[86] Kamer. Asiak. VI 172, 176.
[87] Kamer. Asiak. VI 184, 189, 191.
[88] Kamer. Asiak. VI 40.
[89] Hildebrand, Recht und Sitte 184.
[90] Venäläisten asiakirjain mukaan suuriruhtinatar Olga v. 947 läksi Novgorodiin ja sääti pitkin Mstan varsia pitäjiä (pokostia) ja veroja ja pitkin Laukaan varsia veroja (Akiander 16).
[91] Ahlqvist, Kulturwörter 224-225, johtaa "pitäjän" "pitää" teonsanasta antamatta sen tarkempaa selitystä sanan vaiheista. — Voisi myöskin ajatella "pitäjä" sanan johtuvan "pito" (pidot) juuresta.
[92] Kljutshevskij, Venäjän hist. pääpiirteet 28, 54. Vanhempia selityksiä ks. Ronimus, Vatj. viid. verokirja 70 (Nevolinin selitys).
[93] Sitä on tarkemmin selvitetty kirjoituksessa Suomen vanhin maakunta- ja pitäjälaitos, Suomal. Tiedeakat. Esit. 1911, 1: 44-56.
[94] Suomal. Tiedeakat. Esit. 1911, 1: 52. — Vasta pysyvä maallinen verotus olisi siis aiheuttanut pitäjän maanomistuksen eristymisen muista pitäjistä, samoinkuin verotalous vaikutti kokoavasti pienempäin veropiirien (neljänneskuntain) omistussuhteisiin.
[95] "Sappherinas pelles", mahdollisesti "sinisiä" eli siniketun nahkoja. Nansen, Nebelheim I 140-141; Snellman, Itämeren suomal. I 59.
[96] Nansen II 144-145; Snellman I 67.
[97] Nansen II 145-146.
[98] Nansen II 90-91.
[99] Snellman I 55; Nansen II 87-88.
[100] Nansen II 88-90.
[101] Akiander 12-13.
[102] Snellman I 81.
[103] Snellman I 102.
[104] Vrt. Aspelin, Korsholman linna ja lääni 7.
[105] v. Keussler, Der Ausgang der ersten russ. Herrschaft in Ostseeprov. 9.
[106] Österbladh, Viron-, Liivin- ja Kuurinmaan alkuasukasten rasitukset saksal. vall. aikana, Hist. Ark. XIX 36, 47-49. — Vrt. novgorodilaisten ja susdalilaisten retket vv. 1169 l. 1171 Vienan seuduille, (Akiander 34).
[107] Akiander 135.
[108] Akiander 143.
[109] Nansen I 188-189.
[110] Hansen, Oldtidens Nordmænd 77, 79, 80, 99.
[111] Nansen II 80, 83, 85.
[112] Rydberg, Sv. Traktater I 506-508; Aspelin, Korsholman linna ja lääni 9.
[113] Hadorph, Then Andra Delen til Rijm-Crönikorne (1676) 345.
[114] Snellman, Oulun kihlak. 141.
[115] MU s.350.
[116] Mustak. s. 197.
[117] Esitys perustuu suureksi osaksi J. Nordlanderin kirjoituksessa "Om birkarlarne", Historisk Tidskrift (Ruotsin) 1906 ja 1907, oleviin tietoihin.
[118] Kamer. Asiak. I 135; VA 1:109. — Savon lappalaisten kruununverosta uuden ajan alussa ks. VA 6134: 6 ja 8:113.
[119] v. Bonsdorff, Kamerallagf. II 580; Ekon. och Politie lag II § 300.
[120] Mustak. ss. 32-33, 40-41, 43, 50-51.
[121] Mustak. s. 33.
[122] "de quolibet fumo in iure Karelico duas bonas pelles siue palke"; "ij huithskin aff huario röök" (Mustak. ss. 42, 69).
[123] Fontell, 33-37.
[124] Mustak. s. 69.
[125] Mustak. s. 69.
[126] "jtem biscops ræth aff hwar konungx krok iiij hwithskin eller iij ore denariorum" (vuosiluvuton selitys Mustak. s. 586).
[127] "Palke" sana lienee samaa alkua kuin keskiajan ruotsin "bälskin" (Schlyter, Gloss.: bälskin, skinn ovisst af hvad slag, hvilket erlades såsom utskyld). Sanan venäjänkielinen vastine oli belj, joka merkitsi erityisesti kärpän nahkaa (ks. ed.).
[128] VA 1945: 2, 16. "Kirkon koukku" oli sama kuin tavallinen verokoukku, mutta edellisiin luettiin rälssikoukutkin.
[129] VA 3698: 8; 3755: 8; Fontell 50.
[130] VA 5050: 1; 5092: 2; 5123: 96; 5160: 13; Gebhard, Hist. Ark. XI 429.
[131] Gebhard, Savonl. lääni 70; Arv. Handl. III 329; VA 6217 a: 1.
[132] Fontell 32.
[133] Fontell 32; VA 4559: 11.
[134] VA 1: 108; Hist. Ark. XI 428, 429; XII 370.
[135] Niistä puhutaan kaikessa yleisyydessä eräässä Kustaa Vaasan kirjeessä Viipurin läänin asukkaille v:!ta 1558. "Like som mongestedis finnes skog hosz edher Dannemenn vdi Viborgs Län, synnerligen som kallis kijlter" (Arv. Handl. IX 308).
[137] "skatt för Cronones urmark och kalles kilthr the Böndne plägo bruka theris Swedelandh och Same kan Såå 2 sp och Same 3 spn wdi kilte Jordh" (VA 5162: 3).
[138] VA 5042: 2; Hist. Ark. XI 428.
[139] Mustak. ss. 586-588 julaistussa Satakunnan metsäin laajassa luettelossa, joka siinä esiintyvistä nimistä päättäen on laadittu 1400-luvun alkupuolella, ilmoitetaan metsäin suuruus 1 1/2-14 "miehenmetsissä". Hämeen erämaitten "miehenosista" ks. VA 131 ja 3750 a us.
[140] MU s. 353, Mustak. ss. 197, 357.
[141] VA 6217 a: 1.
[142] Porthan, Chronicon 636; Rosenborg, Jordbeskattn. 85, 86; Nyström, Hist. Ark. VIII 61, 62; Melander, Hist. Ark. X 433-435; Gebhard, Hist. Ark. XI 427-430, Melander, Hist. Ark. XII 368-371, 396-397.
[143] Taranger, Hist. Tidskr. (Norjan) 4 sarja 4: 112, 113.
[144] 1422: "aarligit landh geldh — aarligit affgildh" (Mustak. s. 295); 1422: "landga;ld" (Mustak. s. 299); 1542: "landgilles pgr" (VA 5: 370); 1579: "landkillis Smör" (VA 1354: 26 seur.).
[145] Mustak. ss. 121-122.
[146] Mustak. ss. 140-141.
[147] Mustak. ss. 140, 145-146.
[148] Mustak. s. 400.
[149] VA 3755: 20 seur.; 3002: us.
[150] VA 3755: us.
[151] Hildebrand, Medeltid I 280.
[153] Kamer. Asiak. I 127 seur.
[154] Kamer. Asiak. I 10.
[156] Hausen, Bidr. I 4, 20, 21, 23, 29, 30, 32, 41, 57, 58, 68, 69, 76, 85, 86, 88, 90, 94, 96, 115, 120.
[157] Koska kruununverot Karjalassakin uuden ajan alussa jaettiin "talviveroon" ja "kesäveroon" (VA 5013: 18-19, 55-56) ja kun Heikinpäivän aika talvella oli vanha veronmaksuaika V.-Suomessakin (Grönblad, Nya Källor 407), näyttää talvisydän eli talvikäräjäin aika kaikkialla Suomessa olleen vanha veronmaksuaika.
[158] MU ss. 117-118.
[159] VA 3672: 65 seur.
[160] Esim. VA 2033: 4 seur.; 3002: 139 seur.
[161] VA 6134; 20-21. Tätä veroa sanottiin linnanvoudin veroksi ja kuului siihen myöhemmin myös 12 kyntteliä (Arv. Handl. VIII 42). Linnanvouti peri ohrat talvikäräjillä ja hauit kesäkäräjillä (Teitti 19). Myöskin kymmenmiesten oli annettava voudille lahjaksi haukia (Arv. Handl. III 249).
[163] VA 5043: 112; Teitti 33.
[164] Teitti 69-70.
[165] Kamer. Asiak. I 21.
[166] Mustak. s. 57.
[167] Grönblad, Nya Källor 236.
[168] Esim. seuraava v:lta 1539 (VA 1: 42)
nahkat arvoluku
hirven 5-7 ahman 4 ketun 3 saukon 3 näädän 2 tuhkurin 1 hillerin 1/2 kärpän 1/2 oravan 1/7 sekalaisten ("samfong") 1/9-1/8
[169] "Daxuärkskin" (Kamer. Aisak. I 10).
[170] "Gråwerk xiij tijmber för wäger och broor" (Kamer. Asiak. I 21).
[171] Mustak. s. 586.
[172] VA 1945: 18 (kijrkon oraua).
[173] Mustak. s. 69.
[174] Mustak. ss. 71, 585.
[175] Porthan, Chronicon 636. Kirkolle maksettava nahka oli oravan nahka. Sen ilmaisee yläsatakuntalainen nimitys "kirkon orava" ja Agricolan käyttämä nimitys "eth groskin", joka merkitsee oravannahkaa (Hildebrand, Medeltid 1207). Kun jousirahaa uuden ajan alussa maksettiin läntisessä Suomessa yleensä äyrityinen jouselta (VA 6: us.), lienee oravannahan arvo siellä siihen aikaan ollut äyrityinen (käypää rahaa). Savossa ja Karjalassa oli jousimaksu yleensä vain "fyrkki" eli 6 penninkiä (Arv. III 329; VA 5123: 26).
[177] Mustak. s. 69.
[178] Mustak. s. 546.
[179] Mustak. s. 586. Asiakirjassa mainitut 2 valkonahkaa pitänee olla 2 äyriä tai 2 valkonahkaa.
[180] VA 6 us. (krokpeningar).
[181] Mustak. ss. 70, 585.
[182] Hausen, Bidr. I 319.
[184] Ignatius, Kangasala 69, 70.
[185] VA 3670: 49, 69, 70. Ylä-Satakunnassa suoritti kukin jousi "käräjäverona" (tingskott) kolmille käräjille vuodessa 1 lampaanlavan (Ignatius, Kangasala 72). Kustaa Vaasan kirjeessä v:lta 1554 Satakunnan voudille mainitaan yläsatakuntalaisten lähettiläiden käyneen valittamassa kuninkaalle "joistakin lampaanlavoista, joita heidän tulee suorittaa käräjätaloon 4 kertaa vuodessa, vaikkei se koskaan ennen ollut tapana ollut ennenkuin Maunu Niilonpoika sen pani maksettavaksi" (VA 1998: 52). Kukatiesi liioittelivat talonpojat, sillä puheenaoleva vero tuntuu perivanhalta. Ehkäpä oli Maunu Niilonpoika ruvennut ottamaan lampaanlapoja vuodessa neljästi, vaikka niitä ennen oli maksettu vain kolmasti, ja se antanut aiheen valitukseen.
[186] Fontell 50; VA 1: 142; 1: 115.
[187] VA 4529: 1; Hist. Ark. XI 428.
[188] Hausen, Bidr. I 317.
[189] VA 3672: 2; Ignatius, Kangasala 69; VA 6217 a: 1 (Savon jousi: talonpoika ja hänen poikansa).
[190] VA 3672: 2; Ignatius, Kangasala 70.
[191] Thulin, Mantalet 91.
[192] "v skilling for huar boga, och then som 2 boga haffr giör wt ix sk och thn som 3 bogar ägar gor ut xii sk" (VA 6: 229; Iitin karjalainen oikeus 1543).
[193] Ignatius, Kangasala 70.
[195] "Cronobågar, hvilket namn deraf är tagit, at hwar mans-person när han fyller 15 år, at han kan opspänna och föra en stålbåga, blifver han kallad Joutzi, båga" (Åbo Tidn. 1777, s. 133).
[196] "hwar sum fæmton ara gammal ær han ær inggildir" (ÄWmL, ThB pr).
[197] Seebohm, Tribal Custom in Anglo-Saxon Law 22-23.
[198] Thulin, Mantalet 6.
[199] Fontell 50; VA 5162.
[200] Arv. Handl. III 329. [201] Åbo Tidn. 1777 s. 143.
[202] "JoutsiBotn. porcio certa prædii rustici [Sv. mantal]. — — magnitudo enim prædiorum temporibus antiquioribus, ex numero virorum arcipotentium cujusque familiae censeri, tributumque capitale in pellibus max. sciurorum, arcu l. jaculando captorum pendi solebat, undemontako jousta talossa?— — vel cujus magnitudinis est prædium? onko poika joutsella? num puer est arcipotens l. tributarius?" (Renvall, Suomal. Sanakirja).
[204] Mustak. s. 69.
[205] Rosenborg, Jordbeskattn. 95-96.
[206] Åbo Tidn. 1777, s. 134.
[207] S. Rissanen, Iisalmen kirkollisia vaiheita (käsikirjoitus).
[208] Aspelin, Korsholman linna ja lääni 9. Vrt. ed. s. 57.
[209] Ronimus, Vatj. viid. verokirja 87, 93, 107; Kamer. Asiak. VI 145, 171, 199, 208, 209, 210, 213.
[210] Hildebrand, Medeltid I 280; Hjärne, Helsingelif under Helsingelag 27.
[211] ÄWmL, ThB 7 § 2.
[212] Hausen, Bidr. I 316.
[213] Rosenborg, Jordbeskattn. 87-88; Gebhard, Savonlinnan lääni 62.
[214] Reinholmin kok. 19: 110.
[215] v. Knorring, Gamla Finland 116.
[216] Lönnrot, Suomal.-Ruotsal. Sanakirja: "Orava"; (Lisävihko:) "Oravanmaa", "Oravanpää".
[217] Melander Suomen mitta- ja painosuht., Hist. Ark. XI 36-38.
[218] Ronimus, Vatj. viid. verokirja 58, 60-62. — 1 korobja = n. 2 hl, 4 korobjaa = n. 8 hl; 1 punta = 6 pannia eli n. 6 hl.
[222] Kamer. Asiak. I 8, 10, 11 ("skattaskin", "gråskins peninga").
[224] Åbo Tidn. 1777: 134.
[225] Kraftman-Lagus, Tanckar om hushållningens uphjelpande i Carelen 25.
[226] Milukow, Skizzen russischer Kulturgeschichte I 53-55.
[227] "in communi placito" (Mustak. ss. 19-20).
[228] 1330: "in generali placito — — in Øningiawiik habito" (Mustak. s. 37); 1414: "een tiidh ther soknamennena aff Salthwiik och andre godhe mæn aff allo landena wore saman kompne widh Saltwika kirkio" (Mustak. s. 259); 1538: "eth almening ting på Oland j saltwik" (Arv. Handl. IX 15-17); 1564: "till landztingett till Färgesundett" (Hausen, Bidr. II 178); 1565: "landsting vid fergesundet" (VA 215 1: 59). Vrt. Hausen, Sv. Litt. Sällsk. Förh. och uppsatser 8: 195-196. Vielä v:n 1565 maakunnankäräjillä käytettiin Ahvenanmaan maakuntasinettiä.
[229] Hist. Ark. XXII, II 2.
[230] Hausen, Något om Ålands forna afrättsplatser, Sv. Litt. Sällsk. Förh. och uppsatser 8: 195-202.
[231] Viimemainitussa suhteessa on valaiseva eräs v:n 1564 tuomio, jolla 3 Kumlingen miestä langetettiin sakkoihin siitä, että he halveksumistaan osoittaakseen olivat jättäneet menemättä Färjsundetissa pidettyihin maakuntakäräjiin kuulemaan siellä "koko pitäjän puolesta" kuninkaan kirjettä, "joka koski koko maata" (Hausen, Bidr. II 178. Vrt. Bomansson, Om Ålands fornminnen 13).
[232] V. 1538 luetellaan lautakunnassa 20 nimeä, v. 1565 mainitaan siinä "tvenne tolfter".
[233] "Larens Olaffson, lansdomare" (Mustak. ss. 240, 242).
[234] Arv. Handl. II 68, 69, 73-76; IV 4; vrt. myös II 79, 81, 83-85. 8789, 98.
[235] Arv. Handl. VII 23.
[236] VA 2598: 49. Arv. Handl. IV 16.
[237] Henrik Jönsson, joka 1530-luvulla mainitaan Ahvenanmaan maantuomarina (myös "kihlakunnantuomarina", "häradshöfding") oli aikaisemmin Turun linnan vouti. Ahvenanmaan maantuomarina hän ilmeisesti oli paikallisista syistä, sillä hänellä oli siellä perintötilana ylinen Haga, jolle hän sai ikuisen rälssioikeuden (Arv. Handl. II 214-215; V 282).
[238] Arv. Handl. IX 266; Hausen, Bidr. II 375.
[239] "ij Saltuick sockn i ödekara mklag oc i Laby mklag 45 men oc huar ma(n) i finström sockn 140 me(n) oc i hamar Landz sock(en) bredebolste mklag nordan skirkyon 46 me(n) oc i äccröö mklag 58 me(n) löp sama T(r)idiugr mantalz i en summo 289 me(n)." — "Item giorde huar ma(n) i finneströms T(r)iding i alin vadmall huar ma(n), oc är mantalz 289 me(n)" (VA 2603: 29, 55; vrt. Arv. Handl. II 115, IX 266-267).
[240] Hausen, Bidr. II 375; Arv. Handl. IX 266-267.
[241] "för thet the hade hugget til theris behoff 10 tillier opå en almenningx öö benembd Borgöö, som log vnder Jomale tridung, ändog the lågo i samme tridung" (Hausen, Bidr. II 375).
[242] VA 5: 93, 94; 2603: 3, 44; Hausen, Bidr. II 214. —
[243] Borgön saari on Hammarlandia ja Ekkerötä erottavan Marsundin salmen suussa. Saarella lienee pakanuuden aikana ollut linnavarustus, joka ehkä sekin on ollut tridungin yhteinen. 1600-luvulla kuului saari Grelsbyn kuninkaankartanon alle (Appelgren, Suomen muinaislinnat 1-2). Vielä 1830-luvulla oli Ahvenanmaalla useita yhteissaaria ("allmänningsholmar") kruunun hallussa (VA, Böckerin kokoelmat, kertomuksia Ahvenanmaalta).
[244] Hausen, Bidr. II 375.
[245] Hausen, Bidr. II 20, 21, 23.
[246] Vrt. Arv. Handl. IX 268.
[247] "I förste triungen är Sundh Socknn och Saltwijk östen fierden, the holle theris ferie städes rede förr theris landzbroo. Alle the förer som komme westen, them före the öffwer Delen och til Kumbling Sockn, Kumbling Sockn förer them anthen till Inio i Töffuesall, eller och til Korpo Sockn" (Arv. Handl. IX 266).
[248] Arv. Handl. IX 266-267.
[249] VA 2603: 29, 55; vrt. Arv. Handl. IX 261, 264.
[250] "et laghcallat trydiunxting vtan for castalholm" (Arv. Handl. II 98-99).
[251] Arv. Handl. II 115-116. — Näistä kahdesta käräjästä on huomauttanut jo Styffe, joka niiden perusteella mainitsee Ahvenanmaan jakautuneen 3 "käräjäkuntaan (tingslag) eli tridungiin" (Skandinavien 407).
[252] Arv. Handl. II 67-68.
[253] Arv. Handl. II 75-76, 79-80.
[254] Hausen, Bidr. II 1-5, 6-11, 12-17.
[255] Arv. Handl. IX 16; VA 2598: 49.
[256] Hausen, Bidr. II, 3, 4. 5.
[257] "nervarendes erlig mandh Hinrik Jönsson ppa Hagha, herreshöffdinge wnder samma oor som fför skriffuad stoor" (Hausen, Bidr. II 6, 7, 8, 9, 10, n, 13, 14, 15, 16).
[258] Mustak. ss. 29, 37, 38.
[259] Arv. Handl. I 67-69.
[260] Hausen, Bidr. II 17.
[261] Uuden ajan alussa mainituista kihlakunnantuomareista toinen asui Finströmissä (Getassa) ja oli varmaan Finströmin tridungin tuomari, toinen Saltvikin Hagassa, joka tosin on Finströmin tridungiin kuuluneessa osassa Saltvikiä, mutta kuitenkin Saltvikin keskusseudussa, joten tätä toista voinemme pitää Saltvikin tridungin tuomarina. Ahvenanmaan vanhain maantuomarien virka mahdollisesti kulki perintönä samoissa suvuissa.
[262] Lindström, Om de gotländska Domarena, Anteckn. om Gotlands Medeltid I 480-487. Vrt. Schlyter, Jurid. Afhandl. II 64-65; Styffe, Skandinavien 428.
[263] Bergfalk, Sv. jordens beskattn. 51-52.
[264] Tunberg, Skandin. äldsta polit. indeln. 136. Myöskin Nerikessä, Taalainmaassa ja Norjassa on tridung-jako Tunbergin mukaan kotoinen. Helsinglannin haaksikuntain (skeppslag) kolmanneksiin ei Ahvenanmaan tridungeja voitane verrata.
[265] Saxén, Den svenska befolkningens ålder i Finland, belyst af ortnamnen, SMMY:n Aikakausk. XXI, 3: 33.
[266] Oma Maa I 316.
[267] Melanderin tiedonanto Hist. Ark. X 431-433.
[268] "sokna thingh" (Arv. Handl. II 49).
[269] Mustak. ss. 176, 240; Arv. Handl. II 78-79.
[270] Arv. Handl. II 74, 78, 83, 87, 95, 97.
[271] "tå jag för rätta satt på wallen vthan för Raseborg" (VA,Hausenin kok. 30.7.1513); "oppo tingx backan i Saltvik" (Hausen, Bidr.II 31); v. 1601 pidettiin kesäkäräjät "vid Casterholms hus" (VA 222,Sundin käräjät 17.6.1601). "Tingön" saaresta ed. s. 91.
[272] Weckström, Geogr. stat. lex. 35.
[273] Radloff, Åland 56, 70, 82, 99, 111, 125, 134, 147.
[274] Nordisk Familjebok, Gottland; Styffe, Skandinavien 428.
[275] Steenstrup, Danmarks ældste Inddelning, D. Vidensk. Selsk. Oversigt 1896, 396-402.
[276] Bergfalk, Sv. jordens beskatta. 15.
[277] Esitys perustuu pääasialliseti Erslevin teokseen Valdemarernes Storhedstid. Vrt. Vinogradoff, English Society in the Eleventh Century 37; Steenstrup, Danm. Riges Hist. I 790-791.
[278] Rydin 37; Styffe, Bidr I: XCV seur. Vrt. Hildebrand, Medeltid I 266.
[279] Styffe, Bidr. III: CXII.
[280] Schlyter, UL, Gloss.: Markland.
[281] Åström, Om svensk jordäganderätt 23-24.
[282] Ramstedt, Om krigs- och skatteväsendet 31; Hildebrand, Medeltid I 243-245.
[283] Ramstedt, Om krigs- och skatteväsendet 28.
[284] Berg, Bidr. till den inre statsförvaltn. hist. 293.
[285] Berg, sama teos 286-287.
[286] Saltvik 1547: "Item en affradz peninge opburett vtoff 60 mk wtth iord ssom ær liggiandes J lagmandzby 8 pening effter huar mk" (Arv. Handl. IX 53).
Jomala 1547: "Item är opburet affradz pening wtoff 40 mk wtt iord ssom är liggiandes ij möcleby (Jomala) 8 pening effter huar mk — —. Item æn är affradz pening opburit wtoff 15 mk wtt iord ssom är liggiandes i Dalkarby 8 pening effter huar mk" (Arv. Handl. IX 75).
Finström 1547: "Item är affradz pening opburit aff bransböle fför 13 mk iord ssom är liggiandes görs 8 d:r effter huar mk" (Arv. Handl. IX 84).
Toisinaan on lampuodin vero ilmoitettu yhteenlaskettuna summana, mutta silloinkin näkyy, että vero tekee suunnilleen äyrityisen markalta (Arv. Handl. IX 53, 58).
[288] Arv. Handl. IX 71.
[289] Selitys tästä verosta Arv. Handl. IX 53. Toinen täydellisempi, luultavasti Jaakko Teitin laatima selitys Arv. Handl. IX 260.
[290] Finström 1431: "VIII markaköp jord. liggiandis j Berström for VIII mark peninger" (Arv. Handl. II 73). Muita samanlaisia tapauksia vv. 14311432 eri seuduilta Ahvenanmaata ks. Arv. Handl. II 77, 78, 79, 84-85, 86, 89, 91, 115. — V:lta 1438 on tiedossa tapaus, jolloin 10 markanostolta maata maksettiin 10 mk ja kuorma (heiniä) (Arv. Handl. II 114).
Luonnollisesti myöskin jonkun seudun markanostoja vaihdettiin samaan määrään markanostoja toisella seudulla. Esim. Hammarland 1428: "jöns bagge gaff IX markaköp j mörby liggiandis j hamarlandz sokn j herman skallas tegh for IX markaköp jord liggiandis j ödha j wigars bole" (Arv. Handl. 1167); — Muita samanlaisia tapauksia eri pitäjäinkin kesken ks. Arv. II 76, 82, 88, 90, 91, 94, 97. — Poikkeuksena olen merkinnyt tapauksen, jolloin 8 markanostoa vaihdettiin 9 markanostoon (Arv. Handl. IV 4).
[291] Mustak. s. 212.
[292] Arv. Handl. II 25, 74.
[293] Arv. Handl. IX 51, 55, 60, 64, 69, 73. 77-
[294] Arv. Handl. IX 53, 57, 62, 65-66, 71, 75, 79, 84, 258-259.
[295] "Ledingx lamb", "Lendings lambz penninge", "leydinx lambs penninger", VA 2598: 1 seur.; Arv. Handl. IX 87, 258-259.
[296] Skenningen sääntö 1335, § 5 (Nordström, Penningeväsendet 362-363); Ruuth, Om varupris 14-15.
[297] Forssell, Anteckn. om mynt 40, 42. — Koska tällä seikalla on merkitystä Ahvenanmaan muinaisessa taloudessa, otettakoon tähän Forssellin sanat:
"Kuten jo Hallenberg laajasti on osoittanut, on tästä todellisesta Tanskan markasta äärimmäisen tarkoin erotettava netanskalaiset markat(mark danska), jotka keskiajalla ja vielä kauan Kustaan hallitusajalla esiintyvät Ruotsin Göötanmaakuntain asiakirjoissa ja tileissä. Nämä tanskalaiset markat olivat kokonaanlaskutapa, joka rahan todellisesta laadusta aivan riippumatta oli pysyvässä suhteessa Ruotsinäyrityismarkkaan(mark örtugar), eli niinkuin 3:4, niin että tanskalainen markka Itä-Göötanmaalla, Länsi-Göötanmaalla ja Smålannissa 16 killinkineen (kukin à 3 valkoista) laskettiin =kuudeksiäyriksi äyrityisiä, jota vastoin äyrityismarkka oli =kahdeksanäyriä äyrityisiä."
[298] Erslev, Valdemarerne 48-50, 143; Steenstrup, Danm. Riges Hist. I 789.
[299] Hildebrand, Medeltid I 247-248; Thulin, Mantalet 26-27; Söderwall, Ordbok: mark (märka bol); Bergfalk, Sv. jordens beskattn. 66.
[300] Bolin hinnat Ahvenanmaalla olivat seuraavat (Mustak. ss. 37-38 ja ed. s. 108):
myyty saatu koko bolin suhdeluku 24 markan boleja hinta mk hinta mk arvoiseen boliin
1) V. 1330 1/8 60 480 20 (?) 2) " 1333 1/4 ja 1/8 80 213 6.6 3) " 1397 1/4 40 160 5 4) " 1400 1/2 85 170 7 5) " 1400 1 175 175 5-5 6) " 1410 1/2 106 /1/2 213 6.6
Kahdessa viimemainitussa tapauksessa kuului kauppaan lisäksi joitakuita "markanveroja", joiden hinta, siihen aikaan 5 mk markanverolta, on kauppahinnasta vähennetty. Tapauksissa 1 ja 4 tarkoittaa hinta Ruotsin rahaa, tapauksessa 1 on hinta epäiltävän suuri.
[301] Radloff, Åland 35-56, 68-69, 81-82, 108-109.
[302] Että veroyksiöt olivat samassa markkakunnassa saman suuruiset, näkyy seuraavasta v:n 1556 veroselityksestä, joka koskee Ekkerön markkakuntaa (Arv. Handl. IX 262):
Effter thette sätte vtgiörs Skatten på Äkerööen, och Recknes i huarRock, och fulgärd, som her effter folier hele Marcklaget vtöffwer.
| Röck 85 mkI huar ful | Gerdh 148 mk 7 öre 13 d:r| Marckskatther 616 mk
Samasta asiakirjasta nähdään, että nuo merkilliset epäparimarkat (uddemarker) tasattiin markkakunnan kesken: "Huilkit Bönderne i så måtthe betyge, att then ena byen, hielper medt sin öfuerlöps marker til then andre, heele Marcklaget igenom, Och när the haffwe fyltt alle fulgärdz skatter, tå göre the öffuerlöps marker, wtaff thet öffwerbliffwer" (Arv. Handl. IX 260).
[303] V:n 1556 veroselityksestä (Arv. Handl. IX 259):
Fulgärdz skatt.
Fölier aff samme iordh, fullgärdz skatt, och haffuer icke huartt Marcklagh, like månge marker vnder fulgerden. Ty en partt haffuer 200 mk:r wnder fulgerden. En partt 184 mk:r, En part 140 mk & c Huilkit är och en stoor wille ibland almogen.
[304] Hausen, Bidr. II 46.
[305] "Båtzmandzgerden", Teitti 311.
[306] V:n 1531 verokirjan markkakuntaluettelon (VA 2598) ja v. 1547 pitäjittäin ilmoitettujen veromarkkamäärien (Arv. Handl. IX 51 seur.) laskelma on seuraava:
markka- verp- veromarkk. 24 mk bojejakuntia markkoja markkakunt. markkakunt.kohden kohden
Saltvik 5 1 471 296 12 1/3 Sund 4 1 826 456 19 Jomala 4 1 793 1/2 448 18 1/2 Hammarland 3 1 588 1/2 319 13 7/24 Finström 4 1 672 1/2 1/4 418 13 1/3 manner-Ahvena 20 8 321 1/2 1/4 416 17 1/3 Lemland 6 1 094 1/2 182 5 7/24 Föglö 7 1 040 /1/2 146 6 1/12 Kumlinge 4 507 1/2 127 7 7/12 ulkosaaristo 17 2 642 1/2 156 6 1/2 koko Ahvenanmaa 37 10 964 1/4 291 12 1/6
[307] Mustak. s. 19.
[308] "Tributum nostrum de Alandia" (MU s. 179).
[309] Hausen, Bidr. I 306.
[310] MU 8. 392. [311] VA 2601: 1; Arv. Handl. IX 87.
[312] Arv. Handl. IX 259.
[313] V:n 1547 veroselitysten perusteella (Arv. Handl. IX 51, 55-56, 60, 64, 69, 73, 77, 82, 86-87) saamme seuraavat keskimääräiset täysiveron hinnat:
pitäjät täysiveroja markanostoja täysiveron keskim. hinta mk
Saltvik 49 3/8 9 747 195Sund 84 14 116 ja 2 äyriä 166Kumlinge 45 6 319 140Föglö 70 1/2 9 212 131Lemland 59 2/2 10 936 ja 2 ä. 182Jomala 76 1/4 13 609 179Hammarland 62 9 756 157Finström 61 11 228 ja 6 ä. 184koko Ahvenanmaa 507 + 2 1/2 nelj. 84 925 ja 2 ä. 167 1/2
[314] Täysiverojen keskimääräiset markanveroluvut olivat v:n 1547 veroselitysten mukaan seuraavat (Arv. Handl. IX 51, 55-56, 60, 64, 69, 73, 77, 82, 86-87):
markanver.pitäjä täysi- markan täysiver. kut. täysiver.veroluku veroluku kohden
Saltvik 49 3/8 1 4?1 29 1/2Sund 84 1 826 22Kumlinge 45 507 1/2 11Föglö 70 1/2 1 040 1/2 15Lemland 59 1/2 l 094 1/2 18Jomala 76 1/4 1 793 1/2 23Hammarland 62 1 558 1/2 25Finström 61 1 672 1/2 1/4 27koko Ahvenanmaa 507 + 2 1/2 nelj. 10 964 21
[315] VA 1: 152-153; 2598: 1 seur., 107 seur.; 2601: 1.
[317] Arv. Handl. IX 259.
[318] VA 2598: us.
[319] Lähemmin tästä "Veropiiri-järjestelmästä Suomessa uuden ajan alussa" Hist. Ark. XXI, II, 5: 1-2.
[320] Vrt. Hildebrand, Medeltid I 263.
[322] Asiakirjassa käytetty merkki te vastaa tarkoin Itägöötanmaan "thon" eli "tynna" mittaa, joka sisälsi 6 pannia. Jokaisen ahvenanmaalaisen talonpojan suoritettava oli siten 1/3 tynnaa eli 2 pannia.
Sveanmaassa oli käytännössä punta, joka sisälsi 8 pannia samaa kokoa kuin Itägöötanmaassa (Forssell, Om mynt 116-117).
[323] Arv. Handl. IX 52.
[324] V. 1413 suoritetut ohrat vastannevat uuden ajan alussa erikseen tilitettyjä "hevosohria" eli "hevoskulkuohria" (hestekorn, hestelöpskorn), joita suoritettiin miesluvuittain (täysitiloittain). (VA 2598: 1 seur.).
[325] Tämän verokappaleen vastine saattaa olla uuden ajan alussa täysiverojen suoritettava jänisvero ("harapenningar 9 d:r").
[326] VA 2602: 2 seur.
[327] MU s. 392.
[329] Esim. Hämeessä 1334 (Mustak. s. 47).
[330] Allardt, Borgå län 21, 30-31 (Rosenborgin antama selitys kuitenkin väärä).
[331] VA 2598: 1 seur.; Arv. Handl. IX 259.
[332] VA i: 63-78. "Ja ken on lukumies (boleman) pitäjässä, hän lyhentää vuorostaan markan joka lehmältä, jonka hän suorittaa linnaan vuosittain" (VA 484: 1).
[333] Kamer. Asiak. I 9.
[335] VA, Hausenin kok.
[337] Se näkyy siitäkin, että Viipurin 12 nautakuntaa suorittivat kukin hyvin epätasaisen summan "nautarahoja" (1 mk 2 äyriä 2 äyrityistä), jotavastoin koko pitäjän oli maksettava 16 mk 8 lehmästä à 2 mk (VA 1; 31).
[338] "nöthet — — fore thera ærifuidz lösn" (MU s. 203).
[339] Schrader, Linguistisch-historische Forschungen zur Handelsgeschichte und Warenkunde I (1886) 113-117.
[340] Seebohm, Tribal Custom in Anglosaxon Law 246 seur.
[341] Nordström, Penningeväsendet 358, 362-363, 364; Ruuth, Om varupris II.
[342] Hist. Ark. XXII, II 1:2.
[343] Nimitys "husåker", joka tavataan joskus asiakirjoissa, on antanut aihetta väärinkäsityksiin (Rosenborg, Jordbeskattn. 38, "husåkerskatten").
[344] Arv. IX 258. Ekkerön markkakunta oli ajoveroihin nähden poikkeusasemassa (Arv. Handl. IX 78).
[346] VA 2598: us.
[348] Hausen, Bidr. II 47, 52-56, 72, 74, 75, 77, 78.
[349] Hausen, Bidr. II 45.
[351] Arv. Handl. IX 61, 65, 70, 74, 78.
[352] Savun arvoksi ilmoitetaan v. 1556 100 "markkaa maata", muutamin paikoin enemmän, toisin paikoin vähemmän. Ekkerössä sen arvo samana vuonna oli 85 mk (Arv. Handl. IX 258).
[354] Arv. Handl. IX 51 seur.
[355] MU s. 155. — Yhdysnimi "Kalenningiatekt" esiintyy jo v. 1316 (Mustak. s. 15).
[356] "Esgerus, aduocatus ex parte Danielis Niclisson super Kalandiam" (Neovius 163).
[357] Meinander ja Rinne, Finlands kyrkor I. Nykyrko och Nystad 1-2,
[358] MU s. 404.
[359] Mustak. s. 235, 280, 304; MU s. 428.
[360] Suomal. Tiedeakat. Esit. 1911, 1: 54.
[361] Mustak. s. 67.
[362] Mustak. s. 88.
[363] MU ss. 132, 180, 240, 231; Mustak. s. 27.
[364] MU 37 ss. 376-377.
[365] Mustak. s. 173.
[366] Mustak. s. 441.
[367] "Thzta hawer jach op boret syden aff lænet aff annen tridingen" (Birger Trollen tilit Turun läänistä 1463, Hausen, Bidr. I 323).
[368] "iak har opboreth skatten aff lenith, bode the tridungene, som vt bör ga om sancti Olaffs tiidh och Michelss messe, som är vij c (700) marcher" (Satakunnan voudin kirje v. 1513, Grönblad, Nya Källor 607).
[369] Hausen, Bidr. I 332, 346-347; VA 1:61.
[371] Hausen, Bidr. I 326-327; VA 1: 78; 485.
[372] "för tridungs nöt" (VA, Hausenin kok., Raaseporin l:n tilit v:lta 1451).
[373] Suomalaisen Karjalan ja Savon suurten pitäjäin jako neljänneksiin, jotka olivat tärkeitä veronkanto- ja oikeuspiirejä, ei kuulu tähän.
[375] "med the swåre gestninger, som till thänne dagh sketh ähr, både aff Lendzmen, Fiärdingzmen, Bolemänn, Tächtemen" (Arv. Handl. IX 309).
[376] MU s. 203.
[377] ZA 2898: 9' 12' 15' 20; UL' KB X §§ 2' 4; Gloss. "Tadriuman".
[378] Hausen, Bidr. I 326-327.
[380] Oksanen, V.-Suomi 9.
[382] Hausen, Bidr. I 305.
[383] V:n 1451 tilien mukaan oli bolin maksettava useampia veromääriä, jotka hyvin sopivat 20-jakoisen verokunnan suoritettavaksi: "työrahoja" 20 äyriä 4 äyrit., "kolmanneksen nauta" 20 äyrit., ja "ajorahoja" 20 äyriä 10 kill. Pienet ylijäämät keskiajalla tavallisesti suoritettiin yhteisesti (vuoronsa perään kukin yksiö).
[385] VA 2918: us. (Bolegestning).
[386] Aikaisimmat asiakirjain mainitsemat tapaukset ovat seuraavat:
(1) 1326: "v oras terre in Lundenum" (Mu s. 130);
(2) 1345: "predia mea sedecim talentorum in agris — — jn villa, que dicitur Keris" (Kaarinassa) (Mustak. s. 68);
(3) n. 1361: "II skattmarker jord, liggiande i Gudhlogsböle" (Inkoossa) (Neovius 193);
(4) 1376: "en tolftinx marcha skat och tre marcha skat jnnan Wartiasara j Vemo sokn" (Mustak. s. 157);
(5) 1383: "ij marcha skat jnnan Warthiasara i Vemo sokn" (Mustak. s. 179);
(6) 1392: "allan thenna ægholot j Sandanes, liggiande j Karisa sokn, swa som ær ij skatmarc enom fierthung minna" (MU s. 437);
(7) 1400: "1/2 skatmark jordh, liggiande i Offwanæng" (Inkoossa) (Neovius 254);
(8) 1402: "alt vart godsz som wj i löpö liggiande attom som ær fæm skat mark — — oc een trydiung aff fæm skat markom — — oc ena siættungx skat mark" (Taivassalossa) (Arv. Handl. II 16);
(9) 1404: — "godz i Borgo, somær halfannan skattmarck jordh, liggiandes i Åkerby" (Neovius 253);
(10) 1411: "siæxtighi marka kööp iordh j Hiruonpä, liggiande j Pemara sokn" (Mustak. s. 244);
(11) 1421: "alt thera gothz aa Kwsakosche liggiande — — som ær III scat-mark jordh, for II mark ok sivtighi mark reflist tall" (Pernajassa) (Arv. Handl. II 54).
(12) 1437: "ena skatmark jordh liggiande j Mayalaby" (Inkoossa) (Mustak. s. 361);
(13) 1438: "ena skatmark jordh liggiande j Mayalaby — — war laglica köpt före xxxviij mark Abo peningha" (Mustak. s. 362).
[389] VA 485: 29 (Nousiainen), 35, 36 (Pöytyä), 42, 43 (Maaria), 50 (Raisio), 87, 99 (Vehmaa), 162, 164 (Paimio), 172, 175, 176 (Halikko), 181 (Salo).
[390] VA 485: 182 (Salo), 198, 204 (Perniö), 215 (Kemiö).
[391] VA 485: 190-197 (Muurla), 197, 199 (Perniö).
[392] VA 485: 198 (Perniö), 247, 248 (Sauvon Ruonan kuninkaankart. ikivanha lääni, useita tapauksia).
[393] VA 485: 176, 182 (Halikko), 206 (Perniön kuninkaankart. lääni), 222 (Kemiö), 248 (Ruonan kart. lääni).
[394] Muutamissa tapauksissa maksettiin tangolta kokonainen markka (6 äyriä = tanskal. markka); 1 kyynärältä 1 vanha äyrityinen eli tangolta 6 äyriä (= tanskal. markka); niin Nousiaisten Santamalassa (VA 485: 29), Halikon Rompsilan kruununkylässä (VA 485: 185), Kemiön Engelsbyn rälssiltä (VA 485: 229). Nämä tapaukset näyttävät edustavan vanhinta ajateltavaa verokantaa, mihin mainittujen paikkain korkea ikä ja erikoinen veroluonnekin näyttää viittaavan.
[395] "skattar fförskriffna by i ort Rök af huar stong kallas jencka dr" (VA 485: 52). — Toisessa Rymättylän kylässä samanlaista veroa kutsuttiin nimellä "stong penigr" (sam.).
[397] VA 2918 us. — Koko Raaseporin läänin markkaluku nousi uuden ajan alussa (VA 2975: 1 seur.) n. 1 878 uuteen eli 939 vanhaan markkaan, mikä oli hiukan pienempi kuin 1413 v:n veroyksiöluku eikä varsin kahta vertaa niin suuri kuin Ahvenanmaan silloinen veroyksiöluku. Tämän perusteella voidaan katsoa Raaseporin läänin 1400-luvun alussa viljelyksensä ja väkilukunsa puolesta olleen kaksi Ahvenanmaan vertaa.
[398] "pro pleno precio" (Mustak. s. 27).
[399] Allardt, Borgå län 20 seur.
[400] VA 1: 87 seur.; Arv. Handl. VI 181. Satakunnan karjamarkkain hävittyä kutsuttiin "savuja" usein "veromarkoiksi" (VA 330: 38).
[401] VA 2: 103; Rosenborg, Jordbeskattn. 97.
[402] Schmoller, Staats- und socialwissensch. Forschungen IV, 5: 6.; Schanz, Finanzarchiv I 398.
[403] Bergfalk, Sv. jordens beskattn. 47, 48.
[404] Allardt, Borgä län, TaululIiiteet II a-c.
[405] Allardt BOrgå län, TauluIiite III c.
[406] Allardt BOrgå län 21 ja Taululiite I.
[408] V:n 1555 verokirjassa (VA 3033: 12-23) on Raaseporin läänin pitäjille merkitty seuraavat veroyksiöt:
pitäjä veromarkkoja mieslukua
Tenhola 312 292Pohja 238 1/2 355Karja 267 7/18 288Lohja 216 3/4 350Inkoo 289 2/4 280Siuntio 213 1/2 180Kirkkonummi 210 190Espoo 167 13/16 21koko lääni 1 916 43/48 2 256
[409] Näiden veroyksiöiden keskinäiset suhteet näkyvät seuraavasta (VA 1 ja 4994):
vanha miesluku täysiveroja savujapitäjä (v. 1539) (v. 1539) (v. 1541)
Helsinki 75 200 352Sipoo 75 160 358Porvoo 72 190 467Pernaja 64 180 388Pyhtää 64 110 367koko lääni 350 840 1 932
[410] Viipurin läänin täysiverojen ja savujen suhteet uuden ajan alussa olivat seuraavat (VA 1 ja 4994):
täysiveroja savuja täysiveroja savujapitäjä (v. 1539) (v. 1541) pitäjä (v. 1539) (v. 1541)
Vehkalahti 84 1/2 459 Jääski 168 1/2 1 016Virolahti 75 276 Muola 130 289Säkjärvi 60 246 Hanttula 104 270Lapvesi 123 668 Uusikirkko 96 216Taipale 141 721 Viipuri 120 460
[411] Savujen laatua kuvaa erinomaisesti v:n 1541 verokirjan ilmoitus, että savuja oli edell. vuonna ollut Muolassa 310, joista 21 oli karannut Venäjälle, ja Uudellakirkolla 359, joista 1430 (!) karannut Venäjälle (VA 4994: 13, 15).
[412] Viiden pitäjän muodostamat kokonaisuudet (kihlakunnat) näyttävät kuuluneen järjestelmään niillä alueilla, jotka myöhemmin joutuivat Ruotsin alle. Sellaisia viisikuntia olivat vielä uuden ajan alussa Porvoon lääni, Lapveden kihlakunta, Äyräpään kihlakunta, Savon linnalääni ja Pohjanmaa.
[413] Satakunnan vanhimmista asutusseikoista ks. Ruuth, Satakunnan asutusoloista keskiajalla (Hist. Ark. XV 1-28). Muutamia näkökohtia myös kirjoituksessa "Suomen vanhin maakunta- ja pitäjälaitos" (Suomal. Tiedeak. Esit. 1911, I 44-56).
[415] VA 216 b: 89.
[417] Tiedetään tapaus, että Ylä-Satakunnassa olevan Vesilahden Palhon kylän mies on omistanut erämaata nyk. Laukaassa (VA 131).
[418] VA, Hausenin kok. 24.8.1427; 29.11.1470.
[419] Mustak. s. 583.
[421] MU ss. 97, 144, 430.
[422] Ruuth, Satak. asutusol. 12-16.
[423] Ala-Satakuntaa mainitaan eräässä v:n 1335 asiakirjassa (MU s. 165), jonka alkuperäisyyttä on epäilty (Neovius 145). Ala-Satakunnan asiallista olemassaoloa v. 1335 ei ole syytä epäillä.
[424] MU s. 97.
[425] Piispanmaksut Pohjanmaalla eivät niinmuodoin olleet samanlaiset kuin lounaisessa Suomessa, missä vanhimmat suomalaiset asutukset maksoivat piispalle viljaa. Pohjanmaalla ei "ruotsalaisen oikeuden" (voi-järjestelmän) vastakohtana ollut "Suomen oikeus", vaan "Hämeen (Kyrön) oikeus". (Vrt. Ruuth, Joukahainen XI 136). "Kilttirahat" olivat aikaisemman turkisveron lunastusta. Lisätodisteena siihen, että Etelä-Pohjanmaalla muinoin on käytetty turkisverotusta, mainittakoon, että vielä 1550-luvulla Ilmajoelta suoritettaviin kymmenyksiin kuului 2 kiihtelystä oravannahkoja (lukkarintaksa) (VA 4555: 1).
Jussi Lauroselan kainulais- ja pirkkalaiskysymystä valaisevassa kirjoituksessa "Kveen-Kainulais-kysymys" (Hist. Ark. XXII, II, 4) esitetty mielipide, että Pohjanmaan suomalainen väestö polveutuisi pääasiallisesti itsenäisestä esihistoriallisesta heimosta, kainulaisista, ei ole riittävästi perusteltu. Vaikka, kuten main. kirjoituksessa syylläkin huomautetaan, useimmat n.s. asutustarinat ovat epäluotettavia ja harhaanjohtavia, eivät kysymystä myöskään ratkaise enimmäkseen kielteiset tai epävarmat asutusnimien vertailut. Suupohjan keskiaikaiseen suomalaiseen asutukseen nähden, josta tässä on puhe, ei ole aihetta luopua Ruuthin kirjoituksessa "Silmäys Hämäläisten muinaisiin asutusoloihin Suupohjassa" (Joukahainen XI) kehitetystä mielipiteestä etelä-pohjalaisten hämäläis(satakuntalais)peräisyydestä.
[426] Vrt. Aspelin, Korsholman linna ja lääni 9, 15, 18.
[427] Mustak. s. 564; VA 4560: 1; Hist. Ark. X 278; Ruuth, Joukahainen XI 138-139; Aspelin, Korsholman linna ja lääni 18.
[428] Mustak. ss. 33, 70, 154.
[429] Kamer. Asiak. I 126-129; Rosenborg, Jordbeskattn. 96.
[430] VA 4779; Aspelin, Kert. Maalahden pit:stä (Suomi II 6) 116, 117.
[431] Hausen, Bidr. I 305.
[432] Rosenborg, Jordbeskattn. 97; VA, 2: 103; 4554: 00; 2555: 00.
[433] Myöhemminkin kaskenpolttoseuduilla yleensä oli vähän karjaa. Vrt. esim. VA 6: 226 (Hollola).
[434] Mustak. s. 55.
[435] Fontell 67 seur.
[436] Mustak s. 55.
[437] Hausen, Bidr. I 330.
[438] Hansen, Bidr. I 337.
[439] Mustak. s. 49- 50.
[440] Fontell 80-82.
[441] "Karuatho sokn" (Arv. Handl. II 22-23).
[442] Arv. Handl. II 44; Fontell 78-70.
[443] Hausen, Bidr. I 331, 351.
[444] "Wællo sokn" (Hausen, Bidr. I 334, 356).
[445] VA, Iivar Flemingin maakirja (1413); Arv. Handl. II 105 (1437); Hausen, Bidr. I 334-335. 353-354.
[446] Meinander-Rinne, Nykyrko och Nystad (Finlands kyrkor I) 8-9.
[447] Nykyrko och Nystad (Finlands kyrkor I) 3-6.
[448] Hausen, Bidr. I 305.
[449] 1417: "twa röke i Brusaby, — — eeth godz i Virmismæky, — — eth torp i Patis, — — eth torp j Rusko oc eth torp j Pankioki, — — eth godz i Biorneby oc — — eth godz i Bastöö — — ok swa mikit göra fyre röke ok tre kroka j Finlandh" (Mustak. s. 276). Koska Brusabyn kaksi tilaa lienevät Kemiössä ja Björneby ja Bastö Ahvenanmaalla, kaikki siis ruotsalaisella alueella, vastannevat ne asiakirjan 4 savua, mihin näiden tilain lukumääräkin viittaa; Virmusmäen (Maariassa), Paattisten, Ruskon ja Pankijoen (Vehmaalla?) tilat vastaavat siis asiakirjan kolmea koukkua.
[450] n. 1350: "itt Konungh Kristierns stadfestilse breff vppå fordom Konung Eriks breff lydhandis ath stadhenom vnt war af köpa — — itt heelt krookland jord — — j for:da Rettis godz och Pissuby" (Arv. Handl. V 267; vrt. Neovius 179). — 1378: "en halffuer kroker, lighiande j Pysw j sancta Katherine soken" (Mustak. s. 163).
[451] 1380: "innan Ingolsby j Santamalum oc Lemmo — — en halffwan kroch jord j Ingosby" (Mustak. s. 174).
[452] 1380: "j Lempoys by oc j Runoys by jnnan Virmo soken — — en helan kroch j akronom oc XV lass æng j bodhom byomen" (Mustak. s. 173).
[453] Arv. Handl. II 44. — Myös vv:n 1446 ja 1474 oikeustapaukset näkyvät edellyttävän Liedon pitäjän jakautumista suomal. ruotsal. oikeuden käräjäpiireihin (Porthan, Chronicon 270).
[454] Arv. Handl. III 95.
[455] Fontell 78-79.
[456] Fontell 78.
[457] v. Engelhardt, Entstehung der Gutsherrschaft in Livland 62, 102.
[458] Vrt. Brunner, Rechtsgeschichte I 333, 377, 382, 383, 386.
[459] V:lta 1362 edeltävältä ajalta tunnetaan vain kaksi laamannin sakkotuomiota. Toisessa, v:lta 1352 (Mustak. s. 98), "alalaamanni" panee 40 markan sakko-uhan, mutta kysymys oli Aurajoen salpaamisesta, jollainen asia kaiketi koski kuninkaan oikeutta. Toisessa tapauksessa, joka on v:lta 1353, mainitaan laamannin tuomitsemaa 40 markan sakkoa, mutta tässäkin oli rikoksen laatu erikoinen, nim. moninkertainen tuomionrikkominen (MU ss. 261-262). Kuninkaansakko siis kummassakin tapauksessa näyttää johtuneen asian laadusta pikemmin kuin tuomarin virka-asemasta.
[460] V. 1324 eräässä maajutussa oli läsnä Bero laamanni, mutta tuomion lausui linnanpäällikkö (Mustak. ss. 23-24). V. 1333 Suomen vouti antoi uudelleen Beron edell. vuonna antaman tuomion (Mustak. ss. 44, 46). V. 1337 Turun linnanvouti "herran kuninkaan puolesta" tarkastaa ja vahvistaa laamannin ja muiden asianomaisten tuomion (Mustak. s. 56).
[461] Mustak. s. 67.
[462] MU s. 133.
[463] "S. Iacobi Andriss de Kvmv" (MU s. 187).
[464] Mustak. ss. 88, 240, 284.
[465] Mustak. s. 116.
[466] Huomautettakoon, ettei viimeksi mainittu nimitys voi tarkoittaa ItäSuomea, vaan tarkoittaa "itämaita" eli Suomea; Beron enempää kuin v. 1347 "itäisten osain laamannina" esiintyvän Jaakko Antinpojan vaikutuksesta Itä-Suomessa ei ole mitään tietoa.
[467] MU s. 186-187.
[468] "legifer parcium orientalium iuris finnonici" (MU s. 200).
[469] Mathias Koogin virkanimet olivat "legifer", "legifer Nylandie" ja "undilaghman i Österlandum" (Mustak. ss. 88, 98, 105-106).
[470] Kahdessa asiakirjassa (vv:lta 1351 ja 1356) mainitaan erään jo kuolleen Holmger laamannin Rantamäen Koroisissa omistamia ja kruunulle joutuneita tiluksia (Mustak. ss. 96, 106). Mahdollisesti on siinäkin yksi maamme vanhoja laamanneja.
[471] Schlyter, Södermannalagen: pr. V-VI, s. 184 (Addit.).
[472] Tengberg, Om den äldsta territor. indeln. 64-66.
[473] Bååth, Till frågan om en eller tvenne redaktioner af SmL, Hist. Tidskrift (Ruots.) 1903: 172-183.
[474] Maanlain myöhemmissä käsikirjoituksissa mainitaan Turun hiippakunta yhtenä laamannikuntana (Neovius 162).
[476] Cunningham, Growth of Engl. Industry I 125, 164. [477] Brunner, Rechtsgeschichte I 88, 89, 285; Lamprecht, Deutsche Geschichte I 117, 140-142.
[478] Erslev, Valdemarerne 48-50, 143; Steenstrup, Danm. Riges Hist. I 789.
[479] Hildebrand, Medeltid I 247-248; Thulin, Mantalet 26-27; Bergfalk, Sv. jordens beskattn. 66.
[480] Asiakirjakohdat, joissa Suomen bol vanhemmalla keskiajalla esiintyy, ovat seuraavat:
(1) 1328: "vnum dimidium bool in Sibboby cum omnibus suis attinenciis, mobilibus et immobilibus" (Mustak. s. 29).
(2) 1322-1338 (?): "bona mea in Alandia, villa dicta Getu — — videlicet vnum bool, similiter cum domibus, agris, pratis, siluis, piscariis, pascuis et aliis quibuscunque adiacenciis" (Mustak. s. 19).
(3) 1330: "bona nostra in Öninggeby, videlicet vnum bool et vnum attungxbool cum omnibus edificiis domorum in eisdem bonis existentibus, necnon pratis, agris, piscariis, ceterisque aliis eisdem bonis attinenciis" (Mustak. s. 36).
(4) 1330: "bona nostra, videlicet vnum attungxbool in Sybbaby, cum omnibus edificiis domorum in eisdem bonis existentibus, cum agris, pratis, siluis, piscariis, ceterisque aliis dictiis bonis adiacenciis" (Mustak. s. 37).
(5) 1333: "vnum fyærduaxbol et vnum atansbol terre in villa, dicta Jumalaby" (Mustak. s. 45).
(6) 1351: "bona mea jn Brvsaby — — parrochia Kimitto, videlicet quartam vnius baal, vlna et duabus terciis vnius vlne minus" (Mustak. s. 88).
(7) 1353: "vnum fiærdunx bool terre in villa Biorneby, parrochia Sunda in Alandia sita, cum omnibus suis pertinenciis, agris, pratis, pascuis, siluis, piscarijs et exitibus aliis quibuscunque" (Mustak. s. 99).
(8) 1397: "eth fiærdungx bool jordh j Biornaby, met åker oc eng oc allom androm tillaghom, engs vndantagno" (Mustak. s. 212).
(9) 1400: "j halff booll jordh och tree marker skatthe j Syldhödeby j Saltwik sokn, met åker och ængh ok met allom tillaghom" (Mustak. s. 218).
(10) 1400: "eth booll jordh och fem mark skattas aff myno faderne j Sildodhe by j Saltwik sokn, met åker och ængh, fææ markorn ok fiskiewatnom, ok allom androm tillaghum" (Mustak. s. 219).
(11) 1410: "alt wort godz j Biornaby, som ær eth halfft bool iordh och nyo markskatta, met åker och ængh oc allom tillaghum" (Mustak. s. 240).
[481] v. Maurer, Einleitung zur Gesch. d. Mark-, Hof-, Dorf- und Stadtverf. 134.
[482] Roscher, Syst. d. Finanzwiss. 453.
[483] Cunningham, Growth of Engl. Industry I 126, 151; Vinogradoff, English Society in the Eleventh Century 147.
[484] Erslev, Valdemarerne 50, 124-125, 127-128.
[485] v. Maurer, Einleitung zur Gesch. d. Mark-, Hof-, Dorf- und Stadtverf. 129-134-
[486] v. Maurer 134.
[487] "inter uncos antiquos et noovs et inter uncos feodalium et neophitorum rurales et censuales" (v. Engelhardt, Gutsherrschaft 121).
[488] Hupel, Topogr. Nachrichten I 189; II 202; v. Hagemeister, Materialien 1-4; v. Bunge, Privatrecht 130, 132-134, 137-141. v. Engelhardt, Gutsherrschaft (116-128).
[489] Akiander 17.
[490] Milukow, Skizzen russ. Kulturgesch. I 129-130; Simkhovitsch, Feldgemeinschaft in Russland 43-44.
[491] Ronimus, Vatj. viid. verokirja 94-97.
[492] Forsström, Kuvaus Inkerinmaan oloista 107; v. Knorring, Gamla Finland 116.
[493] Mustak. s. 47.
[494] "de iugis boum, dictis vobiscum kroka" (Mustak. s. 46).
[495] Yrjö-Koskinen, Suomal. heim. yhteisk.järj. 140.
[496] Mustak. s. 173.
[497] Mustek, ss. 399-400.
[501] Mustak. 173-175.
[502] Mustak. s. 174.
[503] VA, Hausenin kok., Tavastin talouskirja.
[506] Mustak. s. 174.
[507] 1400-luvun puolivälissä Sääksmäen Huittulassa: "en siettings krogh lijghendis öffuer allen hijvttalaby" (Arv. Handl. IX 2; Yrjö-Koskinen, Suomal. heim. yhteisk.-järj. 144); v. 1506 Kulsialassa: "Dömdes en reth swensk skifft wtöffuer all vhinemiby effter theris krok tal och andel" (Hausen, Bidr. I 235); v. 1507 Loimossa: "at skiffte och jäncke them millan theris wtmark som kallas reggon ma epter theris andel och krock tal" (Hausen, Bidr. I 142); v. 1508 Pälkäneellä: "en reth swenske skiffte wtöffner all packalaby at jäncke och skiffte effter theris krock tal" (Hausen. Bidr. I 264).
[508] Mustak. s. 175 (4 punnanmaata = 2/3 koukkua; 1 1/2 punnanmaata = 1/6 koukkua).
[509] "1/2 qt" = 1/2 qvarter = 1/8; "1/2 S" = 1/2 setting = 1/12.
[512] MU s. 411.
[513] Grönblad, Nya källor 34.
[514] Hausen, Bidr. I 305.
[517] "octo vlnis minus quam dimidiam villani dictam Hasnikuby" (MU s. 156)
[518] "jn Brvsaby — — quartam vnius baal, vlna et duabus terciis unius vlne minus" (Mustak. s. 88).
[519] "Katerina gaard j Moysis j Pemare — — three stænger j hwariom tegom wm allan aker — — thwa stænger oc halff anner alin j hwariom tegenom — — ena stangh j hwariom tegenom" (Mustak. s. 186).
[520] Grönblad, Nya källor 23, 34.
[521] Mustak. s. 217.
[522] Mustak. s. 220 (Noormarkku).
[523] Mustak. s. 237.
[524] Vakka-Suomi ja Ahvenanmaa ovat molemmat rapakivialueita, jotka ovat tunnettavia lukemattomista pienistä kallioistaan ja kivikoistaan.
[525] 24 tangon (koko bolin) kylvömäärä tämän mukaan teki 3 puntaa, jos ruotsalaiseen tapaan laskettiin 8 pannia puntaan. 3 puntaa oli koukunkin muinainen kylvömäärä. Jos taas suomalaiseen tapaan puntaan laskettiin 6 pannia, tuli 24 tangon kylvömääräksi 4 puntaa.
[526] Sellaisia kyliä oli esim. Lemussa, Mynämäellä, Pöytyällä, Maariassa, Raisiossa, Vehmaalla, Muurlassa ja Perniässä (VA 485: 8, 12, 21, 25, 34, 40, 43, 45. 48, 71. 73, 193, 194. 206).
[527] Esimerkkejä useimmista V.-Suomen pitäjistä (VA 485: 8-9, 12-14, 16, 23, 27, 30-37, 40, 41, 43-45. 47-52. 55, 74, 77, 192-196, 198, 206-207). Huomattakoon tässä erityisesti kylvöverotuksen yleisyydestä Maskun kihlak:ssa, jossa jo 1300-luvulla tilain arvio punnanmaista oli käytännössä.
[530] VA 632: 1 c.
[531] Muunlaisiakin tangoitustapoja voi ajatella ja on varmaan käytettykin. P. J. Raamin tangoitusoppaassa (Then Swenske Åkermätningen eller Ortuga Deelo Book, Strängnäs 1670) neuvotaan jakamaan tanko yhtä moneen osaan kuin kylässä on äyrilukua. Tangon normalipituus oli 9 kyyn., mutta tangoituksen toimittaminen ei riippunut tangon pituudesta, joka sai olla mielivaltainen.
Englannissa uuden ajan alussa mitattiin maata puisella 16-18 jalan pituisella tangolla ("perch", "pole") (Sir R. Benese, Measuring book, London 1540). Acren neljännes ("rood") oli 1 "rod" (5 1/2 yardia) leveä (Cunningham, Growth of Engl. Industry I 119-120). Keskiajan Englannin "virgate" johtuu tangon latinankielisestä nimestä "virga", jota Suomessakin käytettiin (Mustak. ss. 500-501).
Saksassa oli tangon nimi "Rute" (Ruthe); tangoitus oli saksalaisillakin alueilla ikivanha tapa (v. Inama-Sternegg, Deutsche Wirtschaftsgeschichte I).
Tangoituksella on Europassa ollut vanha ja laaja käytäntö, jonka historian esittäminen pääpiirteittäinkään ei voi tässä tulla kysymykseen.
[532] Esim. Ruotsin VA, Hattula härads Db 31.7.1609 Hattula (Hurttala).
[533] VA 3806. Sen on julaissut laskelmilla ja selityksillä valaistuna Malin, Hämeen koukku- ja tankomitoista Kustaa Vaasan aikana, Hist. Ark. X 214-223. — Otettakoon tähän pari esimerkkiä kylvömäärän ja tangoituksen suhteista:
kunkin kunkin ta-talon lon kylvö- kunkin talonkylä taloja koukku- määrä tankomääräluku pannia
Torro 2 1/12 1 1/2 1 1/1 t.Perttula 4 1/6 4 3 t. 2 kyyn.Vieremä 4 1/24 2 3 t
[534] VA 617 us.
[535] VA 485: 106 seur.