Kerta miestä merkitän; kerta miestä / Cuu hewoista / wuosicausi morsianda.
Kerta wihdoin wijmengin.
Kengät (häijyt) kildäwät kyläsä.
Kesumet (häijyt waattet) Kirckotieldä.
Kesä-catti (cuiwa suuwi) weden lacki.
Kesä kerkiämmälläns / nälkä hartaimmallans.
Kewäin jatco talwiset tuulet.
Kewättä kyntilämessust; syystä Uolewin päiwästä.
Kielelläns Lindukin laula.
Kieriskelewät munackin pesäsä.
Kijskinen caloja wanhin; wata wanhin pyydyxitä.
Kijtos laulajan / caxi cuulian. Se on Jumalan / jonga cunniaxi lauletan.
Kijtos olcon Jumalan / elon endisen edestä! HErra wasta waarackon!
Kijtä kiwistä maata; eli peldo; laita landa sawe.
Kijtä miestä; älä kylä kijtä.
Kipaten kildan mennän / condaten cotia tullan.
Kipinästä maa kyte; wähästä paha tule.
Kirjawa on Ihmisen ikä. Eli kirjawa metzä röhni / (kärki) Ihmisen ikä kirjawambi. Eli keto kirjawa kesällä / Ihmisen ikä kirjawambi.
Kirjawasta carja caunis.
Kiwen minä cowaxi luulin; mies wieras sitä cowembi; weden minä wieckaxi luulin / waimo wieras wieckambi.
Kiwi on orjan kirjacangas / saawin tango saumasucka; pätzi orjan pään alainen.
Kyljet luita werckaisemmat / wahwimmat.
Kyllä aina anda saa.
Kyllä Coira haawans nuole.
Kyllä coira weljens tunde.
Kyllä culda cuiscutelles; ehkä huora huomeldain.
Kyllä cuollu cuuldele / mitä jääny huutele.
Kyllä cuollu paickans pitä.
Kyllä curki sen nijttä / cuin curki sonnitta.
Kyllä cuului torwen äni / waick ei soittaja näkyny.
Kyllä eläwä palawans tunde.
Kyllä hywin eläis paljo cuulu. Catzo: paljo cuulu Cunniasa.
Kyllä hywä hiljaisens taca saa; waan ei paha picaistans.
Kyllä hywä itzens lyö; ei paha lyödengän parane.
Kyllä hywä jäämängin on.
Kyllä hywän pinon tykönä on hywä lastuja poimi.
Kyllä hän löytän jos wagoin saatu on.
Kyllä härkä händäns tarwitze / ellei ennen nin kesällä.
Kyllä jalan juures cungin tauti on.
Kyllä jouta cuin Pappi souta.
Kyllä Jumala hywä mies on; tappa monda paha miestä.
Kyllä Jumala luodut lapset ruocki.
Kyllä Jumala omans warjele.
Kyllä Jumala uhrin catzo.
Kyllä juonisa juonia on / papuja padas.
Kyllä kitua räckä.
Kyllä kypsi kerkiä waimon andawan kädestä.
Kyllä laiscalla pyhiä on.
Kyllä lapsi sen tunde; cuin pään silittä.
Kyllä Luoja luodun tuo; anda aiwotun Jumala.
Kyllä lyhy sijhen raiscan Maasta saa / cuin pitkä tähden Taiwasta.
Kyllä lyöpä asen löytä.
Kyllä miehiä merellä; laicki-päitä laineilla.
Kyllä minä tiädän tiedon toisen / taidan tantzingin / eli taidongin paremman.
Kyllä monda monesa on; paljo papuja padasa.
Kyllä mualla mulcosilmät; cotonans kynesilmät.
Kyllä neula sen syö / cuin neula saa.
Kyllä onni työt tekepi; Aitta cangat cutopi; laari langat kehräpi.
Kyllä paha hewoinen pian päälisens syö.
Kyllä päiwiä Idäsä; Ehtoita luoteisa.
Kyllä päiwiä kesällä; sykyisellä huomenita / eli lounaita.
Kyllä päiwä pitkä on; wuosi sitäkin pidembi.
Kyllä Rucki ruoan tuo / Kehräwarsi keittämistä; wijttä sorme wiritän / kynttä kymmendä ylönän.
Kyllä ruoca syöjäns saa / työ tekiäns.
Kyllä sana hajo / eli jalcawa on.
Kyllä se cuule joca parwesa on / se on taiwaisa.
Kyllä se oras tundu / josta hywä laiho tule.
Kyllä se pian / eli wähäs tule.
Kyllä Sielun seulomista / Ruumin rumista töistä.
Kyllä sijnä cuulia / cuin puhujakin.
Kyllä sijnä näkiä on / cuin tekiäkin.
Kyllä sinä rickautta on / cusa rackautta on.
Kyllä sijwilä sians saa päällä muiden ländymysten.
Kyllä sowinolla sia on.
Kyllä Suomi Sonnin cuohitze.
Kyllä syystä on puita puida / kewättä ketoja käätä.
Kyllä syöpä selittä / purewainen puhdista.
Kyllä tiellä tenckeliä on.
Kyllä tyhjä puolens pitä.
Kyllä tyynäs (seisowaises) wedes nijn paljo matoja on / cuin juoxewas.
Kyllä wacka candens walitze; wacan cansi candimens.
Kyllä wanhalla wicoja on; kipuja ylön kyllä.
Kyllä woilla wieraita saa / oluella ystäwitä.
Kyllä wäiwe nautans tunde.
Kyllä wähä mätäs nijn pian cuorman caata / cuin isoikin.
Kyllä yötä ja päreitä.
Kylmä culda cumpanixi / walju waimoxi hopia; pare pijca piscuinengin / waimon lapsi waiwaisengin.
Kylmät talwen lämbymäckin; lämbymät suwen wiluckin.
Kylä miehen woitta / pitäjäs kylän hywängin.
Kylä nijn / cuin pidetän.
Kylä siellä / cusa cuckoi; haucku coira corwesakin.
Kynnyxijn kyläinen ruoca.
Kynnyxijn yhtä waimo. Catzo Juomijn yhtä miestä.
Kysy mennen wuotista lunda.
Kyty kylmä kynnyxesä; nato naula permannosa. Kyty / eli näälämies / miehen eli waimon weli; nato miehen sisar.
Käden täysi härkäkin on.
Kädes kärppä pinosa / (tyhmä toiwo) käykäm toista pyytämän.
Käki cucku halloixi hangeen / leinoix (poutawuodex) lehtijn / wilja wuodex warpuun.
Käki tuo suwen sanoman / pääsky päiwän lämbymän.
Kälyxet me Sisaret; weljexet meidän miehem.
Kärsiwä caicki woitta Eli: Kärsiwän osa paras on.
Käsi caunin teke; silmä hywän näke.
Käsi kypseen mene; mieli tietoa teke. Eli. Käsi kypseen mene; käsi toinen taikinaan.
Käsi käden pese; molemmat kädet silmät.
Käsi käden täyttä.
Käyden maat lepyisemmät.
Käyny tiens sano; saanu säckins canda.
Köyhä toiwo ricastuwans; ricas pelkä häwiwäns.
Lahja lahjaa ano / hywä sana terwetystä.
Lahjat lain lumowat.
Lahopuu weden wetä; mies wanha oluen juo.
Laiha wuohi kytkyesä; waimo miehen andimella.
Laisca häwinnen nimi on.
Laisca lapsille parembi; ruma työhön rohkiambi / caunis catzo carwansa; ruma työn teke.
Laisca suwella walkia on.
Laittain Suomi kijttä.
Laki cowa on; ei mies cowa.
Laki juttuin weräjä.
Laki nijn / cuin luetan; asia nijn / cuin ajetan.
Lalli etzi lackians / lallin lacki pään laella.
Lapset Cuningangin lapset.
Lapset lastuiset cotonsa / tekewäckin / särkewäckin; waimot saastaiset sanoisa / toruwackin / leppywäckin.
Lapsi caswa / hammas carkene. Catzo: jos minä.
Lapsi nuoreman nimi on.
Lastu-walkia / laina pannu / pian culu.
Lawia Uron tarha.
Laulaisin minä cotona; waan en kehta kylällä / engä wijtzi wierraisa.
Lauloi lapsi syötyäns; itki ilman olduans.
Laulu lapsen kijcuttajan; torcka willan wetäjän / eli walwojan; nälkä cangan cutojan.
Leipä hywä cumpanixi.
Leipä leiwottu pawusa; säätty särwin naurisa.
Leten tauti tule / lewäellen lähte.
Liehellä Lesken mieli / miestä toista toiwoisa.
Liepesä lesken lapset. Se on / pian saa lapsia.
Lihainen kieli leicka luisen caulan.
Lijan lijckuwa näke / moninaiset muilla mailla.
Lijca waiwa wierasta.
Lihan uus lihoitta; calan uus cuoletta.
Liha syöty / luu caluttu / kesi kenginä pidetty.
Liki nälkäinen täi pure.
Lohi suuri. Catzo: Cuha suuri.
Loppu ruoca / alcu wierasta.
Lucu rahalla; arwio calulla; määrä suoloilla.
Lucu rahan perästä.
Lue poicani kirja; kyllä kirja palcan maxa.
Luotu köyhä cuoleman / waiwainen häwiämän.
Luotu laisca laulajaxi / weltto wetten soutajaxi.
Luotu nijn cuin tehdän. Eli Luotuns / suotuns / itzemielens tehtyns.
Lupa kysyä / ei catzo; waick ei wara osta.
Luulia pahoin teke; epäluulo tappele.
Luu lihan caswatta.
Luuta lasten / liendä lasten; ei lasten liha täydy.
Luwalla hywä elä on.
Lyckyäns cukin kijttä.
Lyhy istualda / pitkä seisoalda.
Lyhy nenä saanella on.
Lykyllä sodas ajetan; ei uron uljudella / eikä miehen carskeulla.
Lyöden lapset rackaimmat / hautoin pajukin pare.
Lämmin hywä kesänäkin / ruoca wiljawuosinakin.
Lännen tuulet länseimmät; idän packaiset pahimmat.
Läsnä hewoisen puumercki hambaista tutan.
Lästä poica naitetan; tytär cauwas caimatan. Eli; Lästä paras naida; cauca hewoisen cauppa.
Lässä wilja caucanakin. Catzo: codon wilja.
Lässä saawan nenä. Lässä silmä cowa.
Lästä walkiakin polta; taambakin lämmittä.
Maa caswa maatesakin / peldo pehtaroitesakin.
Maasa neuwo / eli miecka / woimattoman.
Maata yxi / maata toinen / maata minäkin tahdon.
Maaten murkina kyläsä / odottain illalinen.
Maa wahwa; Jumala wäkewä.
Mailda mies pois saadan / waan ei tawoildans.
Maiskis mansicka kyndäjän suusa.
Mansickatakin maasta cumarretan.
Matca murhex / tucka purjex.
Maxa welcas; paicka pöxys.
Maxettu heritetty haawa.
Metzäsä orjan keräjä on. Ei keräjän kesketä / joutilaxi / wan työhön.
Menemätä saa olla; wan ei wijpymätä.
Meni pyytä pyytämän / coppelon (metzäxen) cotoa mistais / eli teiri cotona catois.
Merellä silmät / metzällä corwat.
Merestä nälkä tule; mereen nälkä mene.
Merestä wedet suuret; luotesta lumiset ilmat; Lännen tuulet lensiämmät; pohjan poudat pisimmät.
Meri miehen mieldä anda / aallot ajua lisä.
Miehet metzästä tulewat / Pojat puita wuolimasta / jotca colcon corjawat / percawad parahan leiwän; luulewat syönen cotoisen; Ehkei ilman olluckan.
Mieldä kerjätesäkin tarwitan.
Mieldä mieskin tarwitze; taito tawi kysy.
Mieli Harras työn teke; ei wäki wäkewängän.
Mies maca / onni walwo. Eli oikemin:
Mies maca Jumala walwo.
Mies miehen tunde / suwellakin / talwellakin.
Mies ricas rahoja täynä / tascu täynä talareita.
Mies se cuin mielens taita; Härkä se cuin suolens wala sitte cuin hän tapettu on.
Mies se cuin sanans pitä.
Miestä myöden miecka tehty / calpa eli kilpi candajan mucaan.
Miestä sanasta / härkä sarwesta.
Mies wanha Oluen juo / Catzo laho puu.
Mies wieras minun opetti kengän kylmän kengimän rätin märjän mähkimän.
Mies wieras wian näke / taloin toisen tyttäres.
Mies wieras wilusti lausui / wilumasti waimo wieras / witzalla se unesta nosta / cadicalla carcotta.
Mingä tähden waimo Leski? Taudin tähden waimo Leski. Mingä tähden LapsiOrwoi? Sodan tähden Lapsi orwoi.
Miniästä mieli carwas; Pojasta ijäinen itcu.
Minä muita; muut minua; Caicki mailma toinen toista / pane eli nuhtele.
Mitä miehen mustuesta / Uron mataludesta? Että miehestä mene / Urosta uloskäy. Eli / Ett on miesi metzän käypä / Uro Ilwexen wetäwä.
Mitä nuori oppi / sen hän wanhana pitä.
Mitä paljosta calusta / cosca päällä martalla?
Mitä pitkästä ijästä / cosca suurella surulla?
Molembita tarwitan. Cowa ja pehmiätä.
Monda coira kirjawata / Catzo: Sata wohta.
Monda juonda juopunella; muuna itke / muuna naura.
Monda Muoria minulla / monda muoriteldawa; En tiedä cuta cumarran; cumarran wähä cutakin.
Monda muoria minulla / monda leiwän leipojata.
Monda musta merellä ei caicki hylkeitä.
Monda oja pienykäistä suuren joen caswatta.
Monda tiellä tenckelmystä; matcojsa isoit ihmet.
Monda tuima niitä saa. Cuin sonningainen leten päin aidan seiwästä.
Moni canda witza omaan selkäns.
Moni Engeli edes; tacana tulipunainen.
Monna / (monena) mies eläisäns.
Moni hurskas huoran poica / ääretöin äpärä lapsi.
Moni wanhax pyytä / mutt ei pääse puoleckan.
Morsian murhetta saatu / että kihla cuckarosa; ylistetty yljän mieli / eli puoli / että kindat kädesä.
Muistan lasna olleni / muistan lasna / muistan naisna; en neinä sinäikänä. Warhain naitettu.
Muita naipa naittele; itze naipa naida tahto.
Muna canaa opetta; Eli muna wijsambi cuin cana.
Muodosans munakin parembi.
Muodoxi molemat silmät; aja asian yhdelläkin.
Muoto meillä mullin mallin; elämä edestacaisin.
Muoto parembi / cuin waate.
Murhena hywä pala tacana on. Eli: Murhexi muru piwosa.
Murhe saatta mustan carwan; pahat päiwät parran pitkän; halu harman hapenan.
Murianen munans canda. Wähä waimo lastans.
Murumieli muucalaisen; palamieli palcollisen.
Musta maanen sia; matala laiscan tiski.
Mustan cappa cannetan walkian nenän editzen.
Muuna cungin; muuna cutakin.
Muuna Liendä leiwän canssa; muuna leiwätä Liha / eli cala.
Muuna wiljemmin / muuna wajemmin, eli Muuna wiljoin / muuna waiwoin.
Muuta mies catu; ei nuorta naimistans; eikä warhain nousemistans.
Myy maa myyjänskin; osta maa ostajanskin.
Myötä köytetty mene; tiellä jääpi köyttämätä.
Myötä onni (hywä eli paha) cuusesakin; canssana carangosakin.
Mämmi mäelle saatta / puuro puita nylkemän / wellingi (weron wetä) welan teke / caali cartanon pitä.
Nahca Herra wettä wastan.
Nainen naista soimackan; nainen naista / toinen toista; älkön tytär tytärtä / nawan alla naisten soimu / tykönä tytärten soimu.
Nappascossit naitetan; itze naiwat elkiwallat: Miehet naiwat mieldäns myöden.
Nato naula permannosa. Catzo kyty.
Naura / naura; ei naurain mieli päähäs tule.
Nauretan naineita / itketän cuolleita / wuosicausi cumbiakin.
Nauro hywä / nauro paha.
Nauro köyhän cuolemasta; pilcka waiwasen pidosta.
Neuwolla työt tehdän; ei wäen paljoulla. Catzo: Taidolla taloi pidetän.
Neuwo / nijsin tule / cuin on cangas caiteisa. Edes tacainen työ.
Neuwons se pitä / cuin maans myy; ei se cuin Siemenens syö. Catzo:Nälkä siemenens / etc.
Nijniwyö wyöntekiällä / warpusolki seppoin eli sepän waimoll / eli puu palin sepän Emännällä / rajakengäd sutarilla; laina wacka wackurilla.
Nijn käy / cuin käytetän.
Nijn laki cuin luetan. Catzo / laki.
Nijn luotu / cuin tehdän. Catzo luotuns.
Nijn minä / cuin muuckin.
Nijn monda mieldä / cuin päätä.
Nijn piti pitkän pijcan / että sai lyhyen miehen.
Nijtä caloja saadan / cuin ongitan.
Nijtä olu teke / cuin ei calja tiedäckän.
Nijtä woipa teke / cuin woidun mieli paha on.
Nilckis / nalkis naisen kirwes uron uljan suhten / eli tykönä.
Niucka lisäxi. Cuin wähä on.
Noin sois wihan suopa: soisi suolle portaxi / caattawaxi carjan tielle;Ei suonu suuri HErra / andan autuas Jumala.
Noisa suurisa sodisa / moni mies / moni hewoinen, moni köyhän waimonPoica haawistosa happane / mätäne männistösä.
Noista wijsas wirren otti hullun pitkistä puheista / mielettömän lausumista.
Nosta conna mättälle / kyllä hän niscaas hyppä.
Notkiat weden siwut.
Noutan nokinenä / kysytän kyndäjätä.
Nuorna naiman pitä; waaditan wanhanakin.
Nuorna wauras (wahwa) köyhän juhta.
Nähty naidun warsi. Catzo: Jo on nähty.
Näkemiset luodut päiwät / tehdyt kengät Kiscomiset
Nälkä cuiwan eli huonon leiwän särwin on.
Nälkä ikäwä työxi. Catzo: ikäwä.
Nälkäinen täi pure liki. Catzo: liki.
Nälkä lappalaisen opetta ambuman.
Nälkä perhesen toran saatta.
Nälkä ruan paras suola.
Nälkä siemenens syönellä / halla hiljan kylwänellä.
Nälkä syömätä tule / paha carwa catzellesa.
Nälkä syöty / nälkä ilman oldu. Tyhjästä.
Odottain cala ongeen tule.
Odotta tullu wieras cattillan kiehuwaxi.
Oho cuiteng cuiwa leipä syödä kyndäjän kesällä.
Oja maan ylistä; wesi laxot täyttä.
Oikeus cowa on; ei mies hywäkän.
Olcon onnexi! hywät päiwät päällisexi.
Olen minä musta muiden nähden / walkia oman Emännän.
Olin minä colmesa cowasa: Orihisa onduwasa / wenhesä wuotawasa / waimosa elkipahasa; Tapoin minä onduwan orihin / poldin wuotawan wenehen; pääsin cahdesta pahasta; waan en pääsny colmannesta / ilman taudin tappamata / cowan onnen ottamata.
Olin nuori / notcui miecka; waiwuin wanhaxi calcui sauwa.
Olkinen ohrainen Wuosi.
Ollan nijn / cuin saadan / ei nijn cuin tahdotan.
Ollan wuosi wuoresakin; ajastaica aidan tyngönäkin.
Olu ei tiedä juojans / ammesa ollesans; ihminen isändätäns cotona caswatesans.
Oluella onni caunis / juodan sanomatakin; Ei pijcalla pahembi / naidan käkemätäkin.
Oluesa hullud caicki / pahat paljon juotuansa.
Oluesa ollesani calua minulla kyllä; olu päästä oikene / calu cauwas culkene.
Olu on toinen mies. Catzo: Nijtä olu teke.
Oma cungin caunis / sammacangin nuijapänsä.
Oma Lapsi armas lapsi; Lapsen lapsi armambi.
Oma löytty / wieras warastettu.
Oman cattilans ala cukin hijliä coco.
Omans cungin caunit mustackin walkiackin.
Omans cungin caunit; mustat muiden walkiackin.
Omans cukin kijttä.
Omans mökön munans / sammacon lackopäänsä; Caacko linnun poicaisens.
Oma sielu sedän poica.
Omat maat macuammat; omat metzät mieluammat.
Omba kissallakin nisät.
Omena oma pasca / musta muiden walkoinengin.
Omba särjelläkin sydän
On connakin core / eli coria / cuin on sammacko reesä.
On cuin otoxu.
On onni orwoillakin / waiwaisellakin Jumala.
On Pukillakin parta waan eij miehen mieldä.
On ottackin / jättäckin / hywän miehen nauris maasa.
On sielu waiwaisellakin.
On syöpä säästäjälläkin.
On työn aica laiscallakin / säästön aica persoillakin.
On Wirca warcallakin.
On wälinaica linnasakin.
Opettuans cukin pitä.
Opix coiran kylmä sauna.
Opix Herran puustit.
Oppenu oluen juo / oppematoin oxenda.
Oppia ikä caicki.
Oraxes alcu on. Oraxes olki nähdän.
Osatoinda nuhdellan: ei osan wähyttä.
Osautta waidellan (walitetan) ei osan wähyttä.
Ota täysi / anna täysi; täydestä hywä lucua tehdä on.
Ota wanhan neuwo; mutta älä hänen osans syö.
Otteilla otetan; cannuxilla ajetan.
Otza wäwyn tulles / tacaraiwa lähteisä.
Oudoista omat tulewat / hywät weljet wieraista.
Oxaxi paha puu.
Packainen pyryn perästä / pyry packaisen perästä.
Paha lapsi lasna cauwan / warsana häijy hewoinen.
Paha lapsi persoi lapsi.
Paha lindu pesäns hiero.
Paha lindu se on / cuin ei woi höyhöimitäns canda.
Pahal catzojal on monda warasta / eli paljo warcaita.
Pahal sialla on paljo wicoja; muuna maa kylmettyny / muuna kärsä kipiä.
Paha mieli metzäitzen; luule syönen cotoitzen; cotoinen cowin wihainen / luule paljon tehnens.
Paha mies parratoin / paha suurenparran canssa.
Paha nahatoinda nylke.
Paha nimen pane / hywä nimen canda.
Paha palcka padan pesiän; padan lohco päähän löyty.
Paha on paljas pään canssa hiusnuotta wetä.
Paha sitä hewoista juotta joca eij päätäns alas paina.
Pahasti käy pahoin manattu; wäärin saatu wäärin mene. Catzo: Wäärin mene.
Pahat puhet turmelewat hywät tawat.
Paha waimo Lapsillinen / hywä hännätöin hewoinen.
Pahan waimon Uunin edes halla wilian pane.
Pala palan wiettä.
Paljo culu cunniasa / mene mieli andimesa.
Paljo paljos tarwitan; wähästä wähembi waiwa.
Paljo pahasta työtä; isoi waiwa ilkiästä.
Paljo se catzo / joca omans catzo.
Paljo sillä pitä jauhoja oleman / cuin jocaitzen suun tucki.
Paljo työtä tijnestä / ascaroita aittuwasta.
Paljo työtä wanhetesa; wanhana paha elä.
Pandacon suu säckiä myöden.
Pane paha matcaan / mene itze canssa / eli myötä / eli perän.
Parahasa wiewän silmä enämmäsä ennättäwän.
Pare aja / cuin wetä.
Pare anda / cuin otta.
Pare wähä annettu / cuin paljo luwattu.
Pare cuolla cuin kerjätä.
Pare hywän neuwo / cuin pahan työ.
Pare istua cuin seiso.
Pare köyhän cunnia / cuin rickan häpiä.
Pare lapo lados / cuin caxi carhella. Eli. Pare cuorma lados cuin caxi ulcona.
Pare lehmä lypsä cuin tappa.
Pare lusican täys cunniata / cuin cauhan täys häpiätä.
Pare lusica tascus / cuin sulca lakis.
Pare löytty / cuin öykätty.
Pare Cuningas Cuuluis / cuin näkyis.
Parambi olla paljas pänä cuin caula caicki poicki.
Pare naurawan suuhun catzo / cuin itkewän.
Pare oja tuckia cuin joki.
Pare oma olkinengin / cuin wieras willainengan.
Pare paicka pahakin / cuin liucu hywäkän.
Pare paicka waatesa / cuin ricka leipäisesä.
Pare pieni cala / cuin tyhjä pala.
Pare puoli kädes / cuin caicki odotta.
Pare Pyy piwos / cuin caxi / eli teiri / oxalla.
Pare wähä cuin ei mitän.
Pare päätä palwella / cuin händä / eli jalcoja.
Pare ryppy kengäs / cuin racko warpasa.
Pare tuwasta palatackin on.
Pare wuosikin cori- cuin ikä caicki puu-reellä.
Pare wähä hihan suusa cuin paljo suolesa.
Pare wähä istuttuna / cuin paljo seisottuna.
Parin linnuckin pesewät.
Pata Cattila soima; yhden mustat molemmat.
Paxu cuin turilas.
Pelcuri nahcans pitä. Catzo: Arca.
Perä pilwiä sata, sc. enämmän.
Peräst pahan torujan sanat suuhun tulewat. Catzo: Jäljest.
Peucalo Miestä / waxa Waimo.
Pese coira / Catzo: Suji coira.
Pese Silmäs / caiwa corwas.
Pian heicko hengästy / wäsy wähä wäkinen.
Pian lyhy wirsi weisattu.
Pian souttu soucka salmi / meluttu matala meri / lyhy mieli mittaeldu.
Picarista Pijcat juowat / waimot cawalat cannusta; Miehet juowat mieldäns myöden.
Pidot pijcoista tulewat / hywät neuwot neitzeistä.
Pidä maalla maan tapa / taicka lähde maalda pois.
Piennä heinä / nuorna ruoho.
Pinon lastut / cuin lapseckin cotons.
Pirtti suojan nimi on.
Pisin sormi suuhun ennättä.
Pisti pillit säckijns / soitti suolla mennesäns.
Piti / piti pitkän pijcan / Catzo: Nijn piti.
Pitkä händä lämbymällä. Wieran.
Pitkä mailman siwu on.
Pitkä mies seisoalda.
Pitkä Yön siwu on.
Pito hywä jättäminen; Coto paha muistaminen.
Pitäjällä taloi on / ei paicall hywälläkän.
Poudaxi cuun kehä; satexi päiwän sappi.
Pouta heinä mies on.
Puhdas cuin pesty kekäle.
Puhtasa wedesä on hywä uida.
Puhujan suuhun caicki tule.
Puhuin puhet tulewat.
Puhu miestä caickipäiwä; älä nime sano.
Puhu toisian / cuin paha sairas
Puhuttu puhe / ammuttu nuoli.
Puoli noita wieras taloisa.
Puoli tuleen / puoli tuhcaan. Cuin caicki hucatan.
Puoli wuotta puickarista / colmia Corasta talwi.
Purewata peljätän / ei liehacoitzewata.
Puulla puusti costetan / halwolla cadican haawa.
Puulla toinen Mies toisen asjan aja.
Puu lusicka syö hopia lusican.
Puuro hywä ruoka; Cunnia hywä tapa.
Pyhä Papin arkia.
Pysy aisoisas.
Pysty cuu weden pitä / laucku mahan lasketta.
Päin hywää / eli paha, pitä oldaman.
Päin härkä pahan sähän perin tulen hewoinen.
Päiwällä on silmät / yöllä corwat.
Päldä tunnen päiwäcunnan silmistä hywän sikiän.
Päällä cuckoi curjanakin; cana ala armasnakin.
Päällä syönen carwa on.
Pää (loppu) päiwälläkin tule.
Pää (esipä) sotia tappele.
Pää saajan / pyrstö pistäjän / keskipaicka keittäjän.
Pääsä (tähkäpääsä) ruoca rickangin / Jywäsä Cuningangin.
Päästä (alusta) päiwä coppasmanni / eli coppajas se on jalo. Päästä matokin cuole.
Päätynyt pidetän.
Pöydän päästä cunnia.
Raha caupan teke.
Raha mielen nouta eli muutta.
Rahoix culda catke.
Rakenna aina / cuin Duomiokircko.
Rata mans mynellä / tien wieri wäsynellä.
Rauha paljon raha maxa.
Rauhas hywä elä on.
Reki warsan waati / Taloi naisen tasti.
Ricas pääse rahallans / kyöhä selkänahallans.
Ricka raha rauhan / eli / hengen suchten.
Risti rickan pihalla; cocko köyhän cartanolla.
Rohkia ruocans saa / kehno nälkän cuole.
Ruasa hengi on.
Ruma työhön rohkiambi. Catzo: caunis caupal.
Ruoca ensimmäist on, työwäellä.
Ruoca muodon / waate warren / caunista.
Ruoca nijn / cuin wieras.
Ruoca rauha linnasakin.
Ruoki minua tämä wuosi; kyllä minä ruokin sinua toisen wuoden.
Ruumis terwe / ruoca makia.
Rähni kirjawa kesällä / Ihmisen ikä kirjawambi.
Saamiset luodut lapset.
Saanella sia on / ei ansainnella.
Saan minä sen armon linnastakin.
Saa nijngin elä / cuin jocu siwiästä / ilman rijdata.
Saanu saappat pitä / käy köyhä kengätäckin.
Saa tyhjän pytämätäckin / cowan onnen ostamatackin.
Saa weljen wehneillä / sisaren sian lihalla.
Saipa sijwilä sians päällä muiden ländymysten.
Sakiambi weri / cuin wesi. Catzo: Ei nijn wetelä.
Sanasta miestä. Catzo miestä sanasta.
Sanasta sanat tulewat / puhet puhesta.
Sana wanha wirttä.
Sano andanu andanens; wan ei syöny saanens.
Sano taritun. Cosca ei jocu tarittua wastan ota.
Sata päätä lappesa / tuhat ämmän seikesä.
Sata sawinen pilwi / musta mutoin hirmuttapi.
Satain suwet tulewat.
Sata surma urolla / tuhad miehen cuolemata.
Sata wohta sarwillista / tuhanen yhdenmuotoista.
Satexi päiwän sappi. Catzo Poudaxi.
Secainen kerjäjän säcki.
Se ikäns elä / cuin aicans wälttä.
Se kysy / cuin ei tiedä; se siwus / joca ei näe.
Se ilkiä Iharin coski saatti Sarsan waiwaisexi.
Sen tietä cuin cuwusa on; ei sitä cuin nocas on.
Sentähden seppä pihdit pitä / ettei sormet palais.
Se pahal sanall muistetan / cuin hywäll sadan.
Se saa walitun waimon / joca nai jätetyn pijcan.
Se sitä / toinen tätä / monicahdat mutamita.
Se suusa / cuin sydämes.
Se tarwitze paljon jauhoja. Catzo: Paljo sillä.
Sialla wicoja paljo. Catzo: pahal sialla.
Sian tiedän cusa synnyin / paican tiedän / cusa paisuin; en tiedä cusa cuoleman pitä.
Sigitän sirckalasa: häwitän hijreläs; cuollan lutelas.
Sijhen corsi jää / cusa cuorma caatu.
Sijnä härkämies yön lepä / cuin hewois mies.
Sijnä näkiä / cuin tekiä.
Sijtä härkä syö / cuin wetä.
Sijtä köysi jatketan / cuin catkeis.
Sijtä toinen ruan saa / cuin toinen siwuin käy.
Sijtä ylitze mennän / custa aita matalin on.
Sikiwät työn tekiät. Catzo: Juopuwat.
Silloin haaxi haldiatoin / cuin kippari kipiä.
Silloin köyhä keittä / cuin cattilan saa.
Silloin lindu laihimmallans / cuin pojat pienimmälläns.
Silloin minä itkin ilman syytä / silloin waiwata walitin / cuin itkjn isän helmas / paruin Äitin parmailla.
Silloin paras lacata on cuin leicki corkemmallans.
Silloin waimo waiwan tiesi / cosca cannoi colmecohdun.
Silloin ämmä änen nosti / cosca cuckaro catois.
Sillä (köyhällä) on suru suuruxesta / murhe murkinasta / poru päiwälisest / itcu illalisest.
Sillä pitä olemam paxut sääret / cuin woi hywät päiwät canda.
Silmä Herra / mieli Cuningas.
Sinne waaja mene / cuin nuija waati.
Sitte Neitzy neuwottin / cuin lapsi parui parmoilla / toinen kinduilla kirisi / colmas cohdusa copisi.
Sitä hijttä palwellan / eli / cuuleminen / jonga Hijden helman alla / ollan.
Sitä kieletöin teke / cuin mieletöin käske.
Sitä minä / cuin muutkin.
Sitä watza täynä / cuin suu makia.
Siweys maan peri.
Siwiät / eli / siliät sowinnon jäliet.
Siwuin suuta / paitzi parta; ei cohden coscan.
Sodat uscon selittä / eli selittäwät.
Soipa torwi cauwas cuulu.
Sokia suolen pohja / kielen pitus matca.
Sota cuocki / rauha ruocki.
Sucujansa suuret naiwat.
Sucuunsa suopetäjäs / wesans tammen cando / eli / terwas cando.
Suden coira wanhanakin / miehen pijca casattunakin / weden wercko rämänäkin.
Suhunsa sica ruocki; kylän waimo watzansa.
Suloinen suwella cuolla! lämmin lähde kesällä.
Suoja puna meresä; wettä pilwi luotesa.
Suoja suuresta lumesta; packainen pyryn perän.
Suojaxi sykyiset tuulet; talwen jatco kewäiset.
Suji coira / pese coira; coira coira cummingin / on.
Suo siellä / wetelä täällä; ei cusan cohdacuiwa.
Suo-kettu cawala kettu / mäki-kettu wiecas kettu.
Surkia surma silmäin nähden / cuolema käsin pidellen.
Suri suu wähä willoja.
Suru sian sijrtäjällä; murhe majanmuuttajalla.
Suru sillä / jolla sulha; waiwa sillä / jolla waimo; sillä caxi / jolla lapsi.
Suu hywän tunde; kieli makian maista.
Suu mettä lupa; sydän myrckyä oxenda.
Suuni itki sydämen nauroi / cosca cuoli Cumpanini / waipui waippani alainen, sano paha waimo.
Suu pijcan eron teke / sydän yhten syte.
Suu pitä pandaman säckiä myöden.
Suu puhu pullottele / pää käske pöllöttele.
Suuri wihco Suwipäiwän / warawihco Walburin / wielä Erickikin ano.
Suuruspala / cuin suitetan; murkina / cuin muistetan; puolipäiwä / cuin pidetän; tule ehto itzestänskin.
Suurus suuhun / mieldä päähän / Jumalan armo sydämeen.
Suurus petti murkinan.
Suusa särjen sydän / wäki warsan sieramisa.
Suusa juojan mitta; Eli / Suusa siemen määrä.
Suu sanan erhettä; kieli mielen exyttä.
Suu sanoja puhu.
Suusa on orjan mieli; ei pitkäsä pinois / eikä pellon siemenis.
Suusa wieran coto.
Suustans Lehmä lypsä / ei sarwistans.
Suu sydämen tulcki.
Suu yxin caxin puhu / pätzi yxin caxin kypsendä.
Syy Curjan kerjämän käske.
Syy paha peljätä.
Syö coira cahlens; pettä Uro walans.
Syö coira oxennuxens / waimo paha andimens.
Syödän syljettykin caali.
Syö susi luetungin Lamban.
Syö susi neppanskin.
Syö suu leipä / saaticka sanoja puhu.
Syö wähä / juo wähä / osta weitzi wyölläs.
Söisin kyllä / joisin kyllä; täyty nyt olla tällänskin.
Taca käski / eli / teki taitawaxi / taca taitamattomaxi.
Tacana Joulun Talwi caicki on.
Taicka hän käy sywään / taicka saween.
Taicka joutzi murtu / taicka jänne catke.
Taicka rauha / taicka rauta.
Taidolla talon pidändö / ei warhain nousemalla; eikä wäen paljoulla.
Taidotoin talotoin waimo / cunniatoin kellaritoin.
Talwi waimon taasti; Reki Warsan waati.
Talonpoica wuoden poica / Cauppamies wenhen poica.
Tapa endinen talu; wirca endinen wetä.
Tapaturmainen wieras saa tapaturmaiset räätit.
Tapaturma miehen / eli wuohen / surma.
Tapa warren kirjoitta / eli caunista / ei carwan cauneus.
Tarwe / eli / tusca neuwon muista.
Tarwe työn teke.
Tasajaco näljän tappa / eli sammutta.
Tasain matcoisa ewät. Tasaus hywä on.
Tautina hywä pala tacana on.
Tawallans maa elä / wirallans wijmeinengin.
Tawoillans tautiakin sanotan.
Tehdyt caupat kijttämiset / hywät pahat pitämiset.
Tehty aljettu työ on; aiwoites aica mene.
Tekiän käten caicki tule / eli tapahtu.
Tee mitä teet / kylläs edestäs löydät.
Tee nijncuin käsketän; älä nijn cuin hywä on, sinnun mielestäs.
Tee työtä / sata ajastaica eläxes; Rucoile Jumalata huomena cuollaxes.
Terwe nuori syötyäns / wanha yösen lewättyäns.
Teräwä tekewän ase / tylsä weitzi tyhmän miehen.
Tiedän paican. Catzo; Sian tiedän.
Tiellä kissat / tiellä coirat / pahan waimon leipoisa.
Tiellä morsian rijhes / corena eli laiscana.
Tien wieri häwinnellä; Rata maans myynellä.
Tiessä pihti portalla. Pihti / se on linnun pydys tiesä hywä löyttynä.
Tietyn päälle hywä mennä; ei haascatun.
Tina culda köyhän miehen; waski waiwaisen hopia.
Toinen mies / toinen miehucainen.
Toinen puhu nijttu / toinen nijtun aita.
Toinen päiwä / toinen neuwo.
Toinen saaman / toinen syömän.
Toinen tuoman / toinen juoman.
Toinen tupa / toinen tapa.
Toisat cuuroi cuule; toisat sokia souta.
Toisen waiwaisen wahingo; toisen onni autuan.
Toista Carhu ajattele; toista carhun tappaja.
Toiwotan wetten taca; mutta ei toiwota Tuonelasta. Eli; Tuonesta ei sinäikänä / eikä turpen alaista.
Tucki tuimat tyyräele; Jalcapuu jalot asetta.
Tule häiriö / eli häiräys / hywällekin / tapaturma taitawallekin.
Tule wirhi / eli petos eli wahingo wijsangin.
Tuomi wahwa wandeixi (astiain witzaxi) wahder warsan wembelexi (luocaxi).
Tuo tyttären tyyris / werca pojan hattu halwemmasta.
Tuppi huowilla tupana / miekan kärki cartanona.
Turcu ei ole tuwan tacana. Catzo: Ei Turcu.
Turcu rahan arwa.
Turkit tuulella hywät / pälsyt päiwäpaistella.
Tuwasta hywä / eli / paras palata.
Tuule tuwan tacana; ei tuwas tunnuckan.
Tuuli canan caswatta / Oja tuomen / onsi tammen / Corpi cuusen / cocko ladwan / nummi petäjän horjuwan / wihdan löyly waimon lapsen.
Tuuli tuohen lähdettä.
Tyhmät tyhjiä naurawat.
Tyhjä neuwo neulan tiestä, nälkä naskalin siasta.
Tykönä coiran ase / eli / purimet.
Tymästä / taulasta / Se on / caickista tyynistä / hywäst / pahast.
Tytär ulos ulwotettu / Pojan pöydän pää luettu.
Tyyristä syödän / ei tyhjä.
Työ cowangin onnen woitta.
Työläns coiran suusta on luuta otta. Catzo. Joca tahto.
Työläs on wanha congarix opetta.
Työläs on tyhjä jaca.
Työläs leski lepytellä.
Työ nijn / cuin tehdän.
Työstäns orjan murhe. Työstäns on talon murhe.
Työstä Työhön Morsianda; Unesta uneen lasta.
Työ tecoons wetä.
Työ tehty / taottu rauta; Seppä palcka waja.
Työ tekiäns caipa.
Työ tekiäns kijttä / näkiä työns näke.
Työtä on hangen tulles; työtä hangen lähteis.
Työtä cuolewa teke / eij mualla murhettiwa.
Täi eläwäsä; mato cuollesa.
Täisä cuin Herras mies; kirpuisa cuin coira.
Tänäpän culda / huomen mulda.
Tässä ennengin elettin. Catzo: Jo tässä.
Tässä tänäpän / cusa huomena?
Täytens maa tunge.
Udella sika liho / Waimo laiska taikinalla.
Unda täynä macajan watza; wilja wiriän watza.
Unen Silmä sippuras; wijna silmät killin callin.
Uni culda on; ei muu culda ole. Laiscan.
Uni haucka / ehto haucka / nälkä haucka / aamu haucka.
Uni päätä torcutta / martaus macautta / nälkä näppi sydändä.
Unohdettu maxettu welca.
Uro luotu uhon waraxi / waimo pirtin wartiaxi.
Uro yry / Eli yrhe / murkinata; niuha (se on niuhotta) syömätöin hewoinen.
Urtes paras siemi ombi.
Useus woitta. Usiambi päiwä / cuin mackara.
Usein hywä pala makia.
Usi hembembi. Catzo: aina usi:
Usi kijttä / kypsi laitta.
Usi welca wanhanakin.
Usi tupa / usi tapa.