähemmin tehdä työtä älyllään, jonka sijalle oli astunut hänen aiheensa.Mart., Epigr. VIII, Pref.
[125]Hänen tarvitsi vähemmin tehdä työtä älyllään, jonka sijalle oli astunut hänen aiheensa.Mart., Epigr. VIII, Pref.
[126]Ja yrittelee lyhyitä lennähdyksiä.Verg., Georg. IV, 194.
[126]Ja yrittelee lyhyitä lennähdyksiä.Verg., Georg. IV, 194.
[127]Huomaa tämä!
[127]Huomaa tämä!
[128]Ylentäkää sydämenne!
[128]Ylentäkää sydämenne!
[129]Näyttää olevan.
[129]Näyttää olevan.
[130]Minä puolestani tahtoisin mieluummin olla vanhana lyhyemmän aikaa kuin tulla vanhaksi ennen aikaaniCic., De Senect. X.
[130]Minä puolestani tahtoisin mieluummin olla vanhana lyhyemmän aikaa kuin tulla vanhaksi ennen aikaaniCic., De Senect. X.
[131]Runoilija ja historioitsija, oli kirjoittanut kansalaissotien historian.
[131]Runoilija ja historioitsija, oli kirjoittanut kansalaissotien historian.
[132]Teoksessaan:Methodus ad facilem historiarum cognitionem(1576).
[132]Teoksessaan:Methodus ad facilem historiarum cognitionem(1576).
[133]Firenzeläinen historioitsija ja valtiomies, kirjoitti Italian ja Firenzen historian.
[133]Firenzeläinen historioitsija ja valtiomies, kirjoitti Italian ja Firenzen historian.
[134]Kaarle Rohkean ja Ludvig XI:n aikuinen muistelmain kirjoittaja.
[134]Kaarle Rohkean ja Ludvig XI:n aikuinen muistelmain kirjoittaja.
[135]Muistelmat olivat veljesten Guillaume ja Martin du B:n kirjoittamat.
[135]Muistelmat olivat veljesten Guillaume ja Martin du B:n kirjoittamat.
[136]Että ihminen tappaa ihmisen, ei vihoissaan, ei pelosta, vain katsellakseen.Sen., Ep. XC.
[136]Että ihminen tappaa ihmisen, ei vihoissaan, ei pelosta, vain katsellakseen.Sen., Ep. XC.
[137]Ja valituksillaan verisenä ja rukoilevan näköisenä.Verg., Aen. VII, 501.
[137]Ja valituksillaan verisenä ja rukoilevan näköisenä.Verg., Aen. VII, 501.
[138]Ja luulenpa, että vereen tahrattu rauta ensiksi lämpeni eläimen taposta.Ovid., Metam. XV, 106.
[138]Ja luulenpa, että vereen tahrattu rauta ensiksi lämpeni eläimen taposta.Ovid., Metam. XV, 106.
[139]Maisteri Raimundus Sebondilaisen Luonnollinen jumaluusoppi eli Luontokappalten kirja.
[139]Maisteri Raimundus Sebondilaisen Luonnollinen jumaluusoppi eli Luontokappalten kirja.
[140]Sillä halusta poljetaan jalkoihin se, mitä ennen on liiaksi pelätty.Lucr. V, 1139.
[140]Sillä halusta poljetaan jalkoihin se, mitä ennen on liiaksi pelätty.Lucr. V, 1139.
[141]Humanisti, opettajana Collège de Francessa.
[141]Humanisti, opettajana Collège de Francessa.
[142]Niinkuin aimo kallio jykevänä työntää takaisin sitä vastaan lyövät aallot ja hajoittaa sen ympärillä ärjyvät läikkyvät laineet.Verg., Aen. VII, 587, mukaelma.
[142]Niinkuin aimo kallio jykevänä työntää takaisin sitä vastaan lyövät aallot ja hajoittaa sen ympärillä ärjyvät läikkyvät laineet.Verg., Aen. VII, 587, mukaelma.
[143]Pian opit kunniallisesti ja autuaallisesti elämään, jos vain uskot.Quint. XII, 11.
[143]Pian opit kunniallisesti ja autuaallisesti elämään, jos vain uskot.Quint. XII, 11.
[144]S.o. pitää narrinaan Jumalaa.
[144]S.o. pitää narrinaan Jumalaa.
[145]Kuoleva ei enää valittelisi ruumiinsa maatumista, vaan pikemminkin iloitsisi päästessään pois ja saadessaan luoda verhonsa, niinkuin käärme nahkansa tahi vanha hirvi kovin pitkät sarvensa.Lucr. III. 612.
[145]Kuoleva ei enää valittelisi ruumiinsa maatumista, vaan pikemminkin iloitsisi päästessään pois ja saadessaan luoda verhonsa, niinkuin käärme nahkansa tahi vanha hirvi kovin pitkät sarvensa.Lucr. III. 612.
[146]Eipä Jumalakaan peitä maanpiiriltä taivaan kasvoja, vaan avaa katseillemme kasvonsa ja ruumiinsa ainaisessa kiertoliikkeessä ja teroittaa ja tarjoaa itseänsä mieliimme, jotta voisimme hyvin oppia tuntemaan hänet ja näyttääkseen millainen hänen kulkunsa on, ja opettaakseen meitä tarkkaamaan lakejansa.Manit. IV, 907.
[146]Eipä Jumalakaan peitä maanpiiriltä taivaan kasvoja, vaan avaa katseillemme kasvonsa ja ruumiinsa ainaisessa kiertoliikkeessä ja teroittaa ja tarjoaa itseänsä mieliimme, jotta voisimme hyvin oppia tuntemaan hänet ja näyttääkseen millainen hänen kulkunsa on, ja opettaakseen meitä tarkkaamaan lakejansa.Manit. IV, 907.
[147]Jos sinulla on jotakin parempaa, niin esitä se, muutoin alistu.Hor., Epist. I, 5, 6.
[147]Jos sinulla on jotakin parempaa, niin esitä se, muutoin alistu.Hor., Epist. I, 5, 6.
[148]Sillä Jumala ei salli kenenkään muun ylpeillä kuin itsensä.Herod. VII, 10.
[148]Sillä Jumala ei salli kenenkään muun ylpeillä kuin itsensä.Herod. VII, 10.
[149]Jumala vastustaa ylpeitä, mutta nöyrille hän antaa armonsa.Piet. Ep. I, 5, 5.
[149]Jumala vastustaa ylpeitä, mutta nöyrille hän antaa armonsa.Piet. Ep. I, 5, 5.
[150]Kenen vuoksi voisi siis sanoa maailman olevan luodun? Tietysti niiden olentojen vuoksi, joilla on järki; nämä ovat Jumalat ja ihmiset, joita parempaa ei tosiaan ole olemassa mitään.Cic., De nat. deor. II, 54.
[150]Kenen vuoksi voisi siis sanoa maailman olevan luodun? Tietysti niiden olentojen vuoksi, joilla on järki; nämä ovat Jumalat ja ihmiset, joita parempaa ei tosiaan ole olemassa mitään.Cic., De nat. deor. II, 54.
[151]Kun katselemme avaran maailman taivahisia temppeleitä tuolla ylhäällä ja tuikkavia tähtiä täyteen pantuja yläilmoja, ja kun ajattelemme kuun ja auringon ratoja.Lucr. V, 1203.
[151]Kun katselemme avaran maailman taivahisia temppeleitä tuolla ylhäällä ja tuikkavia tähtiä täyteen pantuja yläilmoja, ja kun ajattelemme kuun ja auringon ratoja.Lucr. V, 1203.
[152]Sillä ihmisten teot ja elämän hän asetti riippuvaisiksi taivaankappaleista.Manil. III, 58.
[152]Sillä ihmisten teot ja elämän hän asetti riippuvaisiksi taivaankappaleista.Manil. III, 58.
[153]Se huomaa kaukaa katselemiemme tähtien vallitsevan meitä mykillä laeillaan, ja koko maailman liikkuvan aikakausittain määrätyn järjestyksen mukaan ja kohtalojen vaiheitten noudattavan kulussaan varmoja merkkejä.Manil. I, 60.
[153]Se huomaa kaukaa katselemiemme tähtien vallitsevan meitä mykillä laeillaan, ja koko maailman liikkuvan aikakausittain määrätyn järjestyksen mukaan ja kohtalojen vaiheitten noudattavan kulussaan varmoja merkkejä.Manil. I, 60.
[154]Ja kuinka suuria muutoksia vaikuttavat niin pienet liikkeet... Niin mahtava on tämä valta, joka hallitsee kuninkaitakin.Manil. I, 55; IV, 93.
[154]Ja kuinka suuria muutoksia vaikuttavat niin pienet liikkeet... Niin mahtava on tämä valta, joka hallitsee kuninkaitakin.Manil. I, 55; IV, 93.
[155]Toinen, raivoisana rakkaudesta jaksaa uida meren poikki ja hävittää Troian; toisen kohtalona on lakien laatiminen. Kas tuolla pojat surmaavat isänsä, ja vanhemmat poikansa, ja veljekset hyökkäävät haavoittamaan toisiaan aseillaan. Tämä sota ei ole meidän syymme; sallimus pakottaa heidät moisiin tekoihin ja ajaa heidät itse rankaisemaan itseänsä ja raatelemaan toisiansa... Sekin on sallimuksen määräämää, että sallimus itse sen säätää.Manil. IV, 79, 118.
[155]Toinen, raivoisana rakkaudesta jaksaa uida meren poikki ja hävittää Troian; toisen kohtalona on lakien laatiminen. Kas tuolla pojat surmaavat isänsä, ja vanhemmat poikansa, ja veljekset hyökkäävät haavoittamaan toisiaan aseillaan. Tämä sota ei ole meidän syymme; sallimus pakottaa heidät moisiin tekoihin ja ajaa heidät itse rankaisemaan itseänsä ja raatelemaan toisiansa... Sekin on sallimuksen määräämää, että sallimus itse sen säätää.Manil. IV, 79, 118.
[156]Millainen onkaan ollut niin suuren rakennuksen alkuunpano, millaiset siinä käytetyt työaseet, vivut, koneet, työmiehet?Cic., De nat. deor., I, 8.
[156]Millainen onkaan ollut niin suuren rakennuksen alkuunpano, millaiset siinä käytetyt työaseet, vivut, koneet, työmiehet?Cic., De nat. deor., I, 8.
[157]Mitä sielun ahtautta se on?Cic., De nat. deor. 1, 31.
[157]Mitä sielun ahtautta se on?Cic., De nat. deor. 1, 31.
[158]Ihmisluonnon muiden puutteiden joukossa on järjen pimeyskin, eikä vain erehtymisen pakko, vaan erehdysten rakkaus.Sen., De ira, II, 9. Katoova ruumis raskauttaa sielua, ja maallinen asumus painaa paljon mietiskelevää järkeä.Viisaud. Kirja IX, 15.
[158]Ihmisluonnon muiden puutteiden joukossa on järjen pimeyskin, eikä vain erehtymisen pakko, vaan erehdysten rakkaus.Sen., De ira, II, 9. Katoova ruumis raskauttaa sielua, ja maallinen asumus painaa paljon mietiskelevää järkeä.Viisaud. Kirja IX, 15.
[159]Ilman, maan ja veden eläimet.
[159]Ilman, maan ja veden eläimet.
[160]Mykät eläimetkin, vieläpä pedotkin päästävät tavallisesti erilaisia ääniä, kun ovat peloissaan tahi tuskissaan, tahi kun ilo heidät valtaa.Lucr. V, 1058.
[160]Mykät eläimetkin, vieläpä pedotkin päästävät tavallisesti erilaisia ääniä, kun ovat peloissaan tahi tuskissaan, tahi kun ilo heidät valtaa.Lucr. V, 1058.
[161]Jotenkin samalla tavalla kuin kykenemättömyys puhumaan näyttää houkuttelevan lapset käyttämään eleitä.Lucr. V, 1029.
[161]Jotenkin samalla tavalla kuin kykenemättömyys puhumaan näyttää houkuttelevan lapset käyttämään eleitä.Lucr. V, 1029.
[162]Myöskin vaitiolo saattaa rukoilla ja puhua.Tasso, Aminta, II, 34.
[162]Myöskin vaitiolo saattaa rukoilla ja puhua.Tasso, Aminta, II, 34.
[163]Näistä merkeistä päättäen ja näiden esimerkkien mukaan ovat eräät sanoneet mehiläisillä olevan jumalallista järkeä ja taivaista henkeä.Verg., Georg. IV, 219.
[163]Näistä merkeistä päättäen ja näiden esimerkkien mukaan ovat eräät sanoneet mehiläisillä olevan jumalallista järkeä ja taivaista henkeä.Verg., Georg. IV, 219.
[164]Siitä kukin tuntee voimansa, joka hänellä on käytettävissä.Lucr. V. 1032.
[164]Siitä kukin tuntee voimansa, joka hänellä on käytettävissä.Lucr. V. 1032.
[165]Ja maa itse loi alussa vapaasta tahdostaan kuolevaisille koreita hedelmiä ja reheviä viinitarhoja, antoi itsestään suloisia antimiaan ja reheviä laitumia; nämä nyt tuskin suurenevat tahi karttuvat meidän työstämme, ja me kulutamme hukkaan härkiemme ja peltomiestemme voimat.Lucr. II, 1157.
[165]Ja maa itse loi alussa vapaasta tahdostaan kuolevaisille koreita hedelmiä ja reheviä viinitarhoja, antoi itsestään suloisia antimiaan ja reheviä laitumia; nämä nyt tuskin suurenevat tahi karttuvat meidän työstämme, ja me kulutamme hukkaan härkiemme ja peltomiestemme voimat.Lucr. II, 1157.
[166]Ja monet linnut ... päästävät eri aikoina aivan erilaisia ääniä ... ja osittain muuttavat käheä-äänisiä laulujaan sääsuhteiden mukaan.Lucr. V, 1077-1083.
[166]Ja monet linnut ... päästävät eri aikoina aivan erilaisia ääniä ... ja osittain muuttavat käheä-äänisiä laulujaan sääsuhteiden mukaan.Lucr. V, 1077-1083.
[167]Kaikki on kiedottu omiin salliman määräämiin kahleisiinsa.Lucr. V, 874.
[167]Kaikki on kiedottu omiin salliman määräämiin kahleisiinsa.Lucr. V, 874.
[168]Kukin olio kehittyy omalla tavallaan, ja kaikki pysyvät erilaisina luonnon varman säädöksen nojalla.Lucr. V, 921.
[168]Kukin olio kehittyy omalla tavallaan, ja kaikki pysyvät erilaisina luonnon varman säädöksen nojalla.Lucr. V, 921.
[169]Polta, jos tahdot, pääni tulella, ja lävistä ruumiini miekalla, ja viillä selkääni punotun raipan lyönneillä.Tibull. I, 9, 21.
[169]Polta, jos tahdot, pääni tulella, ja lävistä ruumiini miekalla, ja viillä selkääni punotun raipan lyönneillä.Tibull. I, 9, 21.
[170]Haikara ruokkii poikasiaan käärmeillä ja syrjäisiltä kedoilta löytämillään sisiliskoilla... Ja Jupiterin palvelijat, jalot kotkat, ajavat jänistä tahi kaurista salolla.Juven. XIV, 74, 81.
[170]Haikara ruokkii poikasiaan käärmeillä ja syrjäisiltä kedoilta löytämillään sisiliskoilla... Ja Jupiterin palvelijat, jalot kotkat, ajavat jänistä tahi kaurista salolla.Juven. XIV, 74, 81.
[171]Koskapa näiden (norsujen) esi-isät palvelivat karthagolaista Hannibalia ja meidän päälliköitämme ja molossien kuningasta, ja kantoivat selässään joukkoja, melkoista osaa sotavoimista, ja taisteluihin menevää tornia.Juven. XII, 107.
[171]Koskapa näiden (norsujen) esi-isät palvelivat karthagolaista Hannibalia ja meidän päälliköitämme ja molossien kuningasta, ja kantoivat selässään joukkoja, melkoista osaa sotavoimista, ja taisteluihin menevää tornia.Juven. XII, 107.
[172]Niillä on nimensä, ja kukin tulee opettajansa äänen kutsumana.Martial. IV, 30, 6.
[172]Niillä on nimensä, ja kukin tulee opettajansa äänen kutsumana.Martial. IV, 30, 6.
[173]Pidä lämpiminä jalkasi ja pääsi, muutoin elä eläimen tavoin.
[173]Pidä lämpiminä jalkasi ja pääsi, muutoin elä eläimen tavoin.
[174]Eikä se vaadi suuren konsulin tytärtä rakastajattareksensa.Hor., Sat. I, 2, 69.
[174]Eikä se vaadi suuren konsulin tytärtä rakastajattareksensa.Hor., Sat. I, 2, 69.
[175]Eikä pidetä häpeänä lehmälle suvaita selässään isäänsä; hevosen oma tytär rupeaa sille puolisoksi, ja pukki astuu omat siittämänsä eläimet, ja lintu tulee raskaaksi siitä, jonka siemenestä se itse on siinnyt.Ovid., Metam. X, 325.
[175]Eikä pidetä häpeänä lehmälle suvaita selässään isäänsä; hevosen oma tytär rupeaa sille puolisoksi, ja pukki astuu omat siittämänsä eläimet, ja lintu tulee raskaaksi siitä, jonka siemenestä se itse on siinnyt.Ovid., Metam. X, 325.
[176]Milloin on leijonalta riistänyt hengen voimakkaampi leijona? Missä metsässä koskaan on metsäkarju saanut surmansa toisen suuremman hampaista?Juven. XV, 160.
[176]Milloin on leijonalta riistänyt hengen voimakkaampi leijona? Missä metsässä koskaan on metsäkarju saanut surmansa toisen suuremman hampaista?Juven. XV, 160.
[177]Usein on kahden kuninkaan välillä syntynyt suurimelskeinen eripuraisuus, ja heti saattaa jo kauan ennakolta huomata kansan kiihkon ja sen sydämissä pamppailevan sotaisan innon.Verg., Georg. IV, 67.
[177]Usein on kahden kuninkaan välillä syntynyt suurimelskeinen eripuraisuus, ja heti saattaa jo kauan ennakolta huomata kansan kiihkon ja sen sydämissä pamppailevan sotaisan innon.Verg., Georg. IV, 67.
[178]Josta salama singahtaa taivaalle, ja koko maa yltympäri kiiltää vasken välkkeestä, ja miesten jalkojen alta nousee valtava töminä, ja huudon tärisyttämät vuoret kimmahduttavat äänet taivaan tähtiin saakka.Lucr. II, 323.
[178]Josta salama singahtaa taivaalle, ja koko maa yltympäri kiiltää vasken välkkeestä, ja miesten jalkojen alta nousee valtava töminä, ja huudon tärisyttämät vuoret kimmahduttavat äänet taivaan tähtiin saakka.Lucr. II, 323.
[179]Kerrotaan, että Kreikka Pariksen rakkauden vuoksi iski yhteen barbaarimaailman kanssa kamalassa kaksintaistelussa.Hor., Ep. I, 2, 6.
[179]Kerrotaan, että Kreikka Pariksen rakkauden vuoksi iski yhteen barbaarimaailman kanssa kamalassa kaksintaistelussa.Hor., Ep. I, 2, 6.
[180]Niin lukuisina kuin laineet vyöryvät Libyan merellä, kun riehuva Orion laskee talvisiin aaltoihin, tahi niin taajoina kuin tähkäpäät, joita uuden suven aurinko paahtaa Hermuksen kentällä tahi Lykian kellertävillä vainioilla; kilvet kumajavat ja maa järkkyy ja vapisee jalkojen töminästä.Verg., Aen. VII, 718.
[180]Niin lukuisina kuin laineet vyöryvät Libyan merellä, kun riehuva Orion laskee talvisiin aaltoihin, tahi niin taajoina kuin tähkäpäät, joita uuden suven aurinko paahtaa Hermuksen kentällä tahi Lykian kellertävillä vainioilla; kilvet kumajavat ja maa järkkyy ja vapisee jalkojen töminästä.Verg., Aen. VII, 718.
[181]Synkkä jono marssii kentillä.Verg., Aen. IV, 404.
[181]Synkkä jono marssii kentillä.Verg., Aen. IV, 404.
[182]Tämä mielten kuohu ja nämä niin kiivaat taistelut talttuvat ja rauhoittuvat heittämällä hiukan pölyä päälle.Verg. Georg. IV, 86.
[182]Tämä mielten kuohu ja nämä niin kiivaat taistelut talttuvat ja rauhoittuvat heittämällä hiukan pölyä päälle.Verg. Georg. IV, 86.
[183]Jäljessä astuu itkien sotaratsu Aethon, kaikki koristeet riisuttuina, ja kostuttaa kasvojaan suurilla kyynelillä.Verg., Aen. XI, 89.
[183]Jäljessä astuu itkien sotaratsu Aethon, kaikki koristeet riisuttuina, ja kostuttaa kasvojaan suurilla kyynelillä.Verg., Aen. XI, 89.
[184]Näkeehän vankkojen hevosten loikoessaan unissaan kuitenkin hikoilevan ja huohottavan ja ponnistavan voimansa äärimmilleen, kuin voitonpalmusta kilpaillessaan.Lucr. IV, 988.
[184]Näkeehän vankkojen hevosten loikoessaan unissaan kuitenkin hikoilevan ja huohottavan ja ponnistavan voimansa äärimmilleen, kuin voitonpalmusta kilpaillessaan.Lucr. IV, 988.
[185]Ja metsästäjäin koirat usein makeassa unessa liikuttelevat sääriään äkkiä ja äännähtelevät ja hengittävät taajaan, niinkuin seuraisivat löytämiänsä otusten jälkiä; ja heränneinäkin ne usein ajavat tyhjiä hirvien kuvia, kuin näkisivät ne pakoon lähteneinä, kunnes palaavat tajuihinsa harhakuvien häivyttyä.Lucr. IV, 992.
[185]Ja metsästäjäin koirat usein makeassa unessa liikuttelevat sääriään äkkiä ja äännähtelevät ja hengittävät taajaan, niinkuin seuraisivat löytämiänsä otusten jälkiä; ja heränneinäkin ne usein ajavat tyhjiä hirvien kuvia, kuin näkisivät ne pakoon lähteneinä, kunnes palaavat tajuihinsa harhakuvien häivyttyä.Lucr. IV, 992.
[186]Mairemieliset kotikissamme pyrkivät usein ravistamaan silmistään kepeän ja haihtuvan unen ja hypähtämään pystyyn maasta, ikäänkuin näkisivät outoja kasvoja ja piirteitä.Lucr. IV, 999.
[186]Mairemieliset kotikissamme pyrkivät usein ravistamaan silmistään kepeän ja haihtuvan unen ja hypähtämään pystyyn maasta, ikäänkuin näkisivät outoja kasvoja ja piirteitä.Lucr. IV, 999.
[187]Ruma on roomalaiselle belgialainen kasvojen väri.Propert. II, 77, 26.
[187]Ruma on roomalaiselle belgialainen kasvojen väri.Propert. II, 77, 26.
[188]Monet eläimet vievät meistä voiton kauneudessa.Sen., Epist. 124.
[188]Monet eläimet vievät meistä voiton kauneudessa.Sen., Epist. 124.
[189]Ja kun muut eläimet eteenpäin kumarassa katselevat maahan, antoi hän ihmiselle ylöspäin suunnatut kasvot ja käski katselemaan taivaaseen ja pitämään kasvot kohotettuina tähtiä kohti.Ovid., Metam. I, 84.
[189]Ja kun muut eläimet eteenpäin kumarassa katselevat maahan, antoi hän ihmiselle ylöspäin suunnatut kasvot ja käski katselemaan taivaaseen ja pitämään kasvot kohotettuina tähtiä kohti.Ovid., Metam. I, 84.
[190]Kuinka meidän näköisemme onkaan apina, eläimistä ruminEnnius, De nat. deor. I, 35.
[190]Kuinka meidän näköisemme onkaan apina, eläimistä ruminEnnius, De nat. deor. I, 35.
[191]Tuo vauhdissaan ollut rakkaus pysähtyi nähtyään ruumiin häpyosat alastomina.Ovid., De remed. amor. 429.
[191]Tuo vauhdissaan ollut rakkaus pysähtyi nähtyään ruumiin häpyosat alastomina.Ovid., De remed. amor. 429.
[192]Eikä tämä jää huomaamatta meidän Lemmettäriltämme; sitä enemmän he mitä huolellisimmin salaavat kaikki, mitä elämän näyttämön takana tapahtuu niiltä, joita tahtovat edelleen pitää kiedottuina kireisiln rakkauden pauloihin.Lucr. IX, 1182.
[192]Eikä tämä jää huomaamatta meidän Lemmettäriltämme; sitä enemmän he mitä huolellisimmin salaavat kaikki, mitä elämän näyttämön takana tapahtuu niiltä, joita tahtovat edelleen pitää kiedottuina kireisiln rakkauden pauloihin.Lucr. IX, 1182.
[193]Niinkuin on parempi olla kokonaan antamatta viiniä sairaille, se kun harvoin hyödyttää, mutta sangen usein vahingoittaa, kuin epävarman parantumisen toivossa syöstä ilmeiseen perikatoon, samoin melkein luulen, että olisi ollut parempi, että ihmissukukunnalle ei ensinkään olisi annettu tuota ajatuksen nopeaa kulkua, terävyyttä, älykkyyttä, jota sanomme järjeksi, koska ne ovat tuhoisia monille ja vain sangen harvoille terveellisiä, kuin että niitä annetaan niin anteliaasti ja niin runsaasti.Cic., De nat. deor. III, 27.
[193]Niinkuin on parempi olla kokonaan antamatta viiniä sairaille, se kun harvoin hyödyttää, mutta sangen usein vahingoittaa, kuin epävarman parantumisen toivossa syöstä ilmeiseen perikatoon, samoin melkein luulen, että olisi ollut parempi, että ihmissukukunnalle ei ensinkään olisi annettu tuota ajatuksen nopeaa kulkua, terävyyttä, älykkyyttä, jota sanomme järjeksi, koska ne ovat tuhoisia monille ja vain sangen harvoille terveellisiä, kuin että niitä annetaan niin anteliaasti ja niin runsaasti.Cic., De nat. deor. III, 27.
[194]Tietysti sinulla ei myöskään ole tauteja eikä heikkoutta, eikä surua eikä huolta, ja sinulle annetaan tämän jälkeen pitkät onnellisemmat elämän päivät.Juven. XIV, 156.
[194]Tietysti sinulla ei myöskään ole tauteja eikä heikkoutta, eikä surua eikä huolta, ja sinulle annetaan tämän jälkeen pitkät onnellisemmat elämän päivät.Juven. XIV, 156.
[195]Tulette olemaan niinkuin jumalat ja tietämään hyvän ja pahan.Genes. III, 5.
[195]Tulette olemaan niinkuin jumalat ja tietämään hyvän ja pahan.Genes. III, 5.
[196]Varokaa, ettei kukaan teitä petä filosofialla ja tyhjillä houkutuksilla maailman oppien mukaan.Paav. Ep. Koloss. II, 8.
[196]Varokaa, ettei kukaan teitä petä filosofialla ja tyhjillä houkutuksilla maailman oppien mukaan.Paav. Ep. Koloss. II, 8.
[197]Viisas on korkeintaan vain Jupiteria huonompi, rikas, vapaa, arvossa pidetty, kaunis, lyhyesti kuningasten kuningas, ennen kaikkea terve, paitsi kun nuha häntä vaivaa.Hor., Epist, I, l, 106.
[197]Viisas on korkeintaan vain Jupiteria huonompi, rikas, vapaa, arvossa pidetty, kaunis, lyhyesti kuningasten kuningas, ennen kaikkea terve, paitsi kun nuha häntä vaivaa.Hor., Epist, I, l, 106.
[198]Hän oli jumala, oi kuulu Memmius, niin, jumala, joka ensin keksi sen elämäntaidon, jota nyt sanotaan viisaudeksi, ja joka tuolla taidolla siirsi elämän niin kovista myrskyistä ja niin synkästä pimeydestä niin levolliseen ja kirkkaaseen valoon.Lucr. V, 8.
[198]Hän oli jumala, oi kuulu Memmius, niin, jumala, joka ensin keksi sen elämäntaidon, jota nyt sanotaan viisaudeksi, ja joka tuolla taidolla siirsi elämän niin kovista myrskyistä ja niin synkästä pimeydestä niin levolliseen ja kirkkaaseen valoon.Lucr. V, 8.
[199]Hyveestämme me syystä ylpeilemme; mutta niin ei olisi laita, jos olisimme saaneet sen lahjan joltakin jumalalta emmekä itseltämme.Cic., De nat. deor. III, 36.
[199]Hyveestämme me syystä ylpeilemme; mutta niin ei olisi laita, jos olisimme saaneet sen lahjan joltakin jumalalta emmekä itseltämme.Cic., De nat. deor. III, 36.
[200]Kun hän oli ylpeä puheissaan, niin hänen ei olisi pitänyt lannistua tositeossa.Cic., Tusc. quaest. II, 13.
[200]Kun hän oli ylpeä puheissaan, niin hänen ei olisi pitänyt lannistua tositeossa.Cic., Tusc. quaest. II, 13.
[201]Tarkoittaa Torquato Tassoa.
[201]Tarkoittaa Torquato Tassoa.
[202]Ihmiset ovat hitaampia tuntemaan nautintoa kuin tuskaa.Liv. XXX, 21.
[202]Ihmiset ovat hitaampia tuntemaan nautintoa kuin tuskaa.Liv. XXX, 21.
[203]Kepeäkin lyönti koskee kipeästi ruumiiseen, vaikka se vain tuskin hipaisee sen pintaa, kun sitävastoin terveys ei tunnu kenestäkään miltään. Jo se vain ilahduttaa, etten pode kylkeäni enkä jalkaani; muutoin tuskin kukaan pystyy tuntemaan, että on terve ja hyvissä voimissa.Etienne de la Boët., Satir.
[203]Kepeäkin lyönti koskee kipeästi ruumiiseen, vaikka se vain tuskin hipaisee sen pintaa, kun sitävastoin terveys ei tunnu kenestäkään miltään. Jo se vain ilahduttaa, etten pode kylkeäni enkä jalkaani; muutoin tuskin kukaan pystyy tuntemaan, että on terve ja hyvissä voimissa.Etienne de la Boët., Satir.
[204]Liian paljon hyvää tuntee se, joka ei tunne mitään tuskaa.
[204]Liian paljon hyvää tuntee se, joka ei tunne mitään tuskaa.
[205]Tuo tuskattomuus on saatavissa vain suuren sielullisen tylsyyden ja ruumiillisen turtumuksen hinnalla.Cic., Tusc. III, 6.
[205]Tuo tuskattomuus on saatavissa vain suuren sielullisen tylsyyden ja ruumiillisen turtumuksen hinnalla.Cic., Tusc. III, 6.
[206]Hän väittää voitavan lieventää sairaudentiloja kääntämällä ajatukset pois vaivoista ja kohdistamalla ne nautintoihin.Cic., Tusc. III, 6.
[206]Hän väittää voitavan lieventää sairaudentiloja kääntämällä ajatukset pois vaivoista ja kohdistamalla ne nautintoihin.Cic., Tusc. III, 6.
[207]Koska nautinnon muisteleminen tekee tuskan kaksinkertaiseksi.
[207]Koska nautinnon muisteleminen tekee tuskan kaksinkertaiseksi.
[208]Suloista on kestettyjen vaivojen muisteleminen.Cic., De finib. II, 32.
[208]Suloista on kestettyjen vaivojen muisteleminen.Cic., De finib. II, 32.
[209]Meidän vallassamme on peittää vastoinkäymiset ikäänkuin alituiseen unhoon ja ilomielin ja nautinnolla muistaa myötäkäymisiä.Cic., De fin. I, 47.
[209]Meidän vallassamme on peittää vastoinkäymiset ikäänkuin alituiseen unhoon ja ilomielin ja nautinnolla muistaa myötäkäymisiä.Cic., De fin. I, 47.
[210]Muistan myöskin sellaista, mitä en tahdo; en voi unohtaa, mitä tahoon.Cic., De fin. II, 32.
[210]Muistan myöskin sellaista, mitä en tahdo; en voi unohtaa, mitä tahoon.Cic., De fin. II, 32.
[211]Joka yksin rohkeni sanoa itseään viisaaksi (Epikuros).Cic, De fin. II, 3.
[211]Joka yksin rohkeni sanoa itseään viisaaksi (Epikuros).Cic, De fin. II, 3.
[212]Joka nerossa vei voiton ihmissukukunnasta ja himmensi kaikki, kuin taivaalle noussut aurinko tähdet.Lucr. III, 1056.
[212]Joka nerossa vei voiton ihmissukukunnasta ja himmensi kaikki, kuin taivaalle noussut aurinko tähdet.Lucr. III, 1056.
[213]Tehoton kärsimysten lääke on tietämättömyys.Sen., Oid. III 5, 7.
[213]Tehoton kärsimysten lääke on tietämättömyys.Sen., Oid. III 5, 7.
[214]Alan juoda ja siroitella kukkia ja annan pitää itseäni vaikka hupsuna.Hor., Ep. 1, 5, 14.
[214]Alan juoda ja siroitella kukkia ja annan pitää itseäni vaikka hupsuna.Hor., Ep. 1, 5, 14.
[215]Totisesti, ystäväni, olette surmanneet minut, ettekä pelastaneet, kun riistitte niin minulta nautintoni ja veitte väkisin suloisimman mielenhaireeni.Hor., Epist., 2, 138.
[215]Totisesti, ystäväni, olette surmanneet minut, ettekä pelastaneet, kun riistitte niin minulta nautintoni ja veitte väkisin suloisimman mielenhaireeni.Hor., Epist., 2, 138.
[216]Sophokl., Aiax, 552.
[216]Sophokl., Aiax, 552.
[217]Miellyttääkö se sinua? kärsi se sitten. Eikö miellytä? lähde siitä sitten mitä tietä tahdot...
[217]Miellyttääkö se sinua? kärsi se sitten. Eikö miellytä? lähde siitä sitten mitä tietä tahdot...
[218]Kirveleekö tuska? Jopa kaiveleekin varmaan: jos olet suojaton, niin tarjoa sille kaulasi, mutta jos sinua suojaavat Vulkanon aseet, se on pelottomuus, niin ryhdy vastarintaan.Sen., Epist. 70, jaCic., Tusc. II, 14.
[218]Kirveleekö tuska? Jopa kaiveleekin varmaan: jos olet suojaton, niin tarjoa sille kaulasi, mutta jos sinua suojaavat Vulkanon aseet, se on pelottomuus, niin ryhdy vastarintaan.Sen., Epist. 70, jaCic., Tusc. II, 14.