The Project Gutenberg eBook ofWanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset SananlascutThis ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this ebook or online atwww.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook.Title: Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset SananlascutCompiler: Henrik FlorinusRelease date: October 10, 2016 [eBook #53246]Language: FinnishCredits: Produced by Jari Koivisto*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK WANHAIN SUOMALAISTEN TAWALISET JA SULOISET SANANLASCUT ***
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this ebook or online atwww.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook.
Title: Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset SananlascutCompiler: Henrik FlorinusRelease date: October 10, 2016 [eBook #53246]Language: FinnishCredits: Produced by Jari Koivisto
Title: Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut
Compiler: Henrik Florinus
Compiler: Henrik Florinus
Release date: October 10, 2016 [eBook #53246]
Language: Finnish
Credits: Produced by Jari Koivisto
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK WANHAIN SUOMALAISTEN TAWALISET JA SULOISET SANANLASCUT ***
Produced by Jari Koivisto
Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset
Mahdollisuden jälken monialda cootut ja nyt wastudest ahkerudella enätyt
Koonnut
Henricus Florinus
Cum Gratia & Privil: S. R. Maj:tis
Prändättyt JOHAN WinterildäCuningal: Kirjanpränt. Wuona 1702.
Hywän suowalle / Jumalata pelkäwäisel Lukialle JEsuxen Rauha jaSiunaus!
NIjncuin Jumala Caickiwaldias / jolda caicki hywä lahja tule / on sanomattomast wijsaudestans / armollisesti lahjoittanut monda Ihmistä / erinomaisel ymmärryxellä käsittämän caickein luotuin moninaisia meno ia luondo / ia nijtä aiwan sorkeilla sanoilla toimellisesti selittämän / caikille opixi ia neuwoxi; Nijn on myös se hywä Jumala jo muinengin andanut meidän Esiwanhemmillem / täsä Suomes / sencaltaiset lahjat / että he omalla kielelläns / nijn taitawita sanoja puhunet / joita caicki owat hywäxiottanet / ja nijtä aina kerroinet / että ne wijmein owat jälkentulleille yhteisix Sananlascuixi tullet / Cuitengin / ettei ne caicki taida olla jocaitzella tiettäwät / sentähden on muinen aiwan jalost oppenut / jumalinen ja uscollinen Opettaja Jumalan Seuracunnas / Tamelan Pitäjän Kirckoherra ja Säxämäen kihlacunnan Prowasti / Her LAURENTIUS PETRI waina / jocapäiwäisest cansapuhesta lähes 50. ajaistaica sitten / nämät Sanalascut ahkerudellans muistoxi kirjoittanut / joihin sitte hänen Pojaldans / muinen corkiast oppenelda Mag. GABRIEL TAMMELINUxelda / ylistettäwäldä Prowastilda ja Kirckoherralda Lohjalla ja minulda usiat owat lisätyt / ja nyt Jumalan Cunniaxi / ja Suomen Maan caunistoxex / nijn myös nijlle otolisixi / jotca tätä kieldä oppia pytäwät / monen toiwomisen jälken Prändistä uloskäydä anetut. Nämät Sananparret ei ole suingan hyljättäwät / wan sitä suuremmas arwosa / cuin itze Jumalan Hengi on Cuningas Salomon lahjoittanut taitawammax caickia Ihmisiä / puhuman colmetuhatta Sananlascu / 1. Reg. 4:32. nijn on monda näidengin Sananlascuin seas Jumalan pyhän Sanan canssa yhtensopiwaista; mutta ei yhtäkän ilman hywä perustusta ja hyödytystä waan caicki / pidemmäldä ajatelda / oppia täynnä / puhen hywin caunistawat. Että sencaltainen sana / aicanans puhuttu on otollinen Prop. 25:23. ja nijncuin cullainen omena hopia maljasa ibid. 25. v. 11. Löytän myös näisä monda wanha puhdasta Suomen sana / jotca muun kielen hembestä secoituxest näillä maan paicoilla owat unhotuxeen joutunet. Jumala meitä caickia hengelläns hallickon / wälttämän turhia sanoja / joista duomiopäiwänä pitä lucu tehtämän Matth. 12. 36. että me poispanisim ilkiät sanat meidän suustam / Col. 3. 8. ja aina puhuisin mitä soweljas on parannuxen tarpexi / että se kelwolinen cuulla olis! Eph. 4. 8.
Paimiosta. 2. Octobr. 1702.
Wanhat Suomen Sananlascut.
Aamun JEsus anna tulla / Aamulla hywät sanomat!
Ah cullaist Codon elando; (sano Laisca) Jos on ruoca niukemmalda / nijn on Unda wiljemmäldä.
Ah cullaist Coto / armast asuinsia!
Ah endinen aicani / nykyinen Mieleni!
Ahwen armas tuoreelda / Särki säästöstä parambi.
Ajallans työn teondo / hetkelläns Heinän nijtto.
Ajastaica aidan tyngönäkin / wuosi wuotakenginäkin.
Ajatelles (aiwotelles / alcais / asues /) aica mene.
Ajatuxet ajan wiewät / pidätyxet pitkät päiwät.
Ajatuxes orwon neuwot / puetoxes köyhän caupat.
Aica ansoja punoa / ett on Hanhet wainiolla.
Aica / eli aicans / cutakin.
Aica Hijren haucotella / ett on Kissan kidasa.
Aica lähte ajaman; lijtto wijmein lijckuman.
Aica (se on / hywä aica) sata että Heinät ladosa.
Aica tulla / toinen mennä / colmas ilmalla olla.
Aica tulla / toinen mennä / colmas orwoin ajatella.
Aina hännäs cuin juotto porsas.
Aina päällä cuin säcki Myllyn päällä.
Aina lähtewätä catzotan / saapa ihastutan.
Aina seas / cuin paha penningi äyris.
Aina sijhen Corsi jää / cusa cuorma caatu.
Aina / eli caicki / suuna / cuin Simpu päänä.
Aina usi hembeembi; ehkä endinen parembi.
Aitasta Sica sucuisin.
Alaisin Raudan coke; juoma Miehen näke.
Alastoinda nauretan; ei suuren lijnan candajata.
Alla Cana etc / catzo / päällä Cuckoi.
Anda hywä wähästäkin; eipä paha paljostacan.
Anda matokin macawan rauhan.
Anda saita harwoingin; ei syöläs sinäikänä.
Anna JEsus illan tulla / illan ilman maineita!
Anna juosta jouhihännän / kipata cowacawion / Rautasorcan sorwoitella.
Anna maata Matcamiehen; anna wieran lewätä:
Anna mennä Männistöön; kyllä männistö wetä.
Anna pahalle paljo walda; otta itze enämmän.
Anna warjon wenyä.
Annettu luwattu lahja.
Annettu wala nijn hywä / cuin tehty.
Annetusta annetan; ei tieldä löytystä.
Anoin / ei annettu; otin idze / ei toruttu.
Ansaittu anottu ruoca; syöty leicattu pala.
Arca hengens pitä. Eli / Arca nahcans canda.
Arca händä peljäckön; älkön jalo paecko.
Arca medzään / jalo cotia.
Arca purtu on / helle lyöty.
Armahd' Jumal Joulun päälle / cuin ej woita Pöydän päällä.
Armast Codon eländö! Catzo: ah cullaist.
Armu cuole / Catzo: Yrmy.
Asettans cukin corja.
Asia Kylään mennes; waan mikä lähteis?
Asiaa mies kylään; Waimo wasten syömistäns.
Asia nijn / cuin ajetan; työ nijn / cuin tehdän; laki nijn / cuin luetan.
Awa Säckis / cuin Porsas taritan; jos se tarwitan.
Awenolla sen andiaiset / lähtellä läxiäiset / pidetän.
Awoi porti Herrois tullesa; waan kijnni lähteisä.
Auta JEsus köyhä miestä! Ricas rijdoingin elä.
Autit muinen mutcat miestä / mutcat muinen / juonet ennen; ei sillen sinäikänä.
Autuas Awainpijca; käy tupan / käy cotan / keicuttele Kellarijn.
Autuas Emännän lango; Pöydän päähän pöykähtä; waiwainen Isännän lango; owen suuhun seisatta.
Autuas toisen wahingosta wijsaxi tulee.
Caali Cartanon pitä / Wellingi welan teke / Puuro puita louhiman sc: pane:
Caali kiehui caiken päiwän; Liha lijwaxi licois.
Caali minun Caimani; Wellingi weljäni; Puuro paras Ystäwäni.
Caatu wijmein kituwa Puu; cuole cauwan sairastanu.
Cacoi (Tuuli) cacun / pohja puolen; Itä ei aina anna.
Cahden Cauppa; Colmannen ei mitän.
Cahu cauwas cuulu; Tora toiseen Kylään.
Caicki Cangan cutoisit; mutt' ei polje puoleckan.
Caicki caunit cotona / Ihanat Isän majasa; kembit Kirckowaatteisa.
Caicki cosiat copiat; Caicki Fangit waiwaiset;
Caicki Miehet Mämmin päällä; Urot Oluen luona; Mutt ei miestä misä cusa / cusa miestä tarwitan.
Caicki muuta mies catu; Wan ei nuorta nainmistans / eikä warhain nousemistans.
Caicki hullut köyhänä; Waimot rickat hywät Emännät.
Caicki köyhät hullut; Caicki rickat copiat.
Caicki puhujan suuhun tule.
Caicki purtua pure; caicki pandua pane; hätäynnyttä häti.
Caickia Sairan Mieli teke:
Caicki suuna / Cadzo: Aina suuna.
Caicki taloi tarwitze; Lijnaiseckin / langaiseckin; Yxin caxiwartiseckin.
Caicki taloi tarwitze; Suuret Neulat / harwat Seulat / työreet / tacareet.
Caicki wiedyldä warcat.
Caljalla työt tehdän; Oluella pidot pidetän.
Calja naura Oluen töitä.
Callis cauppa rahattoman / waicka hahden partalla.
Calutan luukin lihawan; syödän liha laihemmangin.
Carckoi (caritza) wettä waitele; caicki carckoiset jano.
Carpiosta calja pannan; oltta tylyä tynnyristä.
Caswa cannettu lapsi.
Caswa kiwinen peldo; wan ei caswa cackarainen.
Catti yxin saalins syö / eij sen lihawambi.
Catzo cattikin (kissakin) Cuningan silmijn.
Catzo calus / muista murus / ajattele asias.
Catzo omas / anna toisen oma silläns olla.
Catto huonen Honga on.
Caucakin paha tuodan; hywäkin lähes jätetän.
Cauca matala meri kylmä; wiel edembä hyytä: se on / cauca wijsas puhu / wiel edemmä ajattele.
Caunaa (wiha) cuin kieli caunaa / se on raisca.
Caunis cacku pääldä nähden / acanainen alda cuoren; ei siunattu sisäldä: Eli: Ei sima (hywä) sisäldä syödä.
Caunis catzo carwans; ruma työn teke.
Caunis caicki woitta. Caunis caickein mielen nouta.
Caunis caupalle parembi; ruma työhön rohkiambi.
Caunis caulan kijcutella / cuin on caula caunistettu.
Caunis on hywän muotoinen.
Cauroja (kylwetän) cacarin suuhun / Käen suuhun Herneitä.
Cauwan cauwas käetän; cauwan caucana ollan.
Cauwango wale coiran caulas?
Cauwas caucainen sanoman wie.
Cauwas käetän / lästä palatan.
Cauwas wijsas näke / wiel edemmä ajattele.
Caxi cauppaa teke / colmas pääldä catzele.
Caxi kättä reittä myöden / on köyhällä.
Caxi sairalla tapa; taicka cuole / taicka parandu.
Caxi tietä tijnellä / taicka luo / taicka canda.
Caxi sana wanha wirtä.
Caxi weistä Warcalla /; tyhjä tuppi wiedyn wyöllä.
Caxi wijttä kymmenesä / wijttä kymmendä sadasa.
Caxi yhden Herra; colme yhden Cuningas.
Cocoo (paljoutta) kylä kysy; ei carwan cauneutta.
Codon wilja caucanakin.
Cohta Lapsi cuolella (jonga lapsi on cuollu) toinen wäärin mennellä.
Cohtus paras custakin; Cohtus hywä Mackarastakin.
Coira aidalla / händä raosa.
Coira otta oxennuxens; paha Waimo andimens.
Coirat cutzuin tulewat / (pitoon) hywät wierat cutzumata. Ironia.
Cokennut caicki tietä / waiwainen caicki coke.
Colmecuissa (colmen cuun wanha Lapsi) colcan cuule; cuusicuissa cucan (paijan) otta.
Colmisäinen Jumalan köysi.
Colmiöisen (wasican) corsi suusa.
Combastu hewoinen neljäld jalalda; saaticka Ihminen sanalda.
Conna Calja Oluen suhten / eli tykönä.
Coska conna pääse correll / nijn hän pyytä orrell.
Consti camala asia on.
Cope cutzuttu wieras; ujo outo cutzumata.
Corele toisten Häisäs.
Coreutta corcokengä; siweyttä Silckisucka.
Corkia cotoinen kynnys / toisen kerran caswates.
Corpi caapu köyhän miehen.
Corwacuullons coirakin haucku.
Corwa enimmän maita käy.
Cosca laiscan työn teondo? Syxyllä loca paljon / kewällä wettä paljon / talwella wilu / kesällä helle; ei coscan cohdacuwaista. Catzo: pahalla Sialla.
Cosca Sangarit sotiwat / silloin turcan tucka tuoxu.
Cotians cuollu wiedän.
Coto carjan corja / yö pahan perhen. Catzo: Ehto carjan.
Coto coira woittane metzä coiran hauckumas.
Cotonans coirakin cope; cuckoi omal tungiolla.
Cotona codon menot. Eli: Cotona codon sanomat.
Cotona cowan wara.
Cotona Lapsi Enoilas / (Enoin tykönä) Tätiläsä (Tädin tykönä) wieras lapsi.
Coto paha muistaminen; pito hywä jättäminen.
Cotosia pahan orpanan.
Cowa caickijn cose.
Cowa kengä jalan sylkyttä; Eli syylyttä.
Cuca coiran hännän nosta / jos ei hän itze?
Cuca cotowarcan catzo?
Cuca Jumalan neuwot tietä?
Cuca tiesi / cuca luuli lapsen orwoixi tulewan?
Cuca tiesi / cuca luuli peipuisen ylönexi / kedon (se on laihan pellon) caswanexi / lapsen pienen paisunexi?
Cuca tiesi cungin mielen? kengä kenengän sydämen.
Cuckoi päällä curjanakin; cana alla armasnakin.
Cuha suuri lahna lawia / catzoa caten silmäldä / miehen toisen carpasa (wenhesä).
Cuin caxi warast rijtele / nijn talonpoica lehmäns saa.
Cuin hullu marckinoilla tule / nijn cauppamies rahaa saa.
Cuin lapsi saa sitä cuin hän itke / nijn hän on äneti.
Cuin minä suutuin surwomasta / päiwyin petkelin tomusta / riuduin rihtä tappamasta / waiwuin warsityön teosta / wäsyin wettä candamasta; suurus suustani putois / hywä leipä leuwoildani; söisin kyllä / joisin kyllä; täyty olla tällänskin.
Cuin on lapsi wanhinbana / pahin paimenna perhen / onehin opettajana; ei sijnä hywin eletä.
Cuin on wamma warpasa / kipu keskellä sydändä.
Cuin tule aljetuxi / nijn tule culunexi.
Culda ruskia / ruis wielä ruskiambi.
Culda yösäkin culu.
Culu cuikistellengin; mene maistellengin.
Culu päiwä pilwesäkin; mene aica pijcanakin.
Cuningasta cuuleminen; Herroja cumartaminen.
Cunnia hywä tapa / ehkä yxin huonesa.
Cunnia sille / joca cunnian taita.
Cunnia sille / jolle cunnia tule.
Cuolema ruton seasa; uni torcan portailla.
Cuolewat Cuningatkin; waipuwad waldiackin.
Cuollena coira tapans heittä; Ei paha coira cuollenacan.
Cusa cacku syödän / sijnä toinen / eli caxi / saadan.
Cusa cotca lounahta / sijnä saawat pieneckin linnut.
Cusa pelco lacka / sijnä waiwaisus alca.
Cusa ei ole pelco / sijnä ei ole häpyä / ei toiwo / ei cunniata
Cusa työ tehdän / sijnä ruoca syödän / eli saadan.
Cusa wähä kimalaisia / (mettiäisiä) sijnä wähä hunajata.
Cuuseen curotta / catawahan crapsahta.
Custa Cuningas cullad saa?
Cutojans tutcamensa; luojansa kerinpalaiset.
Cuu kesään kirwiaisest (leiwoisest) wähä wästaräckisest.
Cuuldele / cuin sica pawusa.
Cuullons coirakin haucku. Catzo: Corwacuullons.
Cuulu cuurnan cuickuna / waicka ei Mämmin mähkinä.
Cuuluisa rickan / eli Herrain / tauti; ei köyhän cuolemacan.
Cuuron pilwestä sata; cajanesta caiken päiwän.
Cuwa caunis syömätä; mutta ei Ihminen. Eli Cuwa syömätä elä.
Cuwastans cuckoi laula; wihwostans lehmä lypsä.
Cuwuxens culon kewäisen / sykyisellä taudixens / Eläin syö.
Edes eiläinen / eli endinen päiwä on.
Edeskäydä käsketän / edeskäydä / ei paeta.
Edespäin cauppa käy.
Ehto carjan coco / Yö pahan perhen.
Ehto Eräitzen (Matcamiehen) saando / hämy wieran tulendo.
Ehtona erän perä nähdän.
Ehtona itcu / Aamulla Ilo.
Ei aica ajan mendy / wuotta lehden langettua. Eli: Ei ikä ijän mendyä.
Ei aica miestä odota / jollei mies aicaa.
Eij aina Andin tuuli / Pietarin peräntacainen / Wielä tuuli Thuomangin.
Ei alastoinda coirakan haucu.
Ei auta ambuman / ettei ole nuolen noutajata.
Ei auta Laulaman / cosca ei cuulla cummingan.
Ei auta Linnun lendämän / siitte cuin sijpens on mistanut.
Ei auta wuohen määkymän / cosca ei Cauris cajo
Ei caickein caunin yhtäläinen. Eli: Ei yhden caunis caickein caunis.
Ei caicki Culda / cuin kijldä; Eikä hopia / cuin hohta. Eli Ei caickiCulda cuumottawa / eikä helckywä hopia.
Ei caicki ajatuxet tule seulan päälle.
Ei caicki puhet pysy Weden päällä.
Ei caicki päiwät wielä ehtolla ole.
Ei caicki taudit ole cuolemaxi.
Ei caicki yhtä tee.
Ei caicki ystäwät yhten piton mahdu.
Ei calu saaden rickaxi tulla / waan säästäen.
Ei cangas corjellen cudota; oja / Eli sonda / luoda luowaellen; Kiwi jauha kijwatellen; Heinä heitellen coota.
Ei cangas (sandainen maa) lacoon caadu / eikä Siemendäns cadota.
Ei Carhua witzalla lyömist ole.
Ei carja nijn cato / cuin Paimenet puhuwat.
Ei caten coto corkene.
Ei cauhalla mieldä päähän saada.
Ei cauha warreta kelpa.
Ei coira carwan catzomista ole.
Ei Coira ennen uida taida / cuin händä castu.
Ei coirall cunniata ole.
Ei Coira luuta wingahda / ehkä cohta lyödäisin.
Ei connan cohtu ole / pahan miehen mieldä taita.
Ei connas coscan tali ole / ehkä kesällä tapeitais.
Ei Corppi corpin silmä puhcaise.
Ei cossin cohua täydy / wähän miehen wääten käydä.
Ei Culda culda ole; Leipä culda culda on.
Ei cumarrettu caula leicata.
Ei Cuningascan culda syö.
Ei cunnia tule culuttamata.
Ei cuolema ole kirckomessu; eikä hengi nauraen lähde.
Ei cuucan ennen paista / cuin täydellens tule.
Ei cuuroille cahta saarna täydy.
Ei ennensaadulla cauwan eletä; ellei Jumala wastaist anna.
Ei epäluulo ole tiedon werta.
Ei Ucko (emändä) eriä tiedä / cusa Uro uhon näke / poica waimon waiwa päiwät.
Ei halla haosta lähde / caste warjosta warise / Eli caste calwesta cato / päiwän Bertelin perästä.
Ei helwetti ikänäns täynä ole.
Ei Hemme heiniä saa.
Ei Hepo cuowista cuole / eikä Lehmä Leiwoisesta / lammas randarauckoisesta.
Ei hepo kijtä hapoinda wettä / jouhihändä juomingita.
Ei Hijri heinäcuorman alla cuole.
Ei Hijri hewoisen wäärtti / häjy Lapsi miehen werta.
Ei hoppu hywäxi ole.
Ei hopus Sata ajastaica eletä.
Ei hulluus häwimäst kiellä.
Ei hulluus kiellä cuolemast / pahuus cauwan elämäst.
Ei huoralla häpyä ole.
Ei hywä hauki suolas pahene.
Ei hywä hylkynä ole / culdapenning culkeilla.
Ei hywäkän hewoista saa aja / enä cuin hän woi.
Ei hywä paha tee.
Ei hywän sanan woima ole. Se on / ei paremba ole.
Ei hywä sana woidetta tarwitze.
Ei häistä keräjän mennä.
Ei häjy häwetä taida. Eli: Ei häjyllä häpy ole.
Ei härkä usein Linnasta palaja / lammas Lautamieheldäkän.
Ei hästi häitä kijtä / hepo pitkiä pitoja / Juohihändä juomingita.Catzo: Ei hepo kijtä.
Ei hätä hengen lähteisä. Se on: Ei wielä henges lähde.
Ei hätä häwetä anna / kijru cauwan kijnnitellä.
Ei hätäynnellä puolda ole.
Ei jalon jalad palele / hywäin kynnet kynnistele.
Ei itcu hädästä päästä / poru (Parcu) päiwistä pahoista.
Ei istuwata / suwata / catzeliata suoda / eikä tekewätä pahaxi panna.
Ei ketän cuckaro caulas hirtetä.
Ei kirwes kiween pysty / Napacaira callioon.
Ei Kiwi jauha Kiewastellen / ilman orjan olcapäjtä / Pijcan pienitä käsitä.
Ei kylä cudetta kiellä kyynäräldä kymmeneldä.
Ei kylänmies kitua kiellä.
Ei kädetöin cato.
Ei käeten cuolla / eikä uhaten eletä.
Ei käskewä wäsy.
Ei köyhän hywä täydy / maankäywän macupala.
Ei lainan ottaja calua puutu.
Ei laisca ole jocamiehen Drengi.
Ei laisca onnens tiedä laitta.
Ei lapsi lambaxi ole.
Ei lapsen täydy iso cappalda leipä.
Ei lapset lakia tiedä / Waimod wallan duomiota.
Ei lapsi laolle / eli lacoon / cuole.
Ei leipä leikin syödä / cacku nauraen calweta / Waate pilcalla pidetä / miehen wieran edesä / waimon angaran apuna.
Ei lijckuwan kiwen päällä sammala caswa.
Ei Linducan lennä / ennen cuin sijwet täydelläns tulewat. Catzo: Ei cuucan.
Ei luodustans saa cungan mennä. Catzo nijn luotu.
Ei lämmin luuta särje.
Ei maaten marcat saada / istuen isoit hopiat.
Ei macawan suden suuhun lammas juoxe; eikä uneljan kissan suuhun hijri samo.
Ei manaten maan ala mennä.
Ei matocan macawata pane. Catzo: anda matokin.
Ei menewät pitä saa.
Ei miestä manatus ole.
Ei miestä tawatoinda ole.
Ei muoto panna murkinaxi / caunis carwa cattilaan.
Ei naurosa järke ole.
Ei neuwo wäärään wie.
Ei nijn paha / ettei jocu kijtä; eikä nijn hywä / ettei jocu laita.
Ei nijn paha etttei johongun hywä.
Ei nijn pitkä / ettei curoita; eikä nijn lyhy / ettei cumarra.
Ei nijn pitkä päiwä / ettei ehto perästä.
Ei nijn wanha / joca ei luule wuotta eläwäns; eikä nijn nuorta / joca tietä wanhax tulewans.
Ei nijn wetelä weri / ettei sakiambi wettä.
Ei nuolu watza täytä.
Ei ole aitasta cotona / eikä maasa wartasta / cuin ei tahdota anda.
Ei ole caicki pahat päiwät nähdyt.
Ei ole kädesä Kärpä pinosta / Neitzy nuori Turcuisesta.
Ei ole päätä Päjänellä / loppua lapin wedellä.
Ei ole wanhasa wara / turwa tutisewasa.
Ei ole Ämmän ähkymistä / cosca on Äijän pää sylisä / Äijän parta parmoilla.
Ei orhi olutta kijtä / hepo pitkiä pitoja. Catzo: ei Hästi.
Ei orja lugulle panna / palckawaimo taikinalla.
Ei ottawa jääpä catzo.
Ei paha ensin cuole.
Ei paha Lyödengän parane / Eli: ei pahast lyödengän ole.
Ei pahan silmän paljo pidä näkemän.
Ei panna paeta anna / murha mennä muille maille.
Ei pandu mieli pääsä pysy. eli panendo mieli päähän pysty.
Ei persoja saa Pohjamaalle wiedä; caicki hywät calad syö.
Ei persoja erijn (matcoin) panna.
Ei pohja suwe kiellä / eikä etelä kylmämäst.
Ei saa purjetta ylömmä wetä / cuin wenhe canda / eli saldi.
Ei päiwä piwon täysi ole. Catzo: Ei caicki päiwät.
Ei pääldä saa tähteitä tehdä.
Ei rickan rahoja tietä / eikä / äweriän ääriä.
Ei rico mieli miehen päätä / tee terweys paha / lyötä suuta nisuinen leipä / hiero kättä tarwoin sarwi. Eli:
Ei rico mieli miehen päätä / lohi coske sowaise / maita mansicka pahenna / muuta musticka mäkiä / polda puola cangarita. Catzo: Ei särje.
Ei rijdoist rahoja ole.
Ei Romi yhtenä päiwän ole rakettu.
Ei rupinen pää paljo tarwitze / ennen cuin werelle tule.
Ei saada wihoin wilja pöytän / maaten makiat palat.
Ei saadusa saamista ole.
Ei saanut parata parca; eikä turca toisin tehdä.
Ei saita Sica ruoki / wisu wierasta rawitze.
Ei salli sawinen peldo / eikä sonnatoin suwaitze / sucan wartta walkiata / kengän cuortti corkiat eli coriata kyndäjätä.
Ei sana (sanoma) sauwa tarvitze.
Ei sana sijwitä lennä / puhumata cauwas cuulu.
Ei Saucoi sala saada / näkemätä näädän poica.
Et se anowalle anna / joca ei waitelewalle anna.
Ei se cadu / cuin catzo.
Ei se cuwusa ole / cuin nocasa on.
Ei se hewoisen cauppa ole.
Ei se hullu ole / joca ano; wan joca anda.
Ei se laita lapsians / eikä polje puolisans.
Ei se lasten leicki ole.
Ei se mahda metzään mennä / joca pelkä joca puun päällens caatuwan.
Ei se muna munaan waiheta.
Ei se naista woida / joca lailda woidan.
Ei sen kieli ole wellingis palanud.
Ei sen mieli mettä keitä / joca suures murhesa on.
Ei se nijn cuucka ole / cuin ondu / eikä nijn waiwainen / cuin hän walitta.
Ei sen wuohet ole aina cotona.
Ei se ole ihmettä nähny joca ei miestä juopunutta / waimo alastoinda.
Ei se paljo catzo / joca ei omans catzo.
Ei se parcuin parane / eikä huutain huokene.
Ei se puhuen parane.
Ei se sanast tiedä / joca ei puolest ymmärrä.
Ei se sicaan tule / cuin sucuuns tule.
Ei se tahdo anda / joca kysy.
Ei se toista saa / joca ei toista culuta.
Ei se ujoons cuole.
Ei seulasta satoja saada / piwon täydest kymmenitä.
Ei se uunna utistans syö / palawana paistians.
Ei se warasta tohdi / joca ei wannoa tohdi.
Ei se wuohi toista taida autta / joca itze hapa calwa.
Ei Silacka suolas mätäne.
Ei siliä wuolemista tarwitze.
Ei sinun pääs walkiuden tähden.
Ei sitä sydän cuole / cuin ei Silmä näe.
Ei sodat sanomita ole / cowat ilmat mainioita.
Ei sota suosia catzo / tauti mieliä pahoja.
Ei suotta cuolla; waicka suotta sairastetan.
Ei suulla saa cunniata canda.
Ei suuttoman sanoja tietä / kielettömän lausumita.
Ei syndymä siansa catzo / cuollu paickans walitze.
Ei syödysä syömistä ole.
Ei syönellä cahta lounetta / eli murkinata / ole.
Ei syöttiläs tiedä / mitä elätti wingu.
Ei syöpä jääpä catzo / ottawa telapuuta.
Ei särje mieli Miehen päätä / waicka paljokin olis. Catzo: Ei rico.
Ei tai malja maata käske / hywä hyrsy huicandella.
Ei taito tackana ole.
Ei talwi mene tacans catzomata.
Ei tasain tasaiset päiwät / ajat caicki yhtäläiset / Toinen nai nappaNeitzen / toinen ämmän ähkywäisen.
Ei tautican (tuonican) tyhjästä ota / tuuli jääldä caljamalda.
Ei totta kieldä saa.
Ei tuki suowa alenna / wara wenhettä caada.
Ei Turcu ole tuwan tacana / Caupungi cujan pääsä / Saxa saunan louckasa.
Ei tyhjä liendä tee.
Ei tyhjä säcki seisoalla pysy.
Ei tyhjä taikina happane.
Ei työt tehden lopu / wirret laulaen wähene / parmat tappain cato.
Ei täydy sian päätä waiwaisen caalijn.
Ei ulwowa Susi lammasta murra.
Ei uni maaten lopu / nälkä hautanaurista.
Ei uutta palanesa ole.
Ei waca wapise / eikä luja lutise.
Ei wahingo huuten tule.
Ei wahingon wäräjällä kengän seiso.
Ei wahingo yxinäns tule.
Ei wanha waratoin ole.
Ei wanha wiata cuole.
Ei wanhus pahudest estä.
Ei wara wenhettä cada / catzo: Ei tuki.
Ei warasta ole / jolle warcan pesä.
Ei warcalla puolda ole.
Ei warcan waloista ole.
Ei wares kiroen cuole / corppi cuiwijn sanoin.
Ei wasicka rucoellen elä.
Ei Wedet taiwas mätäne.
Ei welasta maxamata päästä.
Ei wesi cassis pysy.
Ei wesi haawa tee.
Ei wettä wihalla juoda / calja cateudella.
Ei wielä caicki päiwät ehtolla ole. Catzo: Ei caicki päiwät.
Ei wiepä jääpä catzo / ottawa telapuuta / lähtewä tulo catowa.
Ei wihoin wihille saada / eikä wäellä wäwyxi / ylönmielin ystäwäxi.
Ei wilja waiwata saada / cala jalan castamata.
Ei witza Luuta särje.
Ei yhtä hywä saa ihastu / ei cahta paha peljästy.
Ei yxikän Äitins poica juowuxis ole.
Ei yöldä silmä puhke / hämäräldä jalca taitu. Se on / kyllä Yöllä aica.
Eletty eiläinen päiwä / tämä päiwä tähän saacka / Neuwon Jumala huomiseen pitä. Catzo: Edes eiläinen.
Eletän että myöden / syödän tacaa / Eli ewästä / myöden / soutan wettä myöden.
Eli Culda cuckarosa / Sotamiehen (eli sanda sieramisa).
Elä coira yhdentaloin / cuole coira cahden codon.
Elä Eli kitu cuin toucka puun raosa.
Eläwä händ mainitze / eij cuollu mitän puhu.
Eläwäinen Lasten tauti.
Eläwä palawans tunde. Catzo: kyllä eläwä / etc.
Emändä hywä taloisa / ehkä ilman istucon.
Emän eljet tyttärellä / pojalla isäns asumet.
Emänäll on eljet colmet / eljet colmet kengät colmet; yhdet luiset / toiset puiset / colmannet ketiset kengät; luisilla käwi kyläsä / puisilla käwi cotona / ketisillä kircko tiellä. Ketiset / se on nahka kengät.
Endinen aicani nykyinen mielen. Catzo: ah end.
En minä huole / coskei naida.
En minä toiwoani paljongan pane.
Ennen puu taittu / cuin taiwasen ulottu.
Ennen tehny työn teke wasta-alcu ajatele.
Ennättäwän munat carilla.
En sano wihoin / engä wiljoin / Se on / en sano sortain / engä auttain; wan sanon totuden.
Enämbi woitta. Catzo: isoi.
Enämbi wähembi härkä / matalembi corkiambi / musta härkä walkiambi.Mielin kielin puhuwain tapa.
Eropäiwät hartaimmat.
Esipuhe lain täyttä.
Etens eläwä ajuttele / eli puhu / tacans cuollu catzele.
Eten wetänyt woitta.
Etzei Suomet sorkeinda / maat walitzi walkeinda; jo naidut parhat pijcat / etzitellyt ehkiämmät; Täydyi naida tähteitä; Tulisossa sormijn / käten kählöi / eli kähmöi / käändyi / onehin olille joudui.
Halla hanhen (pois mennes) sijwen alla; talwi joutzenen tacana.
Hallakin matalan meren kylmä.
Halla hillian kylwänellä / nälkä siemenens syönellä.
Halla sen parran hallitze / joca wanhan wallitze.
Halpa köyhän calu on.
Halpa waimo haldiatoin haldialisten seas.
Halpa waimo haldiatoin; awoi pieletöin wäräjä.
Halpa waimo Lapsillinen / (hajalla hiuxin) paha hännätöin hewoinen.
Harackata ammuttin / warexen waara sattui.
Harwoin Haracka caunis.
Harwoin härkä linnasta pala. Catzo: Ei härkä.
Haucka sauwuta elä / musta Lindu lämbymätä.
Haucku coira colmicarwa; maanpahicko caxi carwa; ylimäinen yxicarwa.
Haucku häjykin coira hywän coiran cahleisa.
Haucottele harwoin syöny; cascottele cauwa maanu.
Häwericki (köyhä tyhjä) harwoin saanud / näwericki (närer icke) nälkäinen.
Hawissa (nopeudes) sodan jaco i.e. ennättäwä saalin pitä.
Hellet työttömän Kädet / arat armoin caswatetun / työhön harjoitelles.
Hengens edest cukin waiwa näke eli soti.
Hepo culcu / waimo culcu / mies culcu weden tacainen.
Hepo helle warsallensa; Ucko helle Acallensa; waimo waru / eli arca lapsellensa.
Herroilla hywät hewoiset / wahwat warsat wanhemmilla.
Herroix Herrain coirackin.
Hewoises Hengi miehen; waimolla talon pidändö.
Hewoisesa miehen Hengi; ratzusa: rahan wahingo.
Hewoistans hullu kijtti; mieletöin emändätäns; mielipuoli poikians.
Hiha minun / ei hihacan. Se on / Ei minun mitän tule.
Hijri perhen toran syö / eli kätke.
Hiki hellen / lämmin laiscan / packainen pahan uron.
Hiki laiscan syödesänsä; wilu työtä tehdesänsä.
Hiki miehen hihtaman; jano waimon jauhonen.
Hiljainen (myöhäinen) Herrain meno.
Hiljaiset Herrain picaisetkin.
Hiljan hywänä / cauwan pahana / ijänpäiwän ilkiänä.
Hiljaxens heicko (eli hieno / huono) käy; sauwan woimatoin pitä.
Hiljaxens / cuin hijri culos / eli terwas.
Hiwu hihnainengin; rauke rautainengin / culu culdainengin.
Hullu caiken tietons sano. Catzo: Hullu wirtans.
Hullu hewoista etzi / cosc on kello kädesä.
Hullu hätäynny on.
Hulluilla Herrat kyndäwät.
Hullu kijtti Härkiäns. Catzo: Hewoistans.
Hullun ewäs ensin syödän.
Hullu paljon työtä teke elä wijsas wähemmälläkin.
Hullu pijmällä jano / epätyty naurella.
Hullu saapa wiha; sijtä saa saamatoingin.
Hullu suuna / houcka päänä / mieletöin kitana caicki.
Hullu syöwälle toru / naurawalle tappele.
Hullu wieran kyläldä cutzu / epätaito tanhualda.
Hullu wijsast neuwo; wijsas willin tule.
Hullu wirtens tyyni lauloi / mieletöin pani lopulle eli joca sanansa; sijtä wijsas wirren otti.
Humala mielen otta; Jumala mielen anda.
Humala oluen cunnia.
Humala on toinen mies.
Hunaja kieles / myrcky mieles.
Huora muoristakin tule / muori huoran tyttärestä / saa tulla.
Huoran itcu / warcan wala / juopunen Jumalan kijtos / owat caicki yhtä.
Huoras hoimiesten eländö / mutt' on työtä päätä warjelles.
Huorat hulluxi tekewät / salawaimot waiwaisexi.
Huorat hywäckin waimot; Ei portot puoleckan.
Hupa aica himmerkis; ilo ystäwäin seas; hausca JEsuxen codosa.
Hylkellä Walascala ongitan.
Hywä caali tarwitze paljo höystö.
Hywä caickin kerki; terwa caickijn tarttu.
Hywä hyllyldä puhua; aitan pääldä ammotella. Hyllyldä / se on corkiald laudalda.
Hywä hoicka huowin waimo; paxusta Papin emändä.
Hywä joca kimbus; paljo pare joca paitzi.
Hywäin työt; pahain puhet.
Hywä kello cauwas cuulu; paha paljo edemmä.
Hywä kijtetyn mieli / wetelä kijtoxen liemi.
Hywä kyllä / kynnä paljon / kyynärä waon wälillä. Nijn teke paha peldomies.
Hywä kyläs ystäwä / perhes peljättäpä.
Hywällä nimiä paljo; pahalla tapoja paljo.
Hywä meillä miehen onni; caunis caswando tytärten.
Hywä mieli miehell mennä; Hywä mieheldä cotia.
Hywän pinon tykänä on hywä lastuja poimia. Catzo: kyllä hywän.
Hywä olla autuasna; waickei waiwaisna pahembi.
Hywä olla ylläpäänä / cosc on ylläpään pitäjä.
Hywä on joucosa Jumala / cumpanina JEsus caunis.
Hywä / paha pitäminen; tehdyt caupat kijttämiset.
Hywä suulas / paha kieläs; wai olewa caicki woitta.
Hywä syönettä syöttä / työlläs cuolut wirwotta.
Hywä taitawan laula.
Hywä tiesä ystäwä; kyläsä poikettapa; reppu reesä parembi.
Hywät pijcat; caunit tyttäret; custa pahat waimot tulewat.
Hywät päiwät owat saanella.
Hywät suosa suuret kengät; kircosa kepiät kengät.
Hywä wirsi / caunis äni; laulaja sitä parembi.
Hywä wirsi pitä caxi kerta laulettaman.
Hywä ylhäldä puhu / wäen pääldä mällitellä. Catzo: Hywä hyllyldä.
Hywä Yöllä soudiskella / cuuwalolla culjeskella.
Händänä häjy hewoinen; paha pijca palmicoinna.
Häpiä hewon purema; häpiämbi waimon lyömä.
Häpiä häistä lähteisä / juosta juoman joesta / eli juoda joelda wettä.
Häpiä händän tule. Pahasta työstä.
Härkä hywä teuraxi; rijhen loucas carpioxi; Cannun ure siemexi.
Hätä hylken meresä; tusca miehen jalcapuusa. Se on. Ei ole tusca.
Hätä käski härjän juosta / packo paimenen paeta.
Hätäisen cauppa ei pidä tehtämän.
Hätä Neitzen kädes; wijcot (hääwijcot) wijmeiset edes.
Hätä neuwon muista.
Hätäynny caicki coke.
Höyhömistäns lindu tutan.
Jacajan osa pahin / eli wähin on.
Jalan alda jaettu syödän.
Jalan tiestä jotain on; istuwalle ei mitän.
Jalca haudas / toinen haudan partalla.
Jatcain laiwackin tehdän.
Idän ilmat ilkiämmät / pohjan packaiset pahimmat / Lännen tuulet lensiämmät.
Idän suwi / idän talwi / idän keskellä kesä.
Idästä isoit satet; luotesta weden loput.
JEsus on onni orwoilasten.
JEsus tietä onnen orwoilasten.
Iha (hywä mieli) köyhän laihakin.
Ihmex kirppu pääsä; wahingoxi täi sucasa.
Ihmiselle wahingo tule; ei kiwille eli cannoille.
Ikä härjän kynnättä / ei coco coongan hywä.
Ikäwä eläwät cuoletta / eli walwoa cuolewaxi.
Ikäwä nälkä työxi. Nijncuin tyhjä työ.
Ikä yxi Ihmisellä; monda aica ijäsä.
Illalla paras ilma / kijttä partasuun poica / Wuonna toisna morsianda.
Ilma sodackin estä.
Iloisansa lapsen mieli / että cattila tulella / natin cando cattilasa.
Iloinen cuin hepo nylkeis.
Ilo köyhän cuolemasta; pilcka waiwaisen pidosta.
Ilo meillä / muori cuoli; liha / papuja keitetän.
Ilo nuoren / waicka köyhä; waiwa wanhan / waicka ricas.
Ilo nuoren luotingin / waiwaisengin / wiljaisengin cohden cowaonnisengin.
Immun (Pijcan) itcut / lesken lenget (huocauxet) eij miehen parrattoman.
Joca ainoans anda / se itzens häwittä.
Joca cuuseen curoitta / se catawaan crapsatta.
Joca ei cuusinaista cuckaroon pane / ei se äyriä coconsaa.
Joca ei puolest sanast ymmärrä / ei se cocosanast wijsammaxi tule.Catzo: Ei se sanasta.
Joca ei wannoa tohdi. Catzo: Ei se warasta.
Joca endistä kijttä / se wastaista toiwo.
Joca hiljain hihtäne / se jalot jättäne.
Joca juo joca pisaran / joca cannun callista / see saa sinisen silmän / cumauxen corwallensa.
Joca keitetyn paista / se kypsen syö. Eli: Joca kypsen paista / kypsen se makian maista.
Joca kyrsän kylällä syö / se lainan cohta cotians tuo.
Joca laisca lauwantaina / se on musta sunnuntaina.
Joca laitta paha / laittacon suwista talwe; joca kijttä hywä / kijttäkän hywä Jumalat.
Joca liha etzi / se luun löytä.
Joca nuorna coris (corireesä) se wanhana wandilla.
Joca on julma juhdallens / se on walju waimollens.
Joca on nahas / se on rahas; joca on weras / se on welas.
Joca on ylön ylpe / kyllä sen nälkä nylke.
Joca paljon lupa / se wähän anda.
Joca paljon saa / se enämmän pyytä.
Joca pijcana toru / kyllä se waimona tappele.
Joca pitä köykäisen käden / pitäkön rascan cuccaron.
Joca pitä suuren suun / pitäkön lawian seljän.
Joca pitä ison tacapuolen / Se pitäkön awarat ruocket.
Jocapäiwä lämmin leipä / jocapäiwä leiwän loppu.
Joca rutoin (kijrusti) portalla / toipa torcando wedesä / eli ojasa.
Joca tahto coiran suusta luuta otta / andacon liha jällens.
Joca tyynän (tywenen) maaca / se tuulen souta.
Joca warhain satuloitze / se hiljain aja.
Joca witzata / eli pelwota / caswa / se cunniata cuole.
Joca wähän ylöncatzo / se paljon mista.
Joca wähäst alca / eli rupe / warastaman / se köyten lopetta.
Joco eli jos hän käy sywään / eli saween / arwollans minä händä coen.
Joki wäärä soutaminen / noroniemi noutaminen.
Jo kynnys hirttä corkiambi; Lapsen cotia tuldua / Wanhemmitten cuoleman jälken.
Jo Laki lainehti: duomari picaria pitele.
Jolla Ruotzi Ruotzisa / sillä Ruotzi Suomesa / eli tällä maalla. Joca siellä edes tule / se täälläkin tule.
Jolla waimo sillä waiwa; jolla Lapsi / sillä caxi. Catzo: Suru sillä etc.
Jolla waiwa / se walitta.
Jolla on yhtä / sillä on toista.
Jollei salwa hangeen / kyllä salwa Hepoon.
Jo minä olen colme cokenut; wijttä / cuutta wiscutellud; ensin coin cowinda / wijsainda wiscuttelin.
Jo muoto mullin mallin / elämä edestacaisin.
Jo nähty naidun warsi / näkymätä naimattoman.
Jonga Asi caiwosa / sen käsi alinna.
Jonga Lehmä lähtesä / sen käsi alin.
Jonga wamma warpasa / sen kipu keskellä sydändä. Catzo: Cuin on wamma.
Jopa se rautacangen kärwäisen tacapuoles taitta.
Jo se aica cuoli / cuin omans laitti.
Jos minulle olis endinen aicani / ja nykyinen mieleni.
Jos minä lasna laitetan / kyllä minä miehenä muistetan.
Jos olis sata sadinda / Wijsikymmendä wipua / tuhat teiren tarhaisinda; marras ne tyhjänä cokis.
Jos sinä olet mies merellä; minä manni Manderella.
Jos toinen oli cannalda cawala; olipa toinen wijsas warpailda.
Jo suusa suwinnen palcka; palcka talwinen parras.
Jota candaja parambi / sitä juttu selkiämbi.
Jotain joucosa puhutan.
Jotain joutilas teke / caitze kylän canoja.
Jota Schoulumestari cowenbi / sitä oppi selkiämbi.
Jo täsä ennengin elettin; wielä nytkin nytkyttellän.
Jouten syöny sairasta.
Isoi woitta / paxu paina.
Isoimbi wähembi; Catzo: Enämbi.
Isännällä coiran haucku / emännällä lehmän lypsy.
Isännän askelet pellon sonnittawat.
Isännän silmä hewoisen lihottta.
Itku pitkästä ilosta / nicka cauwan nauramasta.
Itze minä kijtän itzeni; itze minä tapani tiedän.
Julkiset sudella silmät; huoran silmät julkisemat.
Jumala andacon oman käden jacajan olla!
Jumala andacon sean käytä!
Jumala anda / ja ei suutu; hänellä on kyllä / ja ei puutu.
Jumala anna andamista / cahden käden candamist!
Jumala anna cotia / cotona cowan wara.
Jumala anna mieldä / cusa mieldä tarwitan! Eli: cusa mielen sia on.
Jumala caicki suitta.
Jumala hywyttä täynä / JEsus täynä rickautta / minä köyhä syndiä täynä.
Jumala jaon jaca / cuca cullengin tule.
Jumala ilmans rouda.
Jumalal on onnen ohjat / Luojalla lykyn awaimet; ei caten cainalosa / wihansuowan sormen pääsä. Eli: Jumalal on onnen ohjat / Luojalla lykyn awaimet / cuin minun suuruxen sure / murhetti minun murkinani.
Jumalan armo puutumatoin on; mutta ei muu.
Jumalan edes caicki hywät.
Jumala woidun (se on woitetun / poljetun) palkitze.
Jumala warjele pahan parista.
Jumala warjele waara carjasta / copina kylän seasta.
Jumala warjele waara carjast / cannuxija canan jalast / cucoin suusta hambaita.
Juo Curcku / maxa caula.
Juodan joki wedeckin / coskei läsnä lähdewettä.
Juonin yhtä miestä; kynnyxijn yhtä waimo; kärwäisten yhtä lehmä.
Juo olutta juopunuckin; souta wettä wäsynyckin.
Juopuwat olutten juojat; häwiäwät tappeliat; waipuwat walehteliat; kielen candajat catowat; sikiwät työn tekiät.
Juosten matka jouduckambi? waicka käyden kewiämbi; Eli huokiambi.
Juoxe mennesäs; samo tullesas.
Juttu jutusta tule.
Jutut julkiset Jumalan; Sana callis caickiwallan.
Juuresa heinän sato on.
Jäljest pahan torujan suuhun sanat tulewat.
Järjen (cuin järjellä tehty on) päälle käydän / ei jätetyn.
Jätetän jalcawackin / petetän wijsackin.
Jääcasa sen tacana on / joca walhettele.