Ensimäinen Lohko.
a) Jumalasta.
I. Luojasta, 1. Hänen luomisen töistä, 2. H. luovuista, 3. H.Kaikkitietävyyestä, 4. H. Armollisuuesta, 5. H. Avullisuuesta,H. Hoivauttamisesta.
II. Rukouksia Hänellen. Hyvästä vuos-tulosta, Hyvästä Ajan-kulusta, Mielen-valaisemisesta, Ruumillisesta nautinnoksesta, Muusta moallisesta lahjoittamisesta.
III. Jumalan-palveluksesta. Ulkonaisesta Jumalan-palveluksesta,Jumalan siunauksesta, Peätös Jumalaan luottamisesta.
b) Ihmisestä.
IV. Inhimisestä. Hänen olennosta, H. luomisesta, H. luonnosta,H. tavoista, H. mielestä, H. i'ästä, H. henkellisestä luonnosta,H. eteensä aattelemisesta, H. elämän kerrasta, (H. elämisestä),Peätös ihmisen sukukunnasta.
c) Iankaikkisuuesta.
V. Iankaikkisesta elämästä ja kuolemasta. Yhestä toisesta tulevasta elämästä. Yhestä tiilin teosta tahi tutkimuksesta, meijän töistämme, meijän kuoleman perästä. (Hyvyyven vihtoinkin kostamisesta, ja pahuuven palkkaamisesta).
d) Hyvyyestä ja Pahuuesta.
VI. Hyvyyestä. Siveyestä, Rakkauesta, (Vaimon rakkauesta miestänsä kohtaan, Hänen rakkauesta lapsiansa kohtaan, Miehen rakkauesta vaimonsa kohtaan, Hänen rakkauesta lapsiansa kohtaan, Lasten rakkauesta, Luonto-kappalein rakkauesta M,[116]. Totuuesta, Hyvistä tavoista: Avullisuuesta, Antamisuuesta, Alentelemisuuesta, Sovittamisuuesta, Anteeksi-antamisuuesta, (Armollisuuesta). Suosioisuuesta, Ystäväisyyestä, Kohtulisuuesta, Kunniallisuuesta, (Kunniasta), Hyvyyen harjoittamisesta, Hyvyyen arvosta, Hyvyyen ansiosta, Hyvistä, Peätös hyvästä elämästä.
VII. Pahuuesta. Pahoista, Pahan teoista, P. luonnosta, P. tuntemisesta,P. menestymisestä, P. iloitsemisesta, P. ilosta, P. mieli-suosiosta,P. mielen-nouvattamisesta, (Pahoista sanomista), Pahoistatavoista: Viisastelemisesta, Vilpistelemisestä, Puheen-pettämisestä,Valehtelemisesta, Kielen-kantamisesta, Soimauksista, Panettelemisesta,Reävämisestä, Haukkumisesta, Puheen-juoksuttamisesta, Puheennostamisesta, Pilkkoomisesta, Kiittelemättömyyestä, Turha-kiittämisestä,Moailman-kunnioittamisesta, Kevyt-mielisyyestä, Huikentelevaisuuesta,Sanan-syömisestä, Huoruuesta, Varastamisesta, (Varkahasta).Luulemisesta, Katehtimisesta, Vihasta ja Vainosta, Syvämmen-kovuuesta,Armahtamattomuuesta, Ylönmielisuuesta, Ylpeyestä, Tuhlaamisesta,Pelistä, Veärin-hyötymisestä, Itaraisuuesta, Saitaisuuesta, Ahneuesta,Kylän-juoksemisesta, Pahan liikkumisesta, P. Ilmistymisestä, P.parantamattomuuesta, P. syyttämättömyyestä, P. katomuksesta, P.surkuttelemisesta, P. palajamisesta, P. puhistelemisesta, (P. pelvosta,P. palkasta), Peätös pahasta elämästä.
e) Muutamia opin Peä-toteita.
VIII. Ajasta ja Avaruuesta. Tyhjyyestä, Olemisesta, Sikiemisestä,Ymmärtäväisyyestä, Tähtien tietämyksestä.
Toinen Lohko.
Seästä ja Vuoen-ajoista.
IX. Vuosista ja Vuuven ajoista. Keväästä, (Keväin niska, Keväisettuulet), Suvesta, Kesästä, (Kesä-teitä), Syksystä, (Syksyn niska,Syksyiset yöt, Syksyiset tuulet), Talvesta, Talven jatko, Taka-talvi,Talvi-teitä, Vuuven varasta, Vuosi-veroista.
X. Ilmasta. Pouvasta, Ruskosta, (Syksy R., Kevät R., Ilta R., Oamu R.),Pilvisestä ja usma-ilmasta, (Pimiä Pilvi, Savinen P.), Sateista,Kasteesta, Pakkaisesta, Vilusta, Kylmästä, Hallasta, Kovasta ilmasta,Tuiskusta ja pyry-ilmasta, Lumesta, Suvesta, Lämmästä, Päivän sapesta,Sään S., Kuusta, Pysty-K., Lauku K., Kuun kehästä, Otavasta, Tähistä.
XI. Tuulesta. (Vasta T. Myötä T.). Syksyisistä T. Keväisistä T. Pohjos T. Itä T. (Iän ilmat, Iän pakkaiset), Länne T. Erinäisistä T. Pahasta seästä.
Kolmas Lohko.
Ihmisten erinäisistä elämän kerroista.
a) Hallituksesta ja kansan Säävyistä.
XII. Hallituksesta. Kuninkaasta, (Hänen Puvusta, H. matkoista), H. palvelemisesta, H. käskyn käyttelemisestä, Alamaisten käyttämisestä.
XIII. Moan-oikeuesta ja Laista. Lain laittajoilta oivaltettavaksi,Riitoin karttamisesta, (R. Kasvamisesta), Riioista ja riitamiehistä,Heijän asioista, Asian ajamisesta, A. ajajasta, A. tutkimisesta,Luultuista, Voitettuista, Syyllisistä, (Pahan-tekiöistä),Rauvotetuista, (Vierasmiehistä), Sovittamisesta, Joutavistajuttuloista, Lahjoista, Lain keäntelemisestä, Juttuin julkeuesta,Rikkain ja köyhäin riioista, Tuomarista, Rankaisemisesta,(Kurittamisesta l. Lapsista), Rankaistuksesta, Rankaistuksenvaikuttamisesta, Rankaisioista, Rankaistuista.
XIV. Papista ja Papin seätystä (Hänen näöstä). H. kylään tulemisesta,H. ravinnoksesta, H. puheista, H. soarnasta, H. otoista, H. talouesta,H. viran arvosta, (H. lapsista), Lukkarista.
XV. Ruununmiehistä ja muista Herroista. Ruununmiehistä, Muista virkamiehistä, Herroista, Heijän matkoista, H. kohtaamisesta, H. käskyläisistä, H. veijoamisesta, Hoviloista tahi moisioista, H. noapuristansa.
b) Ihmisen yksinäisestä elämästä.
XVI. Miehistä. Heijän näöstä, (H. nimestä). H. luonnosta, (H. mielestä), H. toimesta, H. ymmärryksestä, H. järjellisyyestä, H. Hartauesta, H. tavoista, H. Sanasta, H. Puheesta, H. Lupauksista, H. mielivakaisuuesta, H. urhollisuuesta, H. jalouesta, Huonoista mies-retkaleista, (Pelkurista, l. Torasta ja tappeluksista, Varkaista, l. Pahuuesta), Avio-miehistä, Pojista, Nuorista miehistä, (Vanhoista ukoista).
XVII. Vaimoväestä. Vaimosta, Hänen kotona-olemisesta, Kotonaisesta vaimoväestä, Avio-vaimoista, (Akoista, Kauneista, Rumista, Riitelevistä, Toruvista, Tekeväisistä, Vireeistä, Laiskoista), Vaimon kauneuesta, Hänen rakkautta miestänsä kohtaan, H. helleyttä lapsiansa kohtaan, H. vaivaa lapsistansa, H. suotta-suuttumisesta, H. puheen-juoksuttamisesta, H. älystä, H. arvosta, Pahoista vaimoista, Vaimon vallasta, Ämmäin torasta, (H. tappeluksista, Naiseista), Piioista ja Tyttölöistä, Heijän kypsymisestä, H. vanhaks-joutumisesta, H. houkuttelemisesta, H. viettelemisestä, H. vallottamisesta, Piikaisuuesta, Piioin naittamisesta, Heijän miehellen toivomisesta, H. naimisesta, Morsiammista, Nuorikoista, Naineista, Naimattomista, (Jätetyistä piioista), Pietyistä piioista, (Lapsen soaneista), Huorista, Leski-vaimoista, Vaimoväin toivotuksia.
XVIII. Kosiomisesta ja Naimisesta. Vaivaisten ja köyhäin naimisesta,Rikkain naimisesta, Kosiomisesta, Rutto-naimisesta, Hätä-naineista,Vanhoin piikoin naimisesta, Noapurin-naimisesta, (Koti-naimisesta,Kaukoo-naimisesta), Pahoista naiseista, Heijän erosta, (Neitoistenkauppittelemisesta), Piian valittajoista, Kosiasta, Sulhaisesta,Puhehmiehestä, Kättäilemisestä, (Kihlamisesta), Vaimon rikkauesta,Naimisen puheista.
XIX. Aviosta. Yksinvaimoisuuesta, Yksin-naimisuuesta, Halauksista ja likistämisestä, (Suun-antamisesta, Muista hyväillemisistä).
XX. Sukulaisuuesta. Vanhemmista, Veljistä, (Pojista, Tyttäristä),Kälyksistä, Tätilöistä, Apista ja Anopista, Vävystä, Miniästä,Lankoksista, Muista omaisista.
XXI. Lapsista ja heijän yläskasvattamisesta. Heijän syntymisestä, Sauna-vaimoista, Lapsen saunasta, Heijän tuuvittamisesta, H. ruokkimisesta, (H. imettämisestä), H. itkemisestä, H. hoivauttamisesta, H. nuhtelemisesta ja kiittelemisestä, H. kurittamisesta, H. opettelemisesta, H. mielestä, H. mielen-tarkoittamisesta, H. muistamisesta, H. oppivaisuuesta, K. syvämmen luonnosta, H. luonnon erinkaltaisuuesta, H. hyvistä merkkilöistä, H. Vanhemmien huolenpiosta heistä, H. vanhempiin toivotuksista heistä, (H. mieheksi joutumisesta), Vanhoin akkoin kasvattamia, Kelvottomista ja pahankurisista lapsista, Laiskoista lapsista, Lasten hyvään tointumisesta, Vieraista lapsista, Turvattomista L. (Armottomista L. Köyhistä L.), Lapsi-puolista. Lasten apua, L. sikiämisestä.
XXII. Nuoruuesta ja Vanhuuesta. Nuoruuen hulluuesta, Nuorukaisten iloitsemisesta, Nuortein hilpeyestä, N. viriäisyyestä, Heijän vanhenemisesta, H. vanhaks pyrkimisestä, Vanhoin viisauesta, V. elämän kerrasta, (Heijän vanhenemisesta), H. muistamattomuuesta, H. voimattomuuesta, H. virkistymisestä, Nuortein ja vanhoin luonnosta.
XXIII. Viisauesta ja Hulluuesta. Erotus tyhmän ja viisaan puheissa,Eroitus heijän käytöiksissä, Erotus heijän ajatuksissa, (Hulluista,Narriloista, Hätäisistä, Heikoista, Houkoista, Mielettömistä,Järjettömistä, Sokeista, Mykistä, Rohkeista, Väkevistä, Kainuista,Hämäläisistä, Savolaisista, Meriläisistä, Mustolaisista, Pakanoista),Hullun puheen pitämisestä, H. Puhuttelemisesta, H. neuvottelemisesta,H. teoista ja töistä, H. hyvän-tuntemisesta, (Viisaista), Viisauenvillittelemisestä, V. turvaamisesta, (Tietosta, Oppineista).
XXIV. Surusta ja Murheesta. Murhellisen mielestä, Murheen levottomuuesta, M. vanhuuttamisesta, M. laihuttamisesta, M. huonontamisesta, Armottomiin murheesta, Orvoisten murheesta, Itkusta, (Lapsen itkusta l. Lapsista), Murheen poisheittämisestä, Surullisen syvämmestä.
XXV. Toivosta ja luottamisesta.
c) Ihmisen kansallisesta elämästä.
XXVI. Lauluista ja Lausumisista, a) Lausuista: Hoastamisesta, Puhumisesta, Puheen juoksuttamisesta, Sanomisesta, Leikki-puheista, Valhe-puheista, Vanhoista puheista, Loskariloista, Puheen puutoksesta, b) Lauluista: Laulamisen huvituksesta, Laulun aineesta, Runon luonnosta, Laulajoista, (Soittajoista), Laulamisesta, (Lapsen laulamisesta), Laulattamisesta.
XXVII. Juominkista ja luopumisesta. Juopuneista, Heijän juoneista,H. tapauksista, H. levosta, Tottuneista ja äkkinäisistä, (Juominkista),Juomariloista, Heijän janosta, Kaljasta, Oluesta, Viinasta,Juoma-astioista, Humalasta, Juopumisesta.
XXVIII. Juhlista ja Vieraista. Joulusta, (Joul'-yöstä), Laskiaisesta, Keyristä, (Peäsiäisestä, Helluntaista, Juhannuksesta, Juhla oatosta), Juhla päivistä, (Kynttelän Päivästä, Vapun P. Pietarin P. Tuomaan P. Antin P. Poavalin P. Uolovin P. Perttulin P. Nuutin P. Juhla ajasta), Pyhän pitämisestä, Kestilöistä, (Pioista), Ilon kyllyyestä, Häistä, Ristiäisistä, Hautaisista, Vieraista, Vierain kuhtumisesta, Vierain kokountumisesta, Vieraan varasta, V. tulemisesta, V. vastaan-ottamisesta, V. ravittamisesta, V. keksimisestä, V. ajatuksista, (Tuttu-vieraista), Outo-vieraista, Heijän tutuuttamisesta, Renttu-vieraista, (Kuokka-vieraista), Vierain vähenemisestä, V. lähtemisestä, Emännän kiittäämisestä, Vierain poismäntyjä, Vieraisiin käymisestä, Isännäen ja Emännän vieraista.
XXIX. Torasta ja Tappeluksista. Tappelemisesta, Syy tappelukseen,Torumisesta, Pelkurista, Kehujoista, (Kova-luonnoisista), Kapinankarttaamisesta, Lyötyistä, Veri-hoavoista, Pahoin pieksetyistä,Tapaturmasta.
XXX. Soasta ja Sota-Uroista. Soan onnettomuuesta, Rauhanonnellisuuesta, (Rauhasta), Soan sanomista, Sota-Sankareista,Tappelus-uroista, (Tappeluksista), Sota-aseista, (Miekasta,Kilvestä), Soan käymisestä, Voittamisesta, (Voitosta), Voitetuista,(Sotamiehen vaimosta).
XXXI. Onnesta. Hyvästä onnesta, Kovasta onnesta, (Onnen-tyttärestä,Onnellisista).
d) Ihmisen puuttuvaisesta Elämästä.
XXXII. Rikkauesta ja köyhyyestä, a) Rikkauesta: Rikkain elämän kerrasta, Heijän potevaisuuesta, H. kovaan tottumattomuuesta, H. riioista, (Vaimoin-rikkauesta, l. Kosiomisesta ja naimisesta), b) Köyhyyestä: (Köyhistä, Heijän syvämmestä), Köyhän elämän-kerrasta, Hänen vähästä varasta, H. pioista, H. juominkista, H. ruumin-luonnosta, H. lapsista, H. moahan vaipumisesta, H. kuolemasta, Onnettomista, Kerjäläisistä, (Vaivaisista).
XXXIII. Voatteista ja Puvusta. Voattein tarpehesta, Kalliistavoatteista, ja heihin pöyhistelemisestä, Halvemmista voatteista,(Nutusta, Takista, Turkista, Nahka vaatteista, Vyöstä, Housuista,Hameesta, Paijasta, Kypärästä, Hatusta, Rukkaisista, Kintahista,Vantuista), Jalkineista, (Kenkistä, Suappaista, Virsuista, Sukista,Töppöisistä), Puhastamisesta.
XXXIV. Velasta ja Rahoista. (Velan antamisesta), V. maksamisesta,V. tekemisestä, Lainatuista rahoista, Lainan ottajoista,Takaus-miehistä, (Rahoista, Raha-kukkarosta, Kulta, Hopia, Vaski,Tina, Rauta), Rahoin vaikuttamisesta, R. vaikuttamattomuuesta,R. kasvamisesta ja katoamisesta, Rahan hankkimisesta.
XXXV. Kaupasta ja Ostoamisesta. Kaupan teosta, Hätä-kaupasta,Kaupan pitämisestä.
XXXVI. Moailman tyhmyyestä. Ulko-kullaisuuesta, Ylenemisestä toisenansiolla, Turvaamisesta toisen ansioon, Hyvyyestä omaksi voitoksi,Hyötymisestä toisen vahinkosta, Varon-olemisesta, Evun ehtimisestä,Ihtiään pitämisestä, Onnettomista kokeista.
e) Ihmisen talollisesta Elämästä.
XXXVII. Talosta ja talon asettamisesta. Talonpojista, Talon toimesta,T. asettamisesta, (T. elämästä, T. pitämisestä), T. hävittämisestä,T. Isännistä, T. Emännistä.
XXXVIII. Talon Eläimistä. Hevoisista, (Hyvistä H. Häjyistä H. SuuristaH. Pienistä H. Sota H. Ratsas H. Veto-H. Palkka-H. Ajetusta H.Ruunasta, Tammasta, Oriista, Varsoista, Suvikunnasta, Rekivetoisista,Kolm-talviaisista, Hevoisen kaupasta), Hevoisten hyvistä merkkilöistä,Ruavaista: Nautoista, Lehmistä, (Mahoista), Häristä, (Pahoista H.),Sonnista, Juhtasta, Karjasta, (Paimenista), Vasikoista, Lampaista,(Karitsasta, Vuonnista, Vuohista, Pukista), Sioista, (Porsaista),Koirista, Heijän vanhenemisesta, Talon-koirista, Rakki-koirista,Mehtä-koirista, Kalamiehen koirista, Juoks-koirista, (Herroin koirista,Pentuista, Vanhoista koirista, Koiran haukkumisesta, Heijänpuremisesta), Kissoista, Kanoista, Kukoista, (Kukon laulusta).
XXXIX. Orjista ja Palkka-väestä. (Orjista), Orjin töistä, Heijän mielestä, H. oatoksia, H. tevosta, H. palkkaamisesta, Päivä-miehistä, (Heijän palkasta), Vieraasta että omasta työstä, Työ-rahvahasta.
XL. Taiturista ja kalun tekiöistä. (Taijosta, Taitavaisista),Rautioista ja sepistä, Heijän töistä, H. maksamisesta, Puu-sepistä,Suutarista, Ompelioista, Kankuriloista, (Villan-lyöjästä), Palkkaantyytymisestä.
XLI. Työstä ja Työn tiettämisestä. Työstä, (Puun hakkoamisesta,Kasken tekemisestä, Palon rovihtemisestä, Aitan panemisesta, Veräjästä,Aijan vitaksista, Seipähistä, Kyntämisestä, Mullostelemisesta,Kylvämisestä, Siemenistä, Leikoamisesta, Puimisesta, Jauhottamisesta,Leipomisesta, Keittämisestä, Olven panemisesta, Viinan keittämisestä,Lypsämisestä, Kirnumisesta, Lampain kerittämisestä, Ketremisestä,Kutomisesta, Soutamisesta, Niittämisestä, Takomisesta, Vuolemisesta,Neulomisesta, Suutaroimisesta). Työn tekemisestä, T. alkamisesta,T. lopettamisesta, Kuhnustelemisesta, Mahollisista ja mahottomistatöistä, Hiljaisista töistä, Kiireistä töistä, Hätäisistä töistä,Työhön tottumattomuuesta, (Työn tekiöistä, T. tiettäjöistä,T. saaliista).
XLII. Työ-ajasta. Ajasta, (Entisistä A. Vanhoista, Nykyisistä A.Hyvistä A. Pahoista A. Autuasta koto-ajasta). Kyntö ajasta, (Kylvö A.).Heinä A. Puhteen A. Oamun A. (Päivän A.). Ehto A. (Hämärän A.). Yön A.(Ajan vietosta).
XLIII. Työ-kaluista ja Talon tarpeista. Aseista, Aurasta, Kirvehestä,(K. varresta), Nyrhistä, (Napa kairosta, Tapparasta), Veihtestä,(Parta-veihestä), Viikahtesta, Rauta-lapiasta, (Paasta, Kattilasta,Tuopista, Tuohisesta, Pikarista, Kannusta, Ämpäristä, Seulasta,Vakasta, Vokista, Kontista, Köyvestä, Säkistä, Reestä, Kelkasta,Rattaista), Päreistä, Muista talon-tarpejsta, Heijän korjoamisesta,(Heijän häviämisestä).
XLIV. Talon teistä. (Teistä, Uroista ja polku-teistä, Maanteistä),Kylän teistä, Talon T. Talvi T. Kesä T. Suorista T. Mäkisistä T.
XLV. Matkoista ja kulkemisesta. Matkaan mänämisestä, M. Joutumisesta,Yö-majasta, Matkan-käyneistä, Tieltä eksyneistä, Tietä kysymisestä,Kulkevaisista, Heijän toivutoksia, Kuormista, Heijän raskauntumisesta,H. koatamisesta, Evästä, Matka-toverista, Tiellä tuttavista,Kohtaamisesta tahi vastattuksin tulemisesta.
XLVI. Kotosta ja koti-rakkauesta. Koton suloisuuesta, K. ansiosta,K. kaipoamisesta, K. heittämisestä, K. muistamisesta, K. heittäjöistä,K. asettamisesta, (Tuvasta, Pirtistä, Saunasta, Aitasta, Tallista, Omamoan makeuesta, Taipumuksesta vanhoin tapoin).
f) Ihmisen erinäisistä elämän-keinoista.
XLVII. Linnustamisesta ja Peton-pyytämisestä. Mehtämiehistä, Heijänvaikeuesta, H. pyytöpäivistä, (H. pyyvyksistä), H. mehän käynöstä,H. soalistansa, H. tyhjään käymisestä, H. vähään tyytymisestä,Linnuista, Heijän soitimesta, H. kaksinoimisesta, H. poijillisuuesta,H. emäks joutumisesta, (H. lentemisestä, Linnustamisesta), Kyhkyisistä,Pyistä, (Koppelosta, Teurestä, Yököstä, Kuresta, Kärestä, Korpista,Variksesta, Harakasta), Pienistä linnuista, (Käki, Tikka, Peäsky,Västäräkki, Kiven-Via, Pulmuinen, Peipuinen, Kiuru), Vesi-linnuista,(Joutsenet, Hanhet, Kakari, Alli, Tavi, Telkkä, Lokki, Kajova, Seäski),Pevoista, Karhusta, Suvesta, Ketusta, Jäniksestä, Oravasta, (Kärpästä,Mykrästä, Hiirestä, Hylkeestä). Ampumisesta, (Ampujasta), Jousesta,Nuolesta, (Nuolen noutajasta), Suksista, (Jälistä, Hiihtemisestä).
XLVIII. Kalastamisesta. Kalan pyyvöstä, Kala-miehistä, Heijän elämä-kerrasta, Kalastamisesta, Kaloista, (Hauki, Lohi, Ahven, Särki, Silakka, Muikku, Kiiski, Maet). Heijän kuvusta, H. kuvun aukkoamisesta, Kala-vesistä, Kalan-pyyvyksistä, (Nuotasta, Käsi-verkoista, Tihjästä V. Harvasta, Merroista, Onkimisesta). Kalan-soalihista, Veneestä, Purjeesta, (Airoista, Melasta). Soutajoista, (Soutamisesta), Vesillen mänemisestä, (Uimisesta, Meri-miehistä), Kosken-laskioista, Koskista, (Virroista, Joista, Ojista), Kosken laskennoksesta, Laskioihen uskalluksesta.
XLIX. Moan viljelemisestä. (Maista, Vieraista maista, Omista M.Kaukaisista M.), Tietämättömistä maista, Moan isännistä, Mehtä-maista,(Korpi, Kankas, Suo, Salo, Notko, Mäki, Vuori, Puista, Laho P.Vettyneistä P. Honka, Petäjä, Janhus, Kuusi, Koivu, K. Kylki, HoapaPihlaja, Paju, Niinipuu, Ruohosta). Pelto-maista, (Savisesta P.Lanta-savisesta P. Santaisista P. Hiekaisista P. Kivisistä P.).Kyntö-miehistä, Kyntämisestä, Kaskesta, (Halmeesta), Palon-kynnöstä,Ahon-kynnöstä, Mullostamisesta, Kylvämisestä, Myöhäk kylvystä, Herneenja Pavun K. (Herne-moasta), Kauran K. Tattarista, Nauriista,(Nauris-moasta, N. halmeesta, N. syömisestä, Humaloista). Kasvunjoutumisesta, (Oraasta, Laihosta, Touvosta). Moan-kasvuista, M.hetelmistä, Moa-miesten Elämä-kerrasta.
L. Laiskuuesta ja Ahkeruuesta. Ahkeruuvesta, Nöyryyestä, Viriäisyyestä,Teräväisyyestä, Kiiruuesta, Unisuuesta ja makoomisesta, (Levosta),Laiskuuvesta.
LI. Syömisestä ja ruuvan-neuvoista. Vatsasta, Syömättömyyestä, (Nälestä), Kyllin syömisestä, Kohtuullisesta syömisestä, Ruuvasta, Talon-R. Pereen-R, (Lapsen-R. Vanhoin-R.), Vieraan-R. Ruuvan laittamisesta, (Kypsetystä, Paistetusta, Keitetystä, Jäähtyneestä, Uuvesta, Suolaisesta, Sakeasta, Karvaisesta, Makeasta, Herkusta). Ruoka-laijista, (Keitos, Huttu, Puuro, Velli, Vellinki), Koali, Rokka, Piimä, Liemi, Liha, Kala, Leipä, (Vehnäisestä, Vehkaisesta, Olkisesta, Tamppuisesta, Rukiisesta), Rieska, Taikina, Voi, (Vuohen V.), Munia, Marjoja: Mustikoita, Puolukoita, Mansikoita, Mesimarjoja, Marjan poimimisesta, M. syömisestä, Omenoista. Ruuvan seästämisestä, Vähään tyytymisestä, Ruuvan moittimisesta, Syömisestä, Juomisesta, (Oluet, Kaljat, Vesi, Joki-V. Kaivo-V. Lähte-V. Sammakon sahtia, Oravan otria). Ruoka-Ajasta, (Suruspala, Murkina, Puolipäivä, Iltainen, Vanhoin syömä-A, Lasten syömä-A.). Ruuvallen kuhtumisesta, R. leikkoomisesta, R. ottamisesta, R. syötyä.
LII. Tauvista ja Kuolemasta. Tauvista, Parantamisesta, Potevaisista,Vaivasta, Vammasta, (Tuskasta, Paiseista, Ruvesta). Leäkäristä,Puoskarioista, Lumojasta, Noijasta. Terveyyestä, Neuvo pitkällisen iännouvattamiseksi, Kauvan sairaistuneista, Kuolevaisuuesta, Kuolevista,Kuolevaisista, Kuolleista, (Suru heijän perästä), Männeeistä,Kuollosta, Kuolemisesta, Kuolemaan pyrkimisestä, Kuolemasta,Moahan-laskemisesta, Loppu sanat.
Multa poëmatia tenuiter, multa subtiliter, multa venuste, multa tenere, multa dulciter, multa cum bile.
C. Plinius.
Ensimäinen Lohko.
a) JUMALASTA.[117]
I. Luojasta.
1. Jumalall' on onnen-ohjat, Luojalla lykyn-avaimet.Hänen luomisensa työstä.
Ei ole Seppee selvempätä, taitavampoo takojata,kuin on taivahan Takoja, kaiken luonnon Kalkuttaja.Hänen Luotuista.
Jumala teki kiven kovaksi, vesi rauvan karkeaksi,tuuli taivahan viluksi.Hänen Kaikkitietävyytestä.
Hauki hauvan pohjan tiesi, Jumala meren syvyyven.Hänen Armollisuutesta.
5. Joma jossakin olisin, kussakin kuljeksisin,ilman armota Jumalan, toimeta totisen Luojan.
II. Rukouksia Hänellen.
Hyvästä Vuos-tulosta.
Anna Jesus ora-vuotta, Jumala jyvä-keseä, saisit orjatkin oltta, vierettäkin vein vetäjät.
Hyvästä Ajan-kulusta.
Anna Jumala ajan kuluu, päivän tulla, toisen männä.
Auta Jumala oamuun, oamulla hyvät sanomat.
Aina autaavi Jumala, ajan kunkin katkaisoovi.
Mielen-valaisemisesta.
10. Anna vastahik Jumala sitä mieltä miehen piähän, ettei huomena katuisi, päivän piästä pelkeäisi.
Ruumiillisesta nautinnoksesta.
Anna vastakin Jumala, toistekkin totinen Luoja, pikarit pivossa viertää, tuopit röyhkyssä rovita.
Muusta maallisesta lahjoittamisesta.
Anna Jumala antamista, kahen käen kantamista.
III. Jumalan-palveluksesta.
Ulkonaisesta jumalan-palveluksesta.
Ei kirja kiellä helvetistä, paperi pahalta tieltä, jos ei taito taivaisissa.
Jumalan siunauksesta.
Hyvä on risti ristin[118] piällä, siunaus sitä parempi.
Piätös Jumalaan luottaamisesta.
15. Hyvä joukossa Jumala, kaunis Jesus kumpalinna.
b) IHMISESTÄ.
IV. Inhimisestä.
Hänen olennosta.
Ihminen on kuin Jumala luopi, tavatoin kuin itse tahtoo.[119]
Hänen luomisesta.
Ei ole mies[120] pahasta tehty, eikä aivan arvoistakaan.
Hänen luonnosta.
Harvoin hyvänä, kauvan pahana, iän päivän ilkeänä.
Hänen tavoista.
Ei niin pahoo, ettei jokuu kiitä; eikä niin hyvee, ettei jokuu laita.
Hänen mielestä.
20. Ah! entinen aikani, nykyinen mieleni.[121]
Hänen iästä.[122]
Tikka kirjava mehässä, ihmisen ikä kirjavampi.
Ikä yksi ihmisellä, monta aikoa iässä.
Tallella on ikä eletty, elämätä eissäpäin.
Opiksemme ikää pitkä, viisaueksi vaiva kaikki.
25. Ei ole ikee iän mäntyvä, vuotta lehen lankettua.
Hänen henkellisestä luonnosta.
Eloon on elävän mieli, ehkä surma suun ovella.[123]
Hänen eteensä-aattelemisesta.
Eteensä elävä ajattelee, takana kuollut katselee.
Hänen elämän-kerrasta.
Eletään niin kuin voijaan, ei niin kuin tahoitaan.
Elä mualla muan tavalla, tahi mualta pois pakene!
Piätös ihmisen sukukunnasta.
30. Sekalainen seurakunta.
On joukossa jotaik, karjassa kirjavia.
c) IANKAIKKISUUTESTA.
Iankaikkisesta elämästä ja kuolemasta.
Yksi tie tuonelahan, yksi ikuiseen iloon.
Yhestä toisesta tulevasta Elämästä.
Eloon on elävän mieli, vielä hauvan vieressäkin.
Yhestä tilin teosta meijän töistämme, kuoleman perästä.
Eteensä elävä ajattelee, taakoo kuollut katselee.
d) HYVYYTESTÄ JA PAHUUTESTA.
VI. Hyvyytestä.[124]
35.Siveysmuan perii,Rakkauslain täyttää.
Totuusei palak tulessakaan.
Hyvistä tavoista ja käytöksistä.
Avullisuutesta (om Hjelpsamhet, medlidande).
Auta miestä mäessä, älä mäen alla!
Auta sitä, joka avun tuntoo!
Antamisuutesta (om Gifmildhet).
Antaa Hyvä vähästäkin, eipä Paha paljostakaan.
40. On ottaakin, jättääkin, hyvän miehen nauris-muassa.
Alentelemisuutesta (om Nedlåtenhet).
Annak kättä köyhän miehen! köyhällä on lämmin koura.
Sovittamisuutesta (om Försoning).
Joka syytäk suuttuu, se lahjoitak leppyy.
Anteeksiantamisuutesta (om Miskundsamhet, Tillgift).
Olkoonpa olleheksi, Sika salmen uineheksi.[125]
Suosioisuutesta (om Förliksamhet).
Hyvä hyvään sopii, suosio leivän lisää.
Ystävaisyytestä (om Wänfasthet).
45. Ei kolmisäinen köysi kesken katkia, ystäviä yhessä voitetak.
Rakkautesta[126] (om Kärlek).
Siinä rikkautta kussa rakkautta.
Kohtuullisuutesta (om Måttlighet).
Ei liika lihoita, jos ei kohtuus elätä.
Kunniallisuutesta (om Ärbarhet, Ärlighet).
Kunnia hyvä tapa, hyvä vieras vilja-vuosi.
Puuro hyvä ruoka. Kunnia hyvä tapa.
50. Paremp' Kunniaa kourallinen, kuin häpiää helmallinen.
Hyvyyven harjoittamisesta (om Dygdens utöfwande).
Tyynessä kala kutoo, hyvät tavat hiljaisella.
Hyvyyven arvosta (om Dygdens wärde, valör).
Hyvä kello kauvas kuuluu, paha sanoma etemmin.
Hyvyyven ansiosta (om Dygdens förtjenst).
Toivoen hyvät tuloovat, peljäten pahat mänöövät.
Hyvistä (om Dygdige).
55. Ei niin hyvää, ettei parempoa ole.
Piätös hyvästä elämästä (resultatet af en dygdig lefnad).
Hyvä hyvästi elää, kaunis kuolla kunnialla.
VII. Pahuutesta.[127]
Pahoista (om de lastfulle).
Pitkä on piru metässä.
Pahan teoista (om den l. gerningar).
Saivaria täi munii, pahoja pahat tekeevät.
Pahan luonnosta (om den l. natur).
Kuin on kaukana niin ampuu, kuin on likellä niin puskoo, se on tapa pahan Härjän.
Pahan tuntemisesta (om den l. kännetecken).
Suusta syönehen tuntoo, silmästä pahantekiän.
Pahan menestymisestä (om den l. trefnad, lefnadslycka).
60. Ei hyvyys kiellä kuolemasta, pahuus kauvan elämästä.
(Ei karvas-nauris ensin mätäne).
Pahan iloitsemisesta (om den l. fröjdande).
Ihastuu kuin Susi ruumen-kokoon.
Pahan ilosta (om den l. glädje).
Niin mäni kuin mustolaisen joul'-yö.
Pahan hyväilemisestä (om den l. smek, ömhetsbetygelse).
Nuolee petokin poikiansa.
65. Omansa lempokin nuolee.
Pahan ykstuumaisuutesta (om de l. likstämmighet).
Kyllä koira veljensä tuntoo.
Yhteenpäin Suet ulvoovat.
Yhtä Sutten silmän väliä, vaika kahta kahtellaan.
Yhtä Sutten silmän väli, yhtä varasten ajatus.
Pahoista tavoista.
Viisastelemisesta (om förställning, gyckel).
70. Ei oo karvoin kahtomista, eikä puheen uskomista.
Vilpistelemisestä (om hyckleri, swek i tal).
Se on suusta, vuan ei syvämmestä.
Se on ulkopuolla hampaita.
Puheen pettämisestä (om bedrägeri).
Pettää paha puheensa, syö Koira oksennuksensa.
Syö Koira kahleensa, pettää paha valansa.
Valehtelemiesta (om osanfärdighet).
75. Valheella ovat lyhyet jäljet.
Ei tyhjä säkki pystyssä pysy.
Kielenkantamisesta (om baktalande).
Lihainen kieli leikkaa luisen kaulan.
Juopuuvat oluenjuojat, vaipuuvat vahlehteliat, kielenkantajat katoovat.
Soimauksista (om Förwitelse).
Kattila patoo soihmoo, musta kylk' on kummallaik'.
80. Se toista uunista essii, joka ite uunissa asuu.
Panettelemisesta (om Tadel).[128]
Minä muita, muut minua palkata panettelevat.
Minä muita, muut minua, minä muihen tyttäriä.
Riävämisestä (om oqwädande, chikaner).
Narri nimen antaa, mies nimen kantaa.
(Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä).
Haukkumisesta (om Öknämnande).
85. Haukuk Koira kotonais, älä kylässä hauku.
Haukkuu huonokin Koira, hyvän Koiran kahleissa.
Puheen juoksuttamisesta (om Sqwaller).
Yksi sanoo ystävällensä, ystävä koko kylälle.
(Sanasta sana itee, kypenistä mua kytöö).
Puheen nostamisesta (om ryktens utspridande).
Kuin jouhi suahaan, niin Hevoista tehhään.
90. (Älä paa omiais sekaan).
Pilkkoamisesta (om begabbande).
Kelkka pilkkoa teköö talonpojan puu-reistä.
(Älä vanhaa koiraa kauvan pilkkaa, se puree luuhun saakka).
Kiittelemättömyytestä (om otacksamhet).
Nostak Koira kaivosta, puisteloo vettä korvilleis.
Nosta Konna mättähälle, niin se niskaas hyppää.
Turhakiittämisestä (om hycklad tacksamhet).
95. Vetelä vesi varaksi, turha kiitos kunniaksi.
Vetelä kiitoksen liemi, arvo ansaihtee parempoo.
Maailmallisesta kunnioittamisesta (om werldslig ärebetygelse).
Autuasta hyvään aikaan siunataan, vaivaista pahaan aikaan kirotaan.
Kevytmielisuutesta (om lättsinnighet).
Hyvä sytän huoraksi saattaa, vapatahto varkahaksi.
Huikentelevaisuutesta (om flygtighet, ostadighet).
Ei ole huoran itkusta, varkaan valasta, juopuneen jumalan-kiitoksesta.
Sanan-syömisestä (om oordhållenhet).
100. Syö Koira oksennuksensa, ottaa konna antimensa.
Huoruutesta (om lösaktighet).
Varas varkaan pojasta, huora huoran tyttärestä.
Varastamisesta (om tjufnad).
Kaksi veistä varkaalla, tyhjä tuppi toisen vyöllä.
Hyvä virka varkahalla, mutta kaulalla kamala.
(Hullu kattelee kuin viisas varkaisiin menee).
105. Toista toisen vehnenen, toista toisen vehkanenkin.
Luulemisesta (om misstänksamhet).
Yksi synti varkahalla, yheksen luulialla.
Katehtimisesta (om afwund).
Paha on suova sormen piässä, vaan ei kateen kainalossa.
Vihasta ja Vainosta (om hat och hämd).
Viha viepi viljan muasta, kateus kalan merestä.
Armahtamattomuutesta (om obarmhertighet).
Älä kerjäläisen povesta leipää etsi.
110. Ei tuonikaan tyhjästä otak, tuuli jäältä kaljamalta.
Syvämmenkovuutesta (om hårdhjertenhet).
Älä lyö lyötyn mieltä, säre suruisen syväntä.
Ylönmielisyytestä (om förmätenhet).
Syöpi ruoste rautoakin, viepi vesi ylennimielen.
Ylpeytestä (om högfärd).
Joka on ylän ylpiä, kyllä sen nälkä nylkee.
Tuhlaamisesta (om slösaktighet).
Ei tuli kylläyyk, eikä tuhlaja rikastu.
Pelistä (om Spel).
115. Joka pelissä rikastuu, se tavoissa köyhtyy.
Viärin hyötymisestä (om slem winning).
Viärin mänöö viärin suatu, tuhlataan vaivata tullut.
Itaraisuutesta (om girighet).
Kantaa kuin Myyrä pesällens.
Hiiri syöpi köyhän siästön, Kärpäinen itaran kätkön.
Saitaisuutesta (om niskhet, njugghet).
Joll' on paikka paikan piällä, sill' on markka markan piällä.
120. (Paremmin kerran kyllin, kuin aina niuka).
Ahneutesta (om snålhet).
Ei oo köyhää köyhempätä, vaivaista vaivaisempata, kuin on ahnas tyytymätöin, joll' on puutos puuttumatoin.
(Ahneus viisaankin pettää).
Kylän-juoksemisesta (om beständigt rännande i byn).
Häviää kylän käviä.
Pahain liikkumisesta (om de lastfulles fälande).
Yöllä Yököt lentelöövät, hämärällä häijyt linnut.
125. Yötyr yöllä kulkoo, pimiellä pillomukset.
"Syvynen hyvä seä," paha ajattelee, syksyinen yö ajaa yheksellä Hevoisella.
Pahan ilmistymisestä (om den l. uppdagande).
Valkeus nauraa pimäyven työillen.
Pahan parantamattamuutesta (om det ondas obotlighet).
Se on tehty kuin on tehty, — — — (tahi) Tehty seisoo — — —
Pahan syypeälisyytestä (om den l. ourskuldande).
Pane pahan matkaan, lähe ite myöten.
Pahan katomuksesta (om den l. ånger).
130. Tulee vesi Suenkin silmään, kuin kuoppaan joutuu.
Pahan voivotuksesta (om den l. klagorop).
Ei kuulu Siäskin iäni taivaaseen.
Pahan palajamisesta (om den l. återwändande).
Matala kynnys sisään-männessä, korkia ulos-tullessa.
Pahan puhistelemisesta (om den l. rättfärdigande).
Puhas kuin pesty kekäle.
Piätös pahasta elämästä (resultatet af en lastfull lefnad).
Paha saa pahan palkan.
VIII. a) MUUTAMIA OPIN PIÄ-TOTEITA.
(Selittävällä tavalla, ehk' ei selvällä, osotetut).
Ajasta ja Avaruutesta (om Tid och Rum).
135. Aika vanhin, Avaruus suurin.[129]
Tyhjyyestä (om nulliteten).
Ei tyhjästä mitään tule.[130]
Olemisesta (om tillwarelsen).
Lisänä rikka rokassa, Hämähäkki taikinassa[131]
Sikiämisestä (om fortplantningen).
Ei tekemätöin Toukka kasva, eikä suamatoin sikiä.[132]
Ymmärtäväisyyestä (om förmågan af förnuft).
Sika kaiken keseä kyntää, mutt' ei jouluna juok' oltta.[133]
Tähtiin tietomuksesta (om Stjern-kunskapen).
140. Oikein Otavat käyvät, tähet taiten taivoisella.[134]
Toinen Lohko.
IX. Vuosista ja Vuuven-ajoista.
Keväistä.
Kevättä Kynttelistä, syksyä Uolovista.
Suvesta.
Käki tuo suven sanoman, Piäsky päivän lämpymän.
Kesästä.
Kesä keikkuin tuloovi, talvi suuta viäriställen.
Kuu Kiurusta kesään, puoli kuutta Peipuisesta (alii: Pulmuisesta) viikaus Kiven-viasta, päivä Piäskyisesta, Västäräkistä ei väheekään.
145. (Silloin lämmin kivi järveen, kylmä kivi lähteseen lähätäk).
Kirjava on kesänen Kiesus, monenmuotoinen Jumala.
Kuin ei kylmäk Kyntteliltä, eikä palella Puavalilta,silloin on halla heinäkuulla, talvi keskellä keseä.
Kuin ei kylmä Kynttelinnä, eikä pauka Puavalinna,niin kylmää kynnet kyntäjältä.
Lämmin hyvä kesälläkin, ruoka vilja-vuosinakin.
Syksystä.
150. Kevättä Kyntteliltä, syksyä Uolovilta.
Kyllä on yötä Uolovista, päiveä Poavalista.
Lämmintä syksyisen niska, talven jatkoa keväen.
Talvesta.
Ei lähek halla haon takoa, kaste kaihesta siasta päivän Perttulin perästä.
Halla Hanhein siiven alla, talvi Juotsenen takana.
155. Takana Joulun talvi kaikki.
Pakkainen talven tavaksi, syvän-kuillen kunniaksi.
Iän ilmat ilkiämmät, pohjan pakkaiset pahimmat.
Pakkainen pyryn perästä, suvi suuresta lumesta.
Pakkainen paha-tapainen, alta jalkoja anoovi, kieltä suusta riitelöövi.
160. Kylmä ryysyä kysyypi, vilu valju vanttuhiita.
Hyvä hyvään sopii, nahka-rukas pakkasehen.
Kylmät talven lämpymätkin, lämpymät kesän vilutkin.
Vuuven varasta.
Vilu vuosi, vilja vuosi.
Vilu viljan kasvattaa, lämmin terän teköö.
165. Kunnia hyvä tavara, hyvä vieras vilja vuosi.
Kyllä vuosi veronsa vie, ajastaika antimensa.
(Ei entisellä kauvan elätäk, jos ei Jumala vastaista annak).
Vuosi viepi vuuen varan, päiväkunta päivän-palkan.
X. Ilmasta.
Pouvasta.
Pouvaksi kuun kehä, sateheksi päivän sappi.[135]
170. Pysty kuu vein pitää, laukku muahan laskettaa.
Rinnass' on säen sappi, väki varsan sierammissa.[136]
Varis huutaa illalla, hyvä ilma huomeneksi,Varis huutaa uamulla pahaa seätä päiväksi.
Ruskosta.
Suveksi syksyinen rusko, taka-talveksi keväinen.
Ilta-rusko selvä ilma, uamu-rusko pilvi päivä.
Pilvisestä ja Usma-ilmasta.
175. Peloittaa pimiä pilvi, savenkarvainen sataa.
Pouta pilvien perästä, ilo seuraa itkuakin.
Sateista.
Sataapi savinen pilvi, Lehmä lypsääpi lihava.
Päivän sappi sateheksi, kuun kehä pouviks ja tuuliks.
(Pakkaista, lue: Talvesta; Lämmintä, lue: kesästä).
XI. Tuulesta.
Turkki tuulella parempi, nahka-vuate vastaisella. 180. (Tuuloo tuvan takana, ei tuvassa tunnukkaan).
Syksyisistä ja keväisistä tuulista.
Suojaksi syksyiset tuulet, talvenjatkoksi keväiset.
Pohjos-tuulesta.
Pouvan pohjonen tekööpi, selkiän selän-takainen.
Iästä isot sateet, pohjoisesta pouvat pitkät.
Itä-tuulesta.
Iästä kesä, iästä talvi, iästä ikuiset tuulet.
185. Iän pakkaiset pahimmat, iän ilmat ilkiämmät, iän pouvat ponnottommat.
Länne-tuulesta.
Lännen tuulet länsiämmät, iän pakkaiset pahimmat.
Erinäisistä tuulista.
Ei oo aina Antin tuuli, viel' on tuuli Tuomahani,Pietarin perän takana.
Pahasta seästä.
Päin Härkä pahaan siähään, perin tuulessa Hevoinen.
Kolmas Lohko.
Ihmisten erinäisestä Elämäkerrasta.
a) HALLITUKSESTA JA KANSAN SIÄTYISTÄ.
XII. Hallituksesta.
Ei kahta Kunninkasta yhteen linnaan sovi.
Kuninkasta.[137]
190. Anna Jumala Kuninkaan kuulua, vaan ei näkyä.[138]
Hänen palvellemisesta.
Paremmin piätä palvella kuin hänteä.
Hänen käskyn-käyttämisestä.
Koira käski häntänsä, häntä käski karvojansa, karvat vasta kahisivat.
Alamaisten käyttämisestä.
Tie niin kuin käsketään, eläk niin kuin hyvä on.
XIII. Maan-oikeuvesta ja Laista.
Lainlaittajoilta oivaltettavaksi.
Älä kaikkia korvenna kuin karvanen on.
195. Ei sitä hävätä sua, jot' ei parata voi.
Ei Varis kiroin kuole, Korppi kuiviin sanoin.
Eipä Luulo ole Tieton vertainen.
Paremp Armo kuin Uhkaus.[139]
Riitoin karttamisesta.
Ei lämmin luuta särje, rakkaus riitoja salli.
Riioista ja Riitamiehistä.
200. Olkoon asia riita-mies.
Heijän Asioista.
Asiassa on monta retkee ja monta mutkaa.
Asian ajamisesta.
Asioissa mieltä tarvitaan, hakkoo hulluik halkoja.
Asian ajajasta.
Muotoksi molemmat silmät, ajaa asian yhelläkin.
Asian tutkimisesta.
Ennen asia tutkitaan, ennenkuin miestä mutkitaan.
Luultuista.
205. Joka kerran keksitään, sitä aina arvellaan.
Voitetuista.
Ei se ole koiralta purtu, jok' o Lailta voitettu.
Syyllisistä.
Syyllinen sakkoo veteä, pahatekiä rankaistaan.
Rauvoitetuista.
Ei auta linnun lentää, siitten kuin siivet leikataan.
Sovittamisesta.
Sileät sovinnon jäljet.
Joutavista juttuloista.
210. Ei kaikkia vaivoja puntariin panna, eikä kaikkia karvaisia korvenetak.
Lahjoista.
Lahjat Lain lumoovat, rasva pyörän pyörittääpi.
Lain kiäntelemisestä.
Laki niin kuin luetaan, asia niin kuin ajetaan.
Sinne asia oikiaa kunne kantajat paremmat.
Juttuin julkeuvesta.
Sillä juttu julkisempi, jolla kantaja jalompi.
215. Sillä voitto kennen kunnia.
Rikkain ja köyhäin riioista.
Rikkaan raha kuluu, köyhän miehen piä mänöö.
Rikas piäsöö rahallansa, köyhä selkä-nahallansa.
(Ei ketään kukkaro kaulassa hirtetä).
Täytyy köyhän kärsiä, vaan ei valittaa.
Tuomarista.
220. Jo laki lainehtii, koska Tuomari pikaria pitelee.
Rankaisemisesta.
On kalikoita jos Koiriakin.
Koskoo se Koiraan, jos kalikkaankin.
(Kyllä Koira huavansa nuoloo).
Rankaistuksesta.
Se eläht' kehen kolaht'.
225. Opiksi Koiralle kylmä sauna.
Rankaistuksen vaikuttamisesta.
Kuin kovan näkee, niin Koirakin poikkee.
Kyllä routa Porsaan kotiin ajaa.
Rankaisioista.
Vanha sauna antaa hyvän löylyn.
Rankaistetuista.
Jopa hiisi on hiukset viennyt, lempo liemenet kerinnyt.
XIV. Pappiloista ja Papin siätystä.
230. Joulu juhlista parahin, Pappi paras vierahista.
Hänen kylään tulemisesta.
Jo on aika joutumassa, kuin on Pappi soutamassa,Kirkkoherra kiskomassa, Lukkari peränpiossa.
Hänen ravinnoksesta.
Viina herkku Herroillakin, paras Pappien parissa.
(Ei Pappi paljon syö, Papin lapset paljon syövät).
Hänen puheista.
Kyllä Papilla puheita on.
Hänen Suarnasta.
235. Papill' on sanoja kuin päreh-halkoja.
(Itestänsä paha Pappi suarnaa).
Hänen otoista.
Pohjaton kuin Papin säkki, pitkä kuin nälkä-vuosi.
(Suusta Jumalan korvaan, Jumalan korvasta kukkaroon).
Hänen talouvesta.
Vanha miärä Pappilassa, kuus sikoo, seihtemän liikkiöö.
Hänen Viran arvosta.
240. Seppä ja Pappi, Villan-lyöjä — ne oil kolmet kovoo miestä.
Pakanatkin tuloo Papita aikaan, vuan ei Sepätä sekkään.
Lukkarista.
Lukkari perään pitääpi, Pappi melan hallihtoopi.
Lukkari, Papin plakkari.
XV. Ruununmiehistä ja muista Herroista.
Ruununmiehistä.
Ruunun Rotta, vouvin Kissa.
245. Kissan ilo, Hiirein itku.
Koska Kissa Karhuksi piäsöö, kaho silloin karja-laumais.
Muista Virka-miehistä.
Vakka kantensa, mies virkansa valihtee.
Ei mies nimellä eläk, vuan viralla.
Viis virkoo, kuus nälkee.
Herroista.
250. Minä Herra, sinä Herra, kuka meistä kontin kantaa.
Ei ole Herroin kanssa marjaan mänemistä.
Heijän matkoista.
Pitkät on Herrain kiiruut.
(Rauha ruok'-aikana Herroissakin).
Heijän kohtamisesta.
255. Pois tieltä! ulos jalosta! tie auki! (herrat huutavat).
Pois tieltä talonpoika! Herrasväki tulee! (huutaa heijän käskyläiset).
Ampukaa hiljaa hyvä Herra! (talonpoikiin vastaus).
Heijän käskyläisistä.
Herroiks Herroin Koiratkin, hännättömät, hailuttomat.
Hulluilla Herrat kyntäävät.
Heijän veijomisesta.
Helppo köyhää narrata, hyvä nöyrällä ajaa.
260. Kauroilla ottaa, kannuksilla ajaa.
Hoviloista ja Moisioista.
Hupa Hovissa elämä, vaikka peällä vaarallinen.
Hyvä on Hovissa elää, vuara piätä varjellessa.
Heijän nuapuristansa.
Vaivaisella vaimo kaunis,hullulla hyvä Hevoinen Herrasmiehen nuapurissa.
Hullulla hyvä Hevoinen, sitä kaikki ajeloo;vaivaisella vaimo kaunis, sitä kaikki kaulailoo.
b) YKSINÄISESTÄ ELÄMÄSTÄ.
XVI. Miehistä.
265. Järki miehen, terä veisen kunnia.
Hänen nävostä.
Kunniaksi Sonnilla suuret sarvet, nenä miehellä.
Hänen luonnosta.
Mies on luotu liikkuvaksi, vaimo pirtin vartiaksi.
Hänen toimesta.
Mies syöp, Mies suap, Miehellen antaapi Jumala.
Hänen ymmärryksestä.
Missä miehiä, siinä mieliä.
Hänen järjellisyytestä.
270. Mies se joka mielensä hillitsee.
Hänen hartautesta.
Mieli harras työn tekee, ei voima väkevänkään.
Kuin kovaa kalvetaan totta siitä hiukka lähtee.
Hänen tavoista.[140]
Mualta Mies pois suahaan, vuan ei tavoiltansa.
(Ei luja lutise, eikä vaka vapise).
Hänen sanasta.
275. Sanasta miestä, sarvesta Härkeä.
Puhuttu puhe, ammuttu nuoli.
Hänen puheesta.
Mies se, joka puheensa pitää.
Ennen mies muansa myöp, ennen kuin sanansa syöp.
Hänen lupauksista.
Annettu luvattu lahja.
280. (Lupaus on pahempi velkaa).
Hänen mielivakaisuutesta.
Huovaa Variskin vastatuuleen, Mies voittaa vahinkonsa.
Hätäynyt hullu on, vuan ei Mies vahinkossa.
Hänen urhollisuutesta.
Ei pie yhteen hyvään ihastua, eikä kahteen pahaan pahastua.
Hänen jaloutesta.
Piähään piikoa katsotaan, jalkoin jaloa miestä.
Huonoista Mies-retkaleista.
285. Moni miehestä mänee, Urosta alkenee, poika polvikautenaan, konna ompi kuoltuaan.
(Ei ne kaikki Miehiä ole, jotka pöksyssä pyörii).
Pehmyt-mielisistä.
Kova kotons pitää; ei pehmee p—kään.
Avio-miehistä.
Hiki hellän, lämmin laiskan, pakkainen pahan uron.
Jok' on julma Juhtallensa, se on valju Vaimollensa.
Pojista.
290. Orraassa on laihon alku, pojassa miehen mukama.
Mies tuloo räkä-nenästä, vuan ei tyhjän naurajasta.
Kuin on peukalo Uroista, sehi on Naista naukeampi.
Nuorista Miehistä.
Ota veihti vyölleis, Vaimo viereis.
Kaikkia muuta mies katuu, paitsi nuorra naimistaan.
295. Naiman nuorena pitää, ett' on vara vanhanakin.
XVII. Vaimoväistä.
Vaimosta.
Hevoisessa miehen henki, Vaimossa talon pitäntö.
Hänen kotonna-olemisesta.
Mies on luotu liikkuvaksi, Vaimo pirtin vartiaksi.
Emäntä hyvä kotonna suihtua kohenteleepi, kekälettä kiäntelööpi.
Akka autuas kotonna, ukko kurja kulkemassa.
300. (Asiallen mieskylään, vaimoo varten syömistä).
Kotonaisesta vaimoväestä.
Ei tiiä viisaatkaan Vaimot, missä miehet mellastaavat, missä uhmaavat urohot; usein on urot lumessa, mies-parat pahassa siässä.
Ei tiiä kotoiset Vaimot missä miehet mellakoivat, ei tiiä nykyiset miehet, milloin Piiat tuoristuuvat, maito nännissä makaapi, utarissa uuvet piimät.