Nimien luettelo.

Teetetty käytännöllistä tarvetta varten. Sisältää milt'ei yksin omaan kotimaisia nimiä. Niistäkin on joitakuita tarpeettomia karsittu, sekä yleensä ainoasti asiallisempiin kohtiin viitattu.

A.Aboicus, kts. Tammelinus.Achrenius, Abraham 69, 132-4.Achrenius, Antti 134.Achrenius, Henrik 150.Achrenius, Simo 130-2.Aejmelaeus, Niilo 242.Agricola, Mikael 20-1, 25-6, 28-38, 39, 53.Ahlholm, Juhana 278.Ahlqvist, August Engelbrekt 311, 315-6, 342, 366-74, 375, 378, 383.Ahlqvist, Fredrik Juhana 210.Aho, Juhani 462-8.Akiander, Mattias 358.Almberg, Antti Fredrik 379.Aminoff, Torsten Kustaa 393.Appelgren, Simo Vilho 276.Arckenholz, Juhana 78.Arvidsson, Aadolf Iivar 186, 190, 235, 237, 244, 316, 328.Aschan, Pekka 358.Aschelinus, Anterus 137.Asp, Kaarle Henrik 108.Aspegren, Anterus 93.Aspelin, Eliel 426.Aspelin, Juhana Reinhold 405.Avellan, Edvin 394-5.Avellan, Kustaa Aadolf 394.B.Becker, Reinhold von 194-5, 196, 247, 273-5, 280, 295.Berg, Olli 412-3.Bergbom, Fredrik 183.Bergbom, Kaarlo Juhana 373, 398, 445-8, 458.Bergh, Samuli Kustaa 234.Berndtson, Fredrik 231, 341, 395.Berner, Emanuel 244 (vrt. Viite n:o 182.)Bisi, Eerik 265.Bjelke, Tuure Pietarinpoika 22, 55.Björkqvist, Antti 157.Blom, Eerik Juhana 447.Blomstedt, August Frithiof Oskar 393-4.Borenius, Aksel August 403.Borenius, Aleksanteri Ferdinand 342.Borg, Kaarle Kustaa 283.Brahe, Pietari 162, 167-8.Brakel, G. A. 303, 305.Brenner, Elias 80, 135.Brofeldt, kts. Aho.Buraeus, Andreas 24.Budde, Jöns 27.Bång, Pietari 96.Bäckvall, Juhana 414-5.C.Cajan kts. Kajaani.Cajander, Paavo Eemil 399, 415.Cajander, Sakari 258, 262, 341.Cajanus, Eerik 77, 96, 126-8.Cajanus, Juhana 128, 248.Calamnius, Gabriel Gabrielinpoika 148.Calamnius, Gabriel Joosepinpoika 141-3, 148.Calamnius, Juhana Viktor 400, 452.Calonius, Mattias 170.Cannelin, Kustaa 171, 358.Canth, Minna 452-7.Carlbohm, Juhana Arvid 171.Carstenius, Henrik 146.Castrén, Kaarle Alfred 405-6.Castrén, Mattias Aleksanteri 202, 285, 312, 316, 339, 349-55.Cederberg, Juhana Antero 28, 42, 52, 137.Choraeus, Mikael 72.Chrons, Eerik Antero 244.Churberg, Valdemar 348.Cleve, Sakari Joakim 374-5.Collan, Fabian 313, 340.Collin, Fredrik 78.Corander, Aksel Gabriel 12-3, 357.Corander, Henrik Konstantin 356-7.Costiander, Malakias 421-2.Creutz, Kustaa Filip 72.Crugerus, Henrik 75.Cygnaeus, Fredrik 255, 329, 333-4, 341, 424, 427, 450.D.Dahlberg, Thure Juhana 421.Danielson, Juhana Richard 399.Donner, Otto 77, 402-4.Durchman, Frans Oskar 271.E.Eerikinpoika, Juhana 154.Ehrström, Eerik Kustaa 186-9.Eklöf, Juhana Henrik 342.Elimaeus, Olavi 46.Elmgren, Sven Gabriel 52, 361.Emlekyl, kts. Nervander.Enlund, Juhana 450.Erkko, Juhana Henrik 416-20.Ervast, Iisak 157.Escholin, Israel 143.Eurén, Kustaa Eerik 322, 357-9.Europaeus, Pietari Aadolf 380.Europaeus, Taavetti Emanuel Taneli 314-7, 375, 380-1.F.Favorinus, Gregorius 53, 75.Finno, kts. Suomalainen.Fleming, Klaus Hermanninpoika 59.Floman, Vilhelm 358.Florinus, Henrik 71, 98.Fogel, Martin 81.Forseen, Samuli 169-170.Forsius, Sigfrid Aronus 59.Forsman, August Valdemar 113, 117.Forsman, Jaakko Oskar 390, 398-9, 400-1.Forsström, Kaarlo Ferdinand 347, 386-7.Fortell, Frans Iisak 243.Franzén, Frans Mikael 72, 110-1, 152, 179, 206, 245, 329, 447, 449.Frese, Jaakko 72.Frosterus, Abraham 134.Frosterus, Jaakko 134.Frosterus, Juhana Abrahaminpoika 150-2.Frosterus, Juhana Eerikinpoika 268.G.Gadd, Pietari 106-7.Ganander, Kristfrid 113-9.Geitlin, Juhana Gabriel 358.Genetz, Arvi Oskar Kustaa 413-4.Gezelius, Juhana vanhempi 126, 157.Gezelius, Juhana nuorempi 87, 89, 126.Giers, Kaarle Robert 106-7.Godenhjelm, Bernhard Fredrik 398-9, 401-2, 412, 426.Gottlund, Kaarle Aksel 108, 195, 217-34, 298.Granlund, Juhana Fredrik 238-9.Grotenfelt, Kustaa 56, 58, 60, 70, 129, 130, 148, 258.Gummerus, Kaarle Jaakko 458-9.H.Hagman, August 458.Hahnsson, Juhana Adrian 459.Hahnsson, Sofia Theodolinda 459-60.Hallenius, Gregorius 96.Hallenius, Mattias 80, 96.Hallsten, Aleksanteri Kustaa Julius 239, 342.Hannikainen, Pietari 362-6, 378, 383, 408-9.Hannikainen, Pietari Juhani 420-1.Hausen, Reinhold 27.Hedman, Klaus 94.Heickell, Jaakko 276.Heikel, Henrik 342.Heikel, Iivar August 100.Helenius, Kaarle 198, 267-8.Helsingius, Markus 52.Hemminki 27, 46-9.Hertzberg, Rafael 97.Hirvonen, Pentti 264.Hjelt, August 93, 103, 105.Hoffman, Henrik 53.Hoppius, Juhana Henrik 136.Hordell, Pärttyli 126.Hultin, Tekla 112.I.Idman, Niilo 72, 79.Ignatius, Kaarlo Ferdinand 404.Ignatius, Pentti Jaakko 267.Ihalainen, Juhana 256.Ikalensis, Abraham 156.Ilmoni, Immanuel 240, 281.Ingenpoika, Hannu 60-1.Ingman, Antero Vilhelm 270-3, 279, 339.Ingman, Eerik Aleksanteri 239-40, 280, 300, 338.J.Jaakonpoika, Henrik 164.Jahnsson, Aadolf Valdemar 348.Jahnsson, Evald Ferdinand 451-2.Junnila, Juhana Juhananpoika 154.Juslenius, Taneli 73, 77-81, 83-100, 121-2, 168.Justander, Eerik 146-7, 166-7.Juteini, Jaakko 108, 174, 182, 185, 190, 193, 198, 202-17, 218, 277.Juusten, Paavali 27, 39-41, 59, 102.Juvelius, Eerik 171.Jännes, kts. Genetz.K.Kajaani, Juhana Fredrik 277, 309.Kallio, kts. Bergh.Kallio, Aukusti Herman 459.Karjalainen, Olli 264.Keckman, Kaarle Niilo 247, 275, 279, 281-3.Keiser, Henrik 70.Kellgren, Abraham Herman August 340, 377, 383, 386.Kemell, Klaus Juhana 270, 276.Kiljander, Kaarle Martti 342-3, 347, 356.Kilpinen, kts. Schildt.Kivi, Aleksis 422-445.Kollanius, Abraham 163-6.Koplijni, Jöran 116.Korhonen, Anna Reeta 256.Korhonen, Paavo 155, 216, 253-6, 265, 296, 316, 338.Kramsu, Kaarlo Robert 421.Kreunpoika, Antti 154.Kroell, Samuli 60.Krohn, Julius Leopold Fredrik 1-15.Kukkonen. Alpertti 257.Kurikka, Matti 445.Kurki eli Kurck, Juhana 22, 161, 163-5.Kymäläinen, Olli 258-9, 261.L.Lagervall, Jaakko Fredrik 195, 240-2.Lagus, Elias 198.Lagus, Wilhelm Gabriel 58, 161.Laitinen, Vilho 264.Lauraeus, Gabriel 134.Leinberg, Kaarle Gabriel 31, 60, 75.Lencqvist, Eerik 104.Lencqvist, Kristian Eerik 104.Lilius, Aukusti 371.Lilius, Henrik 147.Lillienstedt, Juhana 66-7, 72.Lind, Abraham 117.Lindfors, Juhana Martti 279, 280, 283.Linsén, Juhana Gabriel 183, 280, 328.Lithovius, Iisak 157.Lithovius, Sakari 138-9.Livon, Antreas 154.Lizelius, Antti 158-9.Lyytinen, Opatti 257.Lyytinen, Pentti 257, 296.Löfgren, Niilo Viktor Alfred 379.Lönnrot, Elias 107, 115, 195, 216, 229, 231, 249, 258, 264, 269, 276-9, 283-5, 286-327, 343, 375.M.Makkonen, Pietari 258, 259-61.Malmberg, kts. Mela.Manninen, Antti 378, 387-8.Mansikka, Pietari 407-8.Martinius, Mattias 76, 121.Martti, herra 55-6, 58.Maxenius, Gabriel 96.Mela, Aukusti Juhana 399.Melander, Kurt Reinhold 52, 163.Melartin, Eerik Gabriel 280.Melartopaeus, Pietari 47, 52.Mennander, Kaarlo Fredrik 103.Meurman, Agathon 316, 390, 395-6, 399.Meurman, Otto 316.Moller, Arvid 80.Mollerus, Kaarle Fredrik 147-8.Munster, Sebastian 25.Murman, Juhana Vilhelm 358.Myréen, Taneli 185.Mähönen, Lassi 264.N.Nervander, Eemil Fredrik 379, 425.Nervander, Juhana Jaakko 280, 425.Niemi, August Robert 107, 141, 248, 327.Nordström, Juhana Jaakko 59, 280.Nylander, Abraham 385.O.Oksanen, kts. Ahlqvist.Oppman, Romulus Mauno 358.P.Paasonen, Heikki 459.Pachalenius, Antti 146, 165.Pakkala, Teuvo Oskar 489.Paleen, Eerik Juhana 170.Palmén, Ernst Kustaa 399.Palmén, Juhana Philip 321.Paulinus, kts. Lillienstedt.Pazelius, Mattias 157.Perander, Juhana Julius Frithiof 398, 401, 427.Petraeus, Aeschillus 44, 53, 74-6, 121, 168.Pietikäinen, Iisakki 264-5.Pipping, Fredrik Vilhelm 282.Pohto, Matti 282.Polén, Fredrik 315, 348, 375, 377-9, 384-5, 398.Polon, Eerik Juhana 171.Poppius, Abraham 220, 234-7.Porthan, Henrik Gabriel 71, 99, 100-13, 114-6, 122-5, 179, 281.Procopaeus, Kristian 156.Puhakka, Antti 258, 261-5.Päivärinta, Pietari 469-72.Pärttylinpoika, Kristian 52.R.Raa, Hedvig Charlotta 447.Ragvaldinpoika, Tuomas 153.Rahkonen, Aleksanteri 410-1.Rajalenius, Tuomas 84, 156.Rask, Erasmus 183, 197-200.Raumannus, Jaakko 157.Raumannus, Joonas Mattiaanpoika 125.Reijonen, Juho 462.Rein, Gabriel 100, 191-2, 198, 280, 346.Rein, Kaarle 144.Rein, Kaarle Gabriel Thiodolf 338, 360, 399, 404-5.Reinholm, Henrik August 315.Remes, Matti 154.Remes, Simo 154.Renqvist, Henrik 408.Renvall, Kustaa 116, 191, 193, 196, 198, 322.Rindell, Edvard 377.Roos, Samuli 343.Roschier, Jaakko 269.Rosenbom, Fredrik Juhana 105.Rothman, Albin 392.Rothovius, Iisak 53, 65.Rothsten, Frans Vilhelm 348.Rudbeck, Eero 392-3.Rudbeck, Olavi vanhempi 80.Rudbeck, Olavi nuorempi 78, 81.Rühs, Friedrich 220-1, 328.Runeberg, Juhana Ludvig 238, 243, 259, 280, 293, 323, 329, 338, 340, 343, 367, 370, 372-3, 383, 395, 413-5, 422, 447, 449, 473.Räty, Antti, 408-9.S.Saarinen, J. 356.Salamnius, Mattias 128-130.Salmelainen, kts. Rudbeck.Salonius, Yrjö 170.Santala, kts. Slöör.Sarelius, Johannes 110.Savolainen, Taavetti 264.Saxa, Kaarle 243, 276.Schiefner, Anton 318, 353.Schildt, Volmari Styrbjörn 339, 355.Schroderus, Eerik 61.Schrove, Uno Otto Gabriel von 420.Schröder, Konstantin 407.Schröter, H. R. von 235.Seppänen, Benjamin 265.Setälä, Eemil Nestor 33, 39, 46, 75, 80-1, 96, 100, 148, 399, 400.Sigfridinpoika, Johannes 59.Simonanpoika, Kaarle, kts. Helenius.Simonpoika, Kirri, kts. Helenius.Simontytär, Maria 126.Sirelius, Sakari 315.Sjögren, Juhana Antti 197, 199-202.Sjöström, Aksel Gabriel 328.Slöör, Kaarlo Aleksanteri 7, 10, 367, 393, 410, 461.Snellman, Juhana Vilhelm 192, 293, 327, 334-8, 343, 347-8, 359-62,364, 368, 395, 480Sorolainen, Eerik Eerikinpoika 50-4.Speitz, Hartikka 161-3.Stenbäck, Lauri Jaakko 271, 329, 341.Stenbäck, Tuomas 157.Stenvall, kts. Kivi.Stiernhjelm, Georg 81.Stiernkors, Maunu 25.Stodius, Martti 53, 75.Strahlenberg, Philip Johann von 81.Stråhlman, Juhana 197.Sundergelt, Olavi 75.Suomalainen, Jaakko 22, 42-5, 53.Suomalainen, Kaarle Kustaa Samuli 399, 460-2.Suomalainen, Olavi Yrjönpoika 60.Suonio, kts, Krohn.Svenonius, Enevald 77.Szinnyei, Joszef 379.T.Tammelin, Lauri 158.Tammelinus, Gabriel 98, 156.Tammelinus, Lauri Pietarinpoika 98, 137, 144, 156.Tandefelt, Otto 268.Tapaninpoika, Mikael 33.Tarvanen, kts. Tandefelt.Teitti, Gregorius 52.Tengström, Jaakko 110, 268-9.Tengström, Juhana Jaakko 189.Tengström, Juhana Robert 340.Thuronius, Antti 66.Ticklén, Eero 238.Ticklén, Kustaa 278.Ticklén, Pietari 237, 276.Tigerstedt, Kaarle Konstantin 340.Tikkanen, Paavo 340, 342, 375, 378, 382-4, 387.Tolpo, Niilo Maunu 344.Topelius, Sakari vanhempi 105, 243, 245-9, 297, 301.Topelius, Sakari nuorempi 329, 340, 415, 450, 461, 473.Toppelius, Frans Mikael 247.Toppelius, Kustaa 247, 276.Toppelius, Oskar 446.Trapp, Robert 343.Tröster, J. 81.Tudeer, Eemil Oskar 399.Tuderus, Gabriel 96, 135.Tulindberg, Eerik 112.Tuokko, kts. Törneroos.Tuomaanpoika, Ljungi 56-8.Tuomaanpoika, Valentinus 60.Tuoriniemi, Elias 265.Tuovinen, Paavo 264.Törneroos, Antti 449-51.V.Vallenius, Iivar 185.Vallin, Juhana Fredrik 278.Vanaeus, Juhana 93.Varelius, Antero 343, 375, 381-2.Vasenius, Kustaa Valfrid 60, 135.Vasström, Niilo 72.Vechter, Esaias 173.Vecksell, Josef Julius 415.Vegelius, Juhana 157.Velin, Juhana 81.Vernan, Kaarle Kustaa 148-150.Vesth, Mattias Johannis 39.Vexionius, Mikael 48, 66.Vhaël, Pärttyli 81-3, 94-5, 139Vichman, Yrjö 394.Vidman, Jaakko Mardell 143.Virenius, Vilho Kustaa 276.Vuorinen, kts. Berg.Väänänen, Heikki 155.Väänänen, Pietari 154-5.Y.Yrjänänpoika, Tuomas 46.Yrjö-Koskinen, Yrjö Sakari 14, 60, 233, 346-8, 378 ,388-92, 399, 470.Z.Zidén, Jaakko 144.

[1]Nimitettiin ylimääräiseksi professoriksi suomen kielessä ja kirjallisuudessa v. 1885. Hoiti vv. 1884-8 varsinaisen professorin virkaa vielä seitsemän lukukautta.

[2]Kolmas painos:Suonion kootut runoelmat ja kertoelmatilmestyi 1882.

[3]Seitsemäs v. 1895.

[4]Kansantajuisiin kirjoituksiin on lisättäväSuomen suku1887.

[5]Mainittava on myös historiallinen monografiaMaksimilian Aukusti Myhrberg'istä, joka ilmestyi Suomen Kuvalehdessä 1875 ja eri kirjana 1881 (Mainioita miehiä n:o 2).

[6]Lisättävä:Lappalaisia tekstejä sanakirjan kanssa1885.

[7]Oli silloin jo valmiiksi painettu, mutta tuli kirjakauppaan vasta 1883.

[8]Myöhemmin myös Die Gelehrte ehstnische Gesellschaft'in kutsumana.

[9]Uusi suomalaisen virsikirjan ehdoitus hyväksyttiin kuitenkin 1886:n vuoden kirkolliskokouksessa vähäisillä muutoksilla.

[10]Vuoteen 1883.

[11]Myöhemmissä painoksissa on painovirheitten luku suuresti lisääntynyt.

[12]KtsR. Hausen. Bidrag till Finlands Historia I. s. 70 ja 117. Viimeksimainitulla sivulla tavataan myös verbinmuoto:ymberi käypi.

[13]Painetuksi ne tulivat vasta lopulla 16:tta vuosisataa (1582) nimellä:Piae Cantiones ecclesiasticae & scholasticae veterum episcoporum in inclyto regno Sueciae passim usurpatae; toisessa (1625 vuoden) painoksessa onpassimsanan sijalla:praesertim Magno Ducatu Finlandiae.

[14]ToinenManuale Aboense, ilman painopaikkaa vuodelta 1522, on kirkkoherraJ.A. Cederbergintoimesta tullut uudestaan painetuksi v. 1891.

[15]Täydellisen kopion siitä on julkaissut professori K.G. Leinberg v. 1884.

[16]Vrt. muistutusta Juusten'in katkismukseen.

[17]Suomenkielisinä mainittakoonSatehixi peijuen sappi, Poudixi Cuum kehäjaPyhe Clemet Taluen too, Petarin Stoli Keueen szoo, Vrbanus Kesen ensin alka, Sykysyn Bertholmeus palka, joista edellinen (päällekirjoituksellaJudicium finnonum) on nähtävästi kansanomainen sananlasku.

[18]Uudestaan painettuna ne löytyvätE.N. SetälänjaK.B. Wiklund'injulkaisemassa ensimmäisessä osassa Suomen kielen muistomerkkejä.

[19]Samallaisia t-päätteisiä monikon akkusatiivin muotoja tavataan kuitenkin myösWest'illäjaFinnolla, josta voisi päättää, että niitä Lounais-Suomessakin siihen aikaan käytettiin.

[20]Kts.E.N. Setälänesipuhetta ennenmainittuun kokoelmaan Suomen kielen muistomerkkejä I.

[21]"Suomenkieleen tulkittu" tai "suomenkielen tulkitus". Jälkimmäisessä tapauksessa sana "uudistettu" selvästi tarkoittaisi käännöstyötä ja viittaisi aikaisempaan (Agricolan?) suomennokseen. Kirjan nimi ei ole alkuperäisessä oikeinkirjoituksessaan säilynyt.

[22]Löytäjä oli kirjoittaja itse. Sittemmin on löytynyt Suomalaisen alkuperäinen (?) käsikirjoitus, joka talletetaan yliopistomme kirjastossa. Se on virsien puolesta täydellinen, mutta esipuhetta vailla. Upsalan kappaleen on uudestaan painattanutJ.A. Cederbergv. 1893.

[23]Muita suomen lounaismurteen omituisuuksia Suomalaisen kirjoissa mainittakoon esim. illatiivimuodotlaupiutten, wäryttenja kielteinen taivutus verbein imperatiivissaälkän rijdelkän, älkän olcon.

[24]Ensimmäistä painosta on kauan pidetty kadonneena, kunnes senE. N. Setälälöysi Upsalan kirjastossa v. 1893. Samalla matkallaan tapasi hän Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa kolmannenkin, tähän asti kateissa olleen virsikirjan-laitoksen, joka ilmestyi v. 1621Wiburin Pispan M. Olonin Elimaeuxen tiedhost ia soosiost. Sama Elimaeus on myös julkaissut suomalaisen evankeliumi- ja epistola-kirjan v. 1618. Niinkuin hänen nimensä osoittaa, oli hän luultavasti Elimäen pitäjästä itäiseltä Uudeltamaalta kotoisin ja siis syntyänsä suomalainen. V. 1609 tiedetään hänen tulleen Tukholmaan koulun-rehtoriksi, v. 1612 päässeen kirkkoherraksi saman kaupungin Isoonkirkkoon sekä nimitetyn v. 1618 Viipurin piispaksi, jossa virassa hän kuoli v. 1629. Hänen painattamansa kirjat ovat kielen puolesta huomattavat, sillä tahtoen suomea kirjoitettavaksi tavalla,ioca ey ainoastans lässä Turkua asuillen, mutta mös Hämäläisillen, Savolaisillen, Carijalaisillen, ia Pohialaisillen yhteinen ia hyvin ymmärdettävä ombi, on hän kieleensä ottanut joitakuita itäsuomalaisuuksia. Hänen apumiehensäkin julkaisutyössä,Tuomas Yrjänänpoika, Tukholman seurakunnan kappalainen, oli itäsuomalainen (Suomal. Kirjall. Seuran Keskustelemukset 7/11 1894).

[25]Pietari Henrikinpoika Melartopaeusoli syntynyt Turussa, eli kirkkoherrana Kemiössä vv. 1558-85, toimitti sitten koulunrehtorin virkaa Strengnäs'issä Ruotsinmaalla. Määrättiin piispa Erik Sorolaisen pyynnöstä tuomioprovastiksi Turkuun v. 1594, vaan muutti v. 1605 jälleen Ruotsiin, jossa hänelle tuli superintendentin paikka tarjoksi Mariestad'issa. Siellä hän kuolikin v. 1610.

[26]Erityisyytenä Hemmingin kielessä on myös potentsiaalin käyttäminen, jota aikaisempain kirjailijain kielessä aniharvoin tapaa. Tämä verbin-muoto ilmaantuu sekä aktiivisena että passiivisena, vieläpä konditsionaali- ja optatiivi-muotoihin yhdistyneenä, esim.lieneis, cantaneos, älvös hyljäne.

[27]Kts. Historiallinen Arkisto X. s. 118 (K.E. Melander) ja XII. s. 32 (S.G. Elmgren) sekä Finland 1889 n:o 254 (J.A. Cederberg).

[28]Vrt. suomenkielisten sanojen ja lauseitten kirjoittamista keskiaikaisissa asiakirjoissa sekä herra Martin ja Ljungi Tuomaanpojan heti alempana mainittavissa lainsuomennoksissa.

[29]Edellinen on kuitenkin 1685 vuoden Raamatun painoksesta melkein kokonaan hävinnyt, säilyen ainoasti kahden u:n välissä esim.sugun. — Eroitus vanhan ja uuden oikeinkirjoituksen välillä on vielä siinä, että kahdella kirjaimella merkittyjä pitkiä vokaaleja esiintyy enimmäkseen ainoasti sanan ensitavuussa; etempänä kuitenkin yleisesti nominien illatiivi-sijassa. Tässä kohden on Agricola paljoa vapaammalla kannalla. Syy on nähtävästi kielellinen, valtaan päässeen lounaismurteen vaikuttama.

[30]Kielellisen näytteen herra Martin maanlain-suomennoksesta on tohtoriK. Grotenfeltjulkaissut Virittäjässä (II. s. 21) v. 1886.

[31]Ruotsinkielellä, jolla esipuhe on kirjoitettu:hauer ingen wissheet med sig, ty hon är af allahanda finsko saman hemtat.

[32]K. Grotenfelt'inhuomauttama edellämainitussa julkaisussa.

[33]Samaa todistaa eräässä Kaarle IX:n aikuisessa lakiehdoituksessa oleva määräys Suomessa asuvain aatelisten suomenkielen taidosta.Och äger en Frälsisman thesse tungemål medh rätta kunna skrifwa och lääsa: Swenska och Finska, ther i han fadder är, Latin och Tydska(aatelismiehen tulee oikein osata lukea ja kirjoittaa seuraavia kieliä: ruotsia ja suomea, missä hän on syntynyt, latinaa ja saksaa). Huomattava on, että tämän lain-ehdoituksen toimittamiseen otti osaa kolme suomalaista aatelismiestä. Toisessa ehdoituksessa Ruotsin valtakunnan laiksi, joka samaan aikaan oli tekeillä, vaan jonka valmistamisessa yksin-omaan ruotsalaiset miehet olivat osallisena, ei tavata vastaavaa määräystä (J.J. Nordström, Handlingar rörande Sveriges historia II. 1. s. 46; vrt. Uusi Suometar 25/2 1894).

[34]Tekijän elämästä tiedetään, että hän v. 1580 kirjoittautui oppilaaksi Braunsberg'in Jesuiitta-kolleegioon ja sieltä lähetettiin Vilnan akatemiaan v. 1587, josta myöhemmin pääsi kaunopuhujaksi Puolan kuninkaan hoviin. Paitsi mainittua suomenkielistä runoa on hänen opintoajaltaan myös muutamia latinan- ja kreikankielisiä säilynyt (K.G. Leinberg, Historiallinen Arkisto XI. s. 177).

[35]Grotenfelt, Historiallinen Arkisto XII, s. 2-7.

[36]V. Vasenius, Historiallinen Arkisto IX, s. 290.

[37]Yrjö Koskinen, Historiallinen Arkisto I. s. 94.

[38]Samaa todistavat ne lentokirjaset, joita oli liikkeillä Turun piispan vaalissa v. 1756 ja joissa yhtä ehdokkaista nimen-omaan sillä puolustettiin, että hän oli Suomalainen. Ne näkyvät herättäneen Ruotsin hallituksenkin huomiota, koska niiden johdosta tuli sekä tuomiokapitulille että yliopistolle kuninkaallinen kirje, jossa käsketään poistamaan kaikki kansallisen tyytymättömyyden syyt ja samalla ankarasti kielletään tekemästä eroitusta ruotsalaisen ja suomalaisen kansallisuuden välillä. Mainituissa käskykirjeissä lausutaan myös ilmi se huoli, että nämät aatteet juurtuisivat yliopiston nuorisoon, jossa oli oireita siihen suuntaan näkynyt, ja että ne nuorten virkamiesten mukana kulkeutuisivat maaseuduille sekä siellä yhä laajemmalle leviäisivät ja menisivät perintönä lapsillekin. (A.H. Snellman, Pohjalaisen osakunnan historia II. s. 202-9).

[39]Kts.K. Grotenfelt, Historiallinen Arkisto XII. s. 9.

[40]Åbo Tidningar 1793, n:o 13. Turun porvariston silloisia sekakielisiä oloja hyvin kuvaavat ovat pari vv. 1732 ja 1735 painettuaEskola Gubbens Wisor(Eskolan ukon laulua), uudestaan julkaistut v. 1865.

[41]Suomeksi keskellä kieliopin latinaista esipuhetta!

[42]Tätä kielioppia on kauan pidetty kaikista ensimmäisenä. Parista aikaisemmasta yrityksestä on kuitenkin meillä nykyisin vähän tietoa. V. 1580 mainitaan erään jesuiitaksi kääntyneen suomalaisen papinOlavi Sundergelfinsaaneen toimeksi kirjoittaa suomen kieliopin, jonka avulla katolinen katkismus oli sitten suomennettava (K.G. Leinberg, Historiallinen Arkisto XI. s. 174). Toinen maine suomen kieliopista löytyy kuuluisan filosoofinG.W. Leibniz'injälkeenjääneiden muistoonpanojen joukossa. Sen tekijäksi ilmoitetaanHenrik CrugerusTurusta, jonka nimisiä henkilöitä tunnetaan parikin: toinen v. 1591 Turun tuomiokirkkoon haudattuHenrik Juhananpoika Crugerusja toinen Naantalin kappalaisena vv. 1643-52 esiintyväHenrik Crugerus. (E.N. Setälä, Lisiä suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen historiaan,Suomi-kirjassa III, 5. s. 238-9.)

[43]Ensimmäinen, joka yliopistossamme on vertaillut suomenkielen sanoja heprean- ja kreikankielisiin, oli ruotsalainen professoriEnevald Svenoniusvv. 1658-62 ilmestyneessä väitöskirja-sarjassaGymnasium capiendae rationis humanae(Ihmisjärjen vangitsemisen harjoitusta). Kts.O. Donner, Öfversikt af den Finsk-Ugriska språkforskningens historias. 74 ja 82.

[44]Kts.E.N. Setälä, Lisiä, SuomiIII. 5. s. 259-271.

[45]Nimellä:Kort Beskrifning öfwer Est- och Lifland, jemte undersökning om Dessa Länders Inbyggares, i synnerhet det Estniska och Finska Folkslagets Ursprung.

[46]Suoranaisia vertailuja suomen ja unkarin kielten välillä olivat tehneet jo 1600 luvun jälkimmäisellä puoliskolla saksilainenJ. TrösterSiebenbürgen'issä Unkarissa, hampurilainenMartin Fogelja ruotsalainenGeorg Stiernhielm: molemmat viimeksimainitut olivat niiden välisen sukulaisuudenkin selville saaneet. Ruotsalaisista olivat vielä 1700 luvun alussa tätä kysymystä käsitelleet nuorempiOlavi RudbecksekäPhilip Johann von Strahlenherg, joka Venäjällä sotavankina ollessaan tutustui useimpiin suomalais-ugrilaisiin kansoihin. Suomalaisista on ennen Porthan'ia tutkinut unkarinkieltä ainoastiJuhana Welin. hänkin Ruotsissa oleskellessaan. Welin oli kirkkoherran poika Lapualta, tuli ylioppilaaksi Turussa 1724 ja määrättiin apulaisprofessoriksi fllosoofiseen tiedekuntaan. Läksi v. 1735 Tukholmaan, jossa oleskeli kaksi vuotta ja kirjoitti lavean vertailun suomen ja unkarin kielten sanastojen välillä kuninkaallisen kirjastonhoitajanKustaa Benzelstiernankehoituksesta v. 1736. Jatkoi sitten matkaa ulkomaille, eikä liene sieltä palannut kotimaassa käymään, vaikka v. 1738 määrättiin vakinaiseksi logiikan ja metafysiikan professoriksi Turun yliopistoon. Hänen mainitaan saaneen surmansa Pariisissa muutamassa tulipalossa v. 1744. (Kts.Setälä. Lisiä, Suomi III, 5. s. 183, 211, 255-9, 271-6).

[47]Löytyy ruotsinnettunaSuomi-kirjassaI. 1 (1811).

[48]Edempänä teoksessaan hän samalla tavoin liioitellen kiittelee kaikkia oman maan tuotteita, innokkaasti puolustaen kotimaista teollisuuttakin. Niinpä hän esim. kehuu suomalaista liinavaatetta Sleesiassa ja Westphal'issa valmistettua paremmaksi, melkeinpä hollantilaistakin, vaikk'ei sitä tahdo suorastaan väittää, ett'ei herättäisi kateutta!

[49]A.H. Snellman. Pohjalaisen osakunnan historia II. s. 197.

[50]Että Juslenius on käyttänyt hiippakuntansakin papiston apua, todistaa eräs jälkikirjoitus Porvoon tuomiokapitulin kiertokirjeesen vuodelta 1736, joka säilytetään Tuusulan kirkon kopiokirjassa (Aug. Hjelt, Pari muistoa Suomen kielen tutkimisesta viime vuosisadalla, Virittäjässä II. s. 89).

[51]Kts. Finlands minnesvärda män I. s. 97.

[52]Sen sijalle ja osaksi vielä rinnalle tuli uusi "Kristin-oppi" hyväksytyksi vasta 1893 vuoden kirkolliskokouksessa.

[53]Ainoa tietty kappale tätä arkkia löytyy yliopistomme kirjastossa.

[54]Löytyy vielä laulettuna Inkerissä, jossa tavallisesti alkaaAnterus ylimön poika, ylimmäisen miehen poika(J.K., Ennen tuntematon ritariballaadi Suomen keskiajalta, Valvojassa 1885 s. 517). Itä-Suomessakin on siitä katkelmia säilynyt.

[55]Että se olisi ollut toisinto runoa "Suomettaren kosijat" (kts.Suomenkielinen runollisuus Ruotsinvallan aikanas. 109) on mahdoton olettaa, sen jälkeen mitä tästä runosta on tekijän omissa Kalevalan-tutkimuksissa selville saatu.

[56]Tuderus'en ruotsinkielellä kirjoitettu kertomus Kemin Lappalaisten pakanallisesta epäjumalan-palveluksesta ja niiden käännyttämisestä kristin-uskoon tuli painetuksi vasta v. 1773. Mahdollisesti on Bång Tuderus'elta saanut senkin pitemmän karhurunon, jonka v. 1675 lähetti kirjeessäLapponiateoksen kuuluisalle tekijälleJ. Scheffer'illeUpsalaan (kts.E.N. Setälä. Pari suomalaista poimintoa Upsalan yliopiston kirjastosta).

[57]Viimeksimainitun veliGregorius Halleniuson väitöksessään v. 1741 painattanut katkelman Piispa Henrikin surmarunoa, joka on tältä ajalta säilynyt myös muutamissa käsikirjoituksissa (kts.E.N. SetälänjulkaisuaLänsi-Suomisarjassa II).

[58]J.K., Ensimmäiset painetut Kalevalan runot. Kirjallinen Kuukauslehti 1870 s. 47.

[59]Kts. Suomen Museo 1894 s. 45.

[60]Kts.Rafael Hertzberg. Vidskepelsen i Finland på 1600 talet(s. 58-68). Välistä ovat kirjurit loitsun sanoja väärentäneetkin siinä hurskaassa luulossa, että niissä pitäisi jotain oikein pahaa piillä; niin on esim. säesatehet sateleman(s. 64), jos tarkastaa pöytäkirjan tekstiä, selvästi päälle kirjoittamalla korjattu synkeämmäksisadatet sadaleman, ikäänkuin olisi puhe "sadatuksesta".

[61]PaitsiGabriel Rein'inv. 1864 julkaisemaa elämäkertaa, on tässä käytettyE.N. SetälänLisiä suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen historiaan (Suomi III. 5) jaI.A. Heikel'inFilologins studium vid Åbo universitet (Åbo universitets lärdomshistoria 5) ynnä toimittajan omia muistiinpanoja.

[62]Taikka, niinkuin suurempia, vihkottain ilmestyviä teoksiansa, ainoasti väitöstilaisuudessa puolustaa ja painosta kustantaa. Tällä tavoin saatiin siihen aikaan moni tärkeä teos julkaistuksi, joka muuten varojen puutteessa olisi täytynyt jättää painattamatta.

[63].A. Hjelt, Virittäjä II. s. 90. — Mennander oli syntynyt 1712 Tukholmassa, jossa isä oli suomalaisen seurakunnan pastorina, opiskeli Turussa ja Upsalassa, sai Turun yliopistossa fysiikan professorin viran 1746, siirtyi jumaluus-opilliseen tiedekuntaan 1752, nimitettiin Turun piispaksi ja yliopiston sijaiskansleriksi 1757 sekä Upsalan arkkipiispaksi 1775, jossa virassa kuoli v. 1786. Mennander, joka oli innokas Suomen luonnon ja historian tutkija, on suuressa määrin Porthan'in harrastuksiin vaikuttanut. Myös suomenkieleen hän oli tieteellisesti perehtynyt; kolmannessa, uudelleen korjatussa Raamatun-painoksessa, joka v. 1758 ilmestyi, on hänellä huomattava ansio. Hänen arvokkaat suomalaista kielentutkimusta, Suomen historiaa ja maantiedettä koskevat kokoelmansa joutuivat Turun yliopiston kirjastoon, jonka mukana valitettavasti paloivat v. 1827.

[64]Porvarin poika Turusta, syntynyt v. 1719, tullut ylioppilaaksi 1735, maisteriksi 1745 ja dosentiksi 1746, vihitty papiksi ja määrätty Karjalohjalle samana vuonna, muuttanut Piikkiöön 1748, Taivassaloon 1749, Sauvoon 1754, Turkuun 1756, Karjalohjalle takaisin 1764 ja viimein Orivedelle 1773. jossa kuoli hiippakuntansa vanhimpana pappina 1808.

[65]Molemmat löytyivät hänen jälkeensä jääneestä arvokkaasta käsikirjoitus-kokoelmasta, josta ainakin suuri osa vanhemmanSakari Topelius'enlahjoittamana joutui yliopiston kirjastolle, mutta hävisivät nekin nähtävästi Turun palossa v. 1827. Vanhempi Lencqvist on muutenÅbo Tidningarlehdessä julkaissut suuren joukon kirjoituksia etupäässä Suomen historian, mutta myös kieli- ja kansatieteen sekä maantieteen, tilaston ja taloustieteen alalta. (Kts.Aug. Hjelt'inkirjoittamaa elämäkertaa Historiallisessa Arkistossa IX. s. 35).

[66]Julius Krohnin jälkeen jääneistä muistoonpanoistaI. Valvojassa 1890 s. 543. MainittuGiersoli syntynyt Kokemäellä v. 1741, tuli ylioppilaaksi 1760 ja maisteriksi 1769, määrättiin virkaatoimittavaksi kolleegaksi Poriin 1771 ja vakinaiseksi Turkuun v. 1784, jossa virassa kuoli 1791. Ikänsä Länsi-Suomessa eläneenä hän tuskin itse lienee muistiinpannut noita kolmea muutakaan runoa; yhden, järjestyksessä viimeisen, hän ilmoittaakin saaneensa esimieheltänsä professori Gadd'ilta.

[67]Ainoasti pari historiallisen runon katkelmaa on Porthan'in käsialalla säilynyt ynnä yksityisiä säkeitä hänen kieliopillisissa ja sanakirjallisissa muistiinpanoissaan. Aivan äsken on kuitenkinA.R. Niemenonnistunut löytää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa kaksi huomattavaa kopiota Porthan'in aikuisista runokeräelmistä (kts.SuomiIII. 14).

[68]Näistä kopioistaGottlund'intekemä, jota säilytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa, ulottuu S-kirjaimen alkuun ja sisältää alun toista tuhatta sananlaskua. Toinen, Vaasan hovioikeuden-assessorinKaarle Henrik Asp'in(1781-1846), oli ollut lainana Lönnrot'illa hänen toimittaessaan painosta Suomen kansan sananlaskuja (vrt. tämän kirjan esipuhetta sekä Asp'in kirjettä Lönnrot'ille 1/XI 1840). Porthan'in kokoelmia on myösJuteinijulkaisussaan käyttänyt (kts. mainittua Asp'in kirjettä) sekäGananderjulkaisemattomassa käsikirjoituksessaan (kts. sitä). Sitä paitsi on satoja yksityisiä sananlaskuja Porthan'in ja Ganander'in sanakirjallisissa kokoelmissa, näytteinä sanojen käytännöstä, säilynyt.

[69]Toinen 292 + 22, toinen 583 sananlaskua sisältävä; talletetaan samassa kotelossa kuin yksi irtonainen lehtinen Porthan'in omalla käsialalla kirjoitettuja ruotsinkielisiä sananlaskuja.

[70]Niin myös v. 1769 painetusta tshuvasshin kieliopista, jota kieltä siihen aikaan usein luettiin suomalais-ugrilaisten joukkoon.

[71]Se eli vv. 1771-78 ja 1782-85 ja sitä jatkettiin nimelläÅbo nya tidningar1789 jaÅbo tidningar, Jaakko Tengström'in ja Franzén'in toimittamana, 1791-1809. V. 1803 oli Porthan ryhtynyt uuden kirjallisen lehden hankkeesen, josta hänen kuitenkin täytyi luopua hallituksen epäluulon tähden.

[72]Niistä on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura uudestaan painattanut valikoiman, nimelläHenriä Gabrielis Porthan Opera selectaI-V. 1859-73.

[73]Löytyy uudestaan painettunaTekla Hultin'inv. 1892 julkaisemassa kokoelmassaSuomalaisuuden herätys.

Back to Index Next